Aamulla oli punnitus ja seurauksena masennus... Paino oli noussut 600 g eli taas yli 79 kg!!! Ja massun ympäryskin kasvanut 1,5 sentillä!!! Tiedän, että tämä on kuukautisten aiheuttamaa turvotusta, mutta masentaa silti.. Tuntuu, että saan aina kuukauden aikana painoa vähän puotettua ja sit pädäm! kaikki on taas takasin! Ja taas sama alusta...

Positiivisena seikkana se, että sain eilen syömisistä vihreän pallorivin ja vajeetkin kohdilleen!

Omppumassu: Kyllä se siitä tippuu kun vaan oot kärsivällinen. Merkkailet rehellisesti kaikki mitä syöt ja koitat syödä säännöllisesti. Mulla on auttanut ainakin se, että oon lisännyt paljon kasviksia ruokaan ku ruokaan.. Paitsi en makaronilaatikkoon Sitä en kylläkään ole tehnyt kuin kerran tässä kevään aikana.

Keittoihin oon lisännyt keittojuureksia koska valikoin perunat pois, lapset syö ne. Enää en tee kerran viikossa spagettia ja jauhelihakastiketta, vaikka lapset pyytävätkin. Lasagne on turha pyyntö. Tuohon spagettijuttuun olen lisännyt täysjyväisyyden ja kastikkeeseen en mitään, mut sivuun kyllä vihanneksia ja salaattia.

Lapset on huomannu et on yleisesti ruuissa perunamuusia vähemmän kuin ennen, ei muita huomioita.

kallaveera: Kun luin tekstiäsi, niin se muistutti vähän minun viime viikkoa... Lähdin viikoksi äidin luo ja kävin sinä aikana monta kertaa myös mummolassa. Äiti niinkin ymmärsi, että yritän laihduttaa, mutta mummi yritti kyllä tyrkyttää mulle kaikenlaisia herkkuja ja lisää ruokaa. Sanoin mummille suoraan, etten syö niitä, koska laihdutan. Sitten kuului se perinteinen lausahdus: "Eihän sun tarvitse enää laihduttaa, kun oot jo sopivan painoinen". Se on hassua, että jotkut ihmiset näkevät aivan toisella lailla minut, kun taas jotkut toiset. En kuitenkaan syönyt herkkuja muulloin kuin sitten mummin synttäreillä.

Sen viikon jälkeen astuin vaa`alle pelon sekaisin tuntein...Olin aika varma, että paino on noussut, koska en liikkunut kovin paljoa sen viikon aikana ja yhtenä päivänä söin kakkua ja muita herkkuja . Onneksi kuitenkaan en ollut lihonnut kuin 600 g, kun se olisi voinut olla paljon enemmänkin (positiivista ajattelua ). Oli hieman vaikeuksia sen viikon jälkeen palauttaa itsensä takaisin ruotuun, mutta kyllä se on nyt onnistunut parin epäonnistuneen päivän jälkeen . Uskon kallaveera, että pääset kyllä takaisin klubirytmiin kiinni . Pitää vaan ajatella, että joskus saattaa tulla tuollaisia viikkoja, mutta niistä selvitään ja jatketaan päättäväisesti laihduttamista .

Täällä taas... oikein hävettää tulla takasin. Tammi-helmikuussa yritin kovasti opetella syömään oikein uudelleen, mutta niin se vaan jäi jonnekin opiskelujen jalkoihin. Viime kesän saldo oli noin -4 kg ja -12 cm, joihin olin tosi tyytyväinen ja kuvittelin pystyväni karistamaan loputkin kilot, mutta ei
Syksy meni miten meni, vuoden vaihteessa uuden vuoden lupaukset rikkoutuivat alkuunsa, joten alussa ollaan, pari kiloa painavampana kuin vuosi sitten.
En oikein itsekään ymmärrä, miksi en pysy ruodussa. Kiloklubin ohjeilla olis niiiiiin helppo onnistua, kuten itsekin huomasin. Mihinkään pikakuureihin en ole ruvennut, kun ne kilot tulisivat varmasti tuplana takaisin. Ei käi tässä auta kuin taivuttaa kätöset tuonne niskaan ja ottaa kovasti kiinni.

kallaveera, kuulostaa todella tutulta! Minulla edessä myös muutama päivä "mummolassa" ja ohjelmassa yhdet ylppärijuhlat.. jos kehtaisin söisin heidän viikon salaattitarpeensa muutamassa päivässä ja lisäksi kaipailisin vielä hedelmiä kahvipullien sijaan... Pakko kai vaan syödä mitä eteen kannetaan, yrittää hallita annoskokoja

Ongelma on kun tarjolla on jos jonkinmoista kahvipullaa yms, josta en edes hirveän paljoa välitä, kotona ei ole ikinä, mutta tottahan sitä tulee muiden mukana mussutettua..

