Tervetuloa A-mummo! Itsekin tiedän että sairauden jälkeen saattaa todella olla vaikea piristyä niin paljon että jaksaa pitää itsestään huolta. Minulla oli oikean puolen halvaus "pienen aivohäikän" seurauksena: en pystynyt nielemään enkä liikkumaan, sekä käsi että jalka olivat halvaantuneet. No painohan alkoi nousta hurjasti heti kun pystyi taas syömään normaalisti muttei liikkumaan, niitä nyt karistelen. Mutta siitä vain sitkeästi olen kuntoutunut, nyt enää pientä heikkoutta oikealla puolella, muuten kroppa toimii jo kuin ennenkin! Ja ihan erilailla kiitollinen osaa olla pienistä asioista!

Tänään punnituksessa vaaka näytti +300g , mutta en anna sen haitata, vaan jatkan innolla tavoitettani kohti .

Olen tässä miettinyt että milloin mittaatte painonne? Tiedän että tällekin on oma viestiketju mutta jos voitte vaikka siinä komenttien sivulauseessa tähän vastata. Punnitsetteko esim. joka viikko samana päivänä alusvaatteisillaan eli ns. aamupainon?

wandakala, Mä mittaan aamulla aina painon. Eli kun oon herännyt, niin teen kaikki aamutoimet ensin ja meen sen jälkeen vaa'alle alusvaatteissa. Jos iltapainoa mittailee, niin se heitää tosi paljon, riippuen aina siitä, mitä päivällä syö.

Sen takia pidän tuota aamupainoa paljon luotettavampana. Vaikka mun iltapaino on suoraan verrannollinen seuraavan päivän aamupainoon, kun niissä on aina se kilon ero

Mulla ei siis ole viikossa mitään ns. varsinaista punnituspäivää. Mulle on vaan muodostunut tavaksi mennä joka aamu vaa'alle samalla, ku puen vaatteet päälle. Enkä ota mitään stressiä mun painosta, vaikka vaa'alla käynkin joka päivä. Musta on vaan niin kiva sitä nyt seurata, kun selätin melkein kuukauden kestäneen jumitusjakson

Onneksi olkoon, Caro_09! Sähän pääset seuraavaan ketjuunkin jo ihan kohta

wandakala, mä punnitsen kerran viikossa, perjantaiaamuna aamupesun jälkeen ennen aamupalaa. Mittauksia en tee niin usein ainakaan vielä - voi olla että muutan käytäntöä jos iskee pitkä jumi

Caro, lähtikö sun paino laskemaan kun lisäsit liikuntaa? Lisäsitkö syömisiä myös kulutuksen mukaan vai jääkö sulla vaje isommaksi kuin laskurin suositus?

Sjuve, joo, siinä seuraavassa ketjussa ei onneks tarvitse pudottaa kuin pari kiloa enää, kun sen päätöksen tein

Mähän oon liikkunut tosi paljon koko ajan, kun aloitin tämän ns. uuden elämäntavan. Oon aina ollut liikunnallinen, mutta tuo ruokapuoli on ollut pikkasen hakusessa aina, siitähän ne kilot tulivat

Sain painon jumituksen aikana lähtemään laskuun niin, että annoin kropalle shokkihoitoa. Vedin yhden viikon 1200 kaloreilla ja liikuin ihan normaalisti, eli kävin juoksutreeneissä ja punttiksella normaaliin tapaan. Vajeet olivat aika kovat eli jotain sellaista kuin 1200-1600kcal, riippuen, että millaista aerobista treeniä tein. Eli neljä päivää kesti, ennen kuin kroppa alkoi reagoimaan ja sitten se paino lähti alaspäin ihan rysäyksellä. Nostin sen diettiviikon jälkeen kalorit takaisin ylös, eli syön nyt edelleen 1700-1900kcal vähän päivästä riippuen ja vajeet ovat mulla edelleenkin sen tonnin luokkaa, joskus alle ja joskus vähän päälle.

Mä oon ite huomannut sen, että mun painonpudotus pysähtyy, jos mulla on vajeet se laskurin ehdottamat -599kcal, eli pyrin pitämään sitä vajetta aina suurempana. Mä myös luulen niin, että tuo reilun 500kcal vaje toimii niille, jotka eivät liiku juuri yhtään, mutta kun mä liikun joka päivä niin se ei vaan jostain syystä toimi mulle. Eli mulla ei siis oo mitään tieteellistä pohjaa näille jutuille, mutta oon päätynyt siihen, ku selätin noilla sen jumituksen ja nyt kun mulla paino on edelleen lasku suunnassa.

Mulla on myös joka toinen lauantai sellainen nollauspäivä eli en laske kaloreita ollenkaan ja syön mitä haluan. Ja ja joka toinen lauantai on ihan normi päivä, eli lasken kalorit.

