Mä en ole leiponut oikeastaan moneen vuoteen, koska tiedän, että en pysty vastustamaan tuoreita pullia tms. Olen vaan todennut helpommaksi jättää leipomisen väliin. Välillä olen sortunut ahmimaan muiden leipomuksia, on tosi vaikea syödä vain yksi keksi tai pulla. Aina niitä tulee syötyä enemmän.
Hilppi, vanhojen vaatteiden kokeileminen on kyllä välillä masentavaa. Joskus sitä ajattelee, että tässähän on varmaan ihan hyvä tilanne, kun on alkanut tottua itseensä korkeammassa painossa, mutta sitten vanhat vaatteet paljastavat todellisuuden.
Luin jutun tiktokissa leviävästä oat-zempic villityksestä ja mietin, että pitäiskö kokeilla. Siinä juodaan joka aamu ja joka ilta lasillinen veteen sekoitettuja kaurahiutaleita+limeä. Sen pitäisi tasata verensokeria/kylläisyyden tunnetta samaan tapaan kuin se ozempic-lääke. Ei ainakaan kuulosta mitenkään epäterveelliseltä tai vaaralliselta, joten voisihan tuota testata. Toisaalta syön joka aamu normaalistikin kaurapuuron, joten se ajaa varmaan saman asian.

Mä syön joka aamu nykyään kaitalesepuuron kaurahiutalepuuron sijaan. Kauraleseissä on vielä hiutaleitakin enemmän verensokoria tasaavaa betaglukaania. Ja se on sitä paitsi tosi hyvää 😁

https://www.apu.fi/kysymykset/kauran-terveellisyys-leseet-hiutaleet-ja-sydan-apu-klinikka

Hyvä muistutus nuo kuidut,leseet ja kaurat. Olen näköjään unohtanut ihan kaiken. Luen tässä juuri labra tuloksia. Kokonaiskolesteroli edelleen  5.5 ja sokerit nousseet 4.0 -5.9

En ole myöskään leiponut  prampusher samasta syystä. Lauantaina tein sitten pienen taikinan ja loput arvaatte. Onneksi tuli lapsenlapsi käymään niin sain loput hänen matkaansa.

Ruokarytmi sujui  aika hyvin monta päivää ja sitten ei riitä taas mikään. Eilen kävi juuri  niin.

En vaan osaa tehdä ruokaa itselle   vaikka olen koko ikäni tykännyt kokata.

Olen ostanut asunnon kerrostalosta  ja nyt sitten stressaa tää kodin myynti. Vanha iso omakotitalo jota rakkaudella vaalittiin 35 vuotta  ja sitten olla löysässä hirressä seuraavat 5 vuotta,jos jotain piilevää löytyy

Vaakaan on patterit hankittu eli  taas kerran huomen aamusta. Hoitajani terkassa oli laihtunut kymmeniä kiloja, kun oli kerran päättänyt,ettei halua enää lihoa. Ruokarytmi ja lautasmalli pieneltä lautaselta eikä koskaan santsata...olivat hänen ohjeensa. Vannotti minua,että lopettaisin laihduttamisen.  No kukin tavallaan kunhan toimii.

Aurinkoisia keveitä päiviä kaikki ihanaiset 😘

Ihana toi sun mottosi, Sorjatar 💚

Huomenta, tuo puuron syönti ja kuidun saanti on hyvä muistutus kaikille. Olen vuosikaudet keittänyt kaurapuuron jossa on puolet kaurahiutaleita ja puolet kauraleseitä, siitä saa hyvän annoksen kuituja. Eilen jäi puuro syömättä, vaihdoin sen smoothieen joka oli kätevä juoda ajaessa niin eipä sitten täyttynyt myöskään tuo kuitujen saantisuositus. Toisaalta en saa koskaan kaikkia palleroita vihreiksi vaikka olisin tehnyt kuinka hyviä valintoja, olen siis päätynyt siihen että minulle on tärkeää saada riittävästi kuituja ja proteiinia, syödä tarpeeksi vihanneksia ja hedelmiä sekä pitää rasvan laatu hyvänä ja suolan alle suositusten. Jos nuo toteutuu niin onnistun keventymisessä ja voin hyvin, kunhan tulee vielä liikuntaakin lisäksi. 

Sorjatar, onnea asunnon myyntiin ja enemmän onnea uuteen kotiin! ❤️ On varmasti iso muutos, mutta oikea!

Itselläni paino on pysähtynyt samaan lukuun. Meinaa jo usko loppua, mutta ehkä se jossain vaiheessa sitten tulee rymisten alas. No, ei toisaalta ole noussut, joten se on jo upea juttu.

Kolmen viikon päästä olisi puolikas maraton. Olin elätellyt toivoa, että paino olisi pudonnut, mutta eihän se ole.... paljon olen juossut ja hyvin on jalat kestänyt. Hitaasti etenen, eli nimimerkistä huolimatta en ole kovin vauhdikas.

Mut hei Vauhti-Viivi, sä juokset kuitenkin, upeaa! 💚💚💚

Hyvä tavoite sulla Vauhti-Viivi. Mäkin toivoisin, että jossain vaiheessa mäkin olisin keventynyt niin paljon, että juoksu taas onnistuisi. Uskon ja toivon, että 5-7 kilon jälkeen se olisi mahdollista.
Mulla paino vaikuttaa laskeneen suht pysyvästi 1-2 kiloa. En jaksa koko ajan rampata vaa’assa, joten en ole varma tämänhetkisestä lukemasta. Mutta olo on jotenkin kevyempi, joten luulisin, että ei ole ainakaan vielä tullut takaisin. Mä olen oikeastaan tehnyt vain yhden selkeän muutoksen. Olen vähentänyt ihan oleellisesti puuroon ja myös muuhun ruokaan laittamaani suolaa. Se tuntuu vähentäneen jatkuvaa turvotusta, jota mulla on ollut jo muutaman vuoden. 

Niin, minähän olen reippaasti ylipainoinen ja hidas juoksija. Mutta mitäs sillä nyt sitten on väliä, tämä on mun juttu ja tykkään siitä. Juokseminen ja lukeminen ovat minun lempiharrastuksiani ja niistä en luovu. Enkä jumpasta.

Siksi onkin tosi outoa, että paino ei tipu; olen lukenut kaikki mahdolliset painonpudotukseen, laihtumiseen ja terveelliseen ruokaan liittyvät teokset. Monia niistä löytyy kotoani. Eli teoria on hallussa. Rakastan liikuntaa ja liikun paljon. Miten voin siis olla ylipainoinen edelleen? En vaan tajua.

Mutta luovuttaja en ole, ehkä jonain päivänä minulle selviää, miksi keho toimii näin niin kuin se toimii. Joten matka jatkuu kohti kevyempiä päiviä.

Vauhti-Viivi, pidätkö ruokapäiväkirjaa? 

Mäkin liikun ja syön tosi terveellisesti, mutta ilmeisesti kuitenkin liikaa, jos en seuraa ruokapäiväkirjan kanssa syömisiä.