Toivottavasti olet jo toipunut koettelemuksesta ja päässyt takaisin normaalielämään! Koetan itsekin pysyä (edes vähän) tiukkana

RvaMöhkölle tsempitykset ja kärsivällisyyttä On ihan selvä, ettei uusia elämäntapoja opi viikossa tai kahdessa. Vanhat tavat istuvat yleensä tiukassa ja niistä pois opettemiseen täytyy antaa aikaa, jopa vuosia. Minä olen ollut lapsesta saakka ylipainoinen ja monta monituista laihdutusyritystä on takana. Vasta nyt, kolmekymppisenä olen ensimmäistä kertaa elämässäni onnistunut laihtumaan, kun heti alkuunsa asennoiduin siihen, että homma kestää loppuelämän ja takaisin vanhoihin elämäntapoihin ei ole enää koskaan paluuta, jos aion saada pysyvät tulokset! Kolme vuotta sitten BMI oli jotain 40 luokkaa, nyt se on 27,5. Ylipainoni syy oli tunnesyöminen ja vieläkin joskus vanhat tavat muistuttavat itsestään ja joudun tekemään töitä sen eteen, etten ala syömään tunteisiini! Joten opettele aktiivisesti uusia elämäntapoja (etenkin alkuun pitää muistuttaa itseään vähän joka välissä, mitä ja minkä verran kannattaa suusta laittaa sisään ja milloin) ja anna itsellesi aikaa niiden oppimiseen, kyllä se siitä!

Minulla oli eilen virallinen punnituspäivä, mutta lukemat ei kyllä oikein olleet totuudenmukaiset. Herkuttelin puolen viikon maissa savukalalla ja koska syön suolaa normaalisti tosi vähän, pamahti puntariin heti 1,5kg turvotuksena. Olen pitkin viikkoa käynyt puntarissa ja niinkin alhaisissa lukemissa olen jo käynyt, kuin 77kg Tänään oli turvotukset jo aika hyvin laskeneet ja sain vihdoin vaihtaa tickeriin uuden lukeman: 77,5kg.

OHMIGOD!!!! Viikolla on tullut niin hyvää pudotusta, ensin 77,7kg, sitten 77,1kg, jota seurasi 77,0kg. Olin tosi innoissani eilen päästyäni painoon 76,8kg. Tänä aamuna jännitti ihan pirusti ettei vaan ole noussut pää 77kg:n maagisen rajan. Vaikka siihenkin olisin ollut TODELLA tyytyväinen. Vaan eikö mitä:

76,3kg!!!!!

Mittailin itseani myös, se kun on vähintään kiistaton totuus. Olen laittanut mittoja ylös maaliskuun lopulla ja olin todella positiivisesti yllättynyt kun huomasin niistä mitoista pienentyneeni 3-4 senttiä. Vyötärö on nyt alle 90cm, lähtötilanne helmikuussa oli 100/101cm. Alavatsamakkarasta ja navan kohdalta on lähtenyt samoin noin 10cm. Ja mikä ihmeellisintä, lantiolta on lähtenyt sama määrä.

Ei sitä pienentymistä jotenkin huomaa normaalielämässä. Vaikkakin kävin pari viikkoa sitten ostamassa kahdet uudet farkut, toiset yhta ja toiset kahta numeroa pienemmät. Se oli aikamoinen shokki. Huomasin sittemmin että vanhat farkkuni on sen verran isot ettei niitä voi enää todellakaan pitää.

Eli kai se tästä! Pikkuhiljaa pienin askelin pysyvään painonpudotukseen.

Heipähei. Olen kirjoitellut tuonne 70kg tavoittelijat,
kun en ensin huomannut tätä ketjua.
Eli painoin maaliskuussa 77kg ja 25.5.2010 painoin 81,4kg mistä sain paskahalvauksen
Siis nyt kuntoillut salilla ja käynyt lenkillä ja tänään paino oli 79kg mikä tosi hyvä.
Jatkan tästä ja syönyt kahtena päivänä kaalikeittoa ja nyt teen salaattia ja paistan kunnon pihvit.
Tavoite olisi sellainen 70-73kg koska olen 174cm se olisi varmaan ok paino.
Vyötäröstä haluaisin centtejä pois ja olen salilla yrittänyt tehdä niihin kohdistuvia liikkeitä (aika turhaan) vyötärö on nyt 89 eli aivan liikaa,
mutta se on ollut kokoajan sama, eli ehkä kapenee jos paino tippuu....

Heippa!

Mulla on erikoinen ongelma... Paino on lähtenyt nousuun, mutta vyötärönympärys pienenee, mitä avuksi? olen jättänyt leivät ja perunat ja sokerit kaikki pois, ja aluksi paino laski useamman kilon, mutta nyt vaikka vyötäröltä on lähtenyt muutaman kuukauden sisällä 9cm (86cm --> 77cm) niin paino ei laske lainkaan. En usko että kyseessä on lihakset (en ole lisännyt urheilua, joogaa ja lenkkeilyä samaan malliin kuin ennenkin).

Ja onnea onnistujille ja tsemppiä juhlaviikonlopun selättämiseen!

Aamu vaaka näytti enemmän kuin eilen. En ymmärrä miksi mun paino ei lähde laskemaan alaspäin. Syön kalorimäärät mitä suositellaan ja lähestulkoon aina saan vihreälle kaikki muut paitsi energia. Lisään nykyisin öljyä ruokiini ja kaikkeen sekä leseitä. APUA vinkkejä kiitos paljon. Liikunnallisia harrastuksia minulla on lähes jokapäivä. Kalori suositukseni on 21ja risat paljon verrattuna muiden lukuihin.