Ja on mulla sellaisia päiviä, että kun on tosi rankka treeni takana, jossa on poltettu se 1200kcal tai enemmänkin, niin emmä niitä KK:n vajeita siellä kyttäile. Syön kunnes ei oo enää nälkä, eli tähän riittää esim. se 300g lämmin ruoka-annos Toki kuitenkin kattelen sitä, että ruuan laatu on hyvää, eikä se oo mitään höttöä.

SriSari, Upeeta, että sullakin tuo shokkihoito tepsi Tuntuu varmasti mukavalta. Ja onnittelut siitä nahkahameeseen mahtumisesta!

A-mummon kokemukset oli tosi hyviä. Itse kans sairastin vakavasti pari vuotta sitten ja totesin kuntoni menneen heikoksi. Aloin suunnitella, mitä sitä alkaisi harrastaa kunnon kohottamiseksi: vesijuoksua, jumpparyhmä, lenkkeilyä,... suunnittelin ja suunnittelin, mutta oikeasti en aloittanut mitään - kynnys oli tosi suuri. No, tajusin sitten, että nyt on aloitettava yhdellä ja lisätään sitten jonkun kuukauden päästä ja aloitin myös vesijumpalla ja siitä se sitten lähti...

Nyt olen uudelleen pitkähköllä sairauslomalla (liittyy vielä siihen kahden vuoden takaiseen) ja ei ole lupa rehkiä - ei edes sauvakävellä
Mutta rauhallisia kävelylenkkejä on lupa tehdä ja niitä olenkin sitten toteuttanut ja nauttinut keväästä.

Tässä vaiheessa vielä vaakan lukemia ei kannata paljoa tuijottaa, kun leikkauksen jälkeiset nestehommat on vielä ihan sekaisin.

No, voihan rähmä että harmittaa, mulla punnituspäivä ja vaaka näytti viime viikosta +200g eli 77,7 kg Ja niinkuin mä olin haaveillu ett se olis näyttäny ainakin 200g miinusta, kun sit olisin sentään saanu 3 kg pois tässä kolmessa ja puolessa kuukaudessa mitä olen täällä tällä erää yrittänyt.
En voi kyl tajuta kuinka tiukassa tää läski mulla on En sit näytä millää pääsevän edes tonne 75 kiloon. Koko viime viikon söin maltilliset ja pallot pääosin vihreenä ja vajeitakin viikolla enempi kuin sallitaan 800 yhtenä päivänä ja neljänä reilut 1000, mut ei vaan laske, no viikonloppuna la-su söin yhteensä pussillisen lightsipsejä, mut kalorit ei silti huidellu pilvissä, la oli ylimäärästä noin 500 ja su oli melkeen +/-0. Liikuttuukin tuli viime viikolla 11 tuntia ja kaloreita kulutettuu liikkuen 3500.

Oli kyl mielenkiintonen dokkari maanantaina tosta laihtumisesta, mietin ett mut varmaa on tarkotettu tän painoseksi kun oon jo kohta 15 vuotta näis kilois ollu vaikka olen yrittäny moneen kertaan laihtua.

Kiitos tervetulotoivotuksista! Mun on käytävä vaa`alla joka aamu alasti ja merkkaan heti kalenteriini, kun on miinusta. Välillä paino junnaa paikallaan, mutta kun jatkaa sitkeesti samaan malliin, niin hups taas tipahtaa. Painonhallintaryhmässä kehotettiin syömään silloin, kun laihduttaa noin 1200 kcal. En siis syö niin paljon kuin kubi antaisi. Liikun myös paljon enemmän. Mun paino putoaa, kun jätän leivän lähes kokonaan pois. Aamulla vähän puuroa ja >10 kcal marjakeittoa ja kahvi tietysti. Kahvin juon TV:n ääressä, niin ei ole kiusauksia lähellä. Ruoan kanssa söin ennen kaksikin ruispalavoileipää. Nyt pöydässä ei ole lainkaan leipää. Monta päivää menee niin, etten syö lainkaan leipää. Syön paljon vihanneksia ja salaatteja ja hedelmiä. Vatsa toimii hyvin. Tuntuu siltä, että mautkin maistuu paremmin. Tupakkaa en ole koskaan polttanut.

Uskon vahvasti, että vointini on parantunut nimenomaan siksi, että ennen tuli korvattua monet ateriat voileivällä, ja nyt syön monipuolisemmin. Tulee niitä vitamiineja enemmän.

En ole dieetillä vaan pyrin muuttamaan kokonaan ruokailutottumuksia ja liikunnallisempaan elämään. Hiljaa siis hyvä tulee. Tavoitteeni on myös kohuullinen, koska jos pyrkii liian alas, niin aina vaikeampaa paino on pitää siellä. Olen niin monta kertaa laihduttanut, että nyt toivon pysyvää muutosta. Katson siten enemmän peiliin ja vaatekokoon kuin vaakaan.

Mieskin on oppinut samalla kevyempään syömiseen.