Miten voikaan olla niin ylitsepääsemättömän vaikeaa olla hyppäämättä vaakaan joka aamu? Joskus aikoinaan pystyin pitämään kiinni viikkopunnituspäivästä, nykyään en voi vältellä vaakaa päivääkään. Joka aamu se kummittelee ja huutelee kutsuhuutoja tuolta lattialta! Tahdon viikkopunnituspäiväsysteemin takaisin!

maanantaina, 6. helmikuuta 2012 klo 18:23 Anreea kirjoitti::

Niin ja heippa vaan kaikille! Kaikki "vanhat tutut" ovat tainneet ehtiä kadota muihin ketjuihin Kirjoittelin tänne siis viime vuoden puolella aktiivisemmin, ja 85kg:n tavoittelijoihin "jäin". Ja edelleen siis kuulun tähän sakkiin, paino oli la aamulla 87,1kg.

Hurjasti olet Anrea painoa pudottanut! Saako udella kauanko projektiin on uppoutunut aikaa?

tiistaina, 7. helmikuuta 2012 klo 21:27 NecotineL kirjoitti::

Hurjasti olet Anrea painoa pudottanut! Saako udella kauanko projektiin on uppoutunut aikaa?

Aloitin 1.1.2011, eka vuosi ja 30kg meni "helposti", nyt sitten ollaan jumiteltu (ihan omasta käytöksestä johtuen). Blogistani löytyy koko taival (linkki Tickerini alla).

Minä käyn joka aamu vaa'alla, ja välillä illallakin. Ja lisäksi kirjaan aamupainon ylös, en stressaa asiaa ja painon "liikehdintää" on mukava seurata jälkikäteen

Anreea: Kävin kurkkaamassa blogiasi - huikea suoritus! Onnea ja tsemppiä!

Mä tuolla Kiloklubi -blogissani jo mietinkin eilen, että pitäisikö alkaa ottaa itsestään "edistymiskuvia". Kun mä olen painanut kymmenen kiloa enemmän pahimmillaan ja sitten pari kiloa vähemmän parhaimmillaan tässä nyt parin vuoden aikana - ja musta tuntuu, että mä olen kuitenkin aina vaan ollut yhtä iso. Siis olenhan mä iso, kun vieläkin saisi pudottaa sen parikymmentä kiloa, että olisi normaalipainoinen (voi yök ). Mutta haluaisin uskoa, että vaikka tämä nykyinen 7 kg pudotus raskautta edeltävästä näkyisi jossain?

keskiviikkona, 8. helmikuuta 2012 klo 08:34 Anreea kirjoitti::

tiistaina, 7. helmikuuta 2012 klo 21:27 NecotineL kirjoitti::

Hurjasti olet Anrea painoa pudottanut! Saako udella kauanko projektiin on uppoutunut aikaa?

Aloitin 1.1.2011, eka vuosi ja 30kg meni "helposti", nyt sitten ollaan jumiteltu (ihan omasta käytöksestä johtuen). Blogistani löytyy koko taival (linkki Tickerini alla).

Waude, ihan mieletön suoritus! Kävin kurkkaamassa blogiasi, lueskelin juttuja ja katselin edistymiskuvia. Olet muuttunut valtavasti, ei voi muuta kuin hattua nostaa! Ja samaan hengenvetoon pahoittelut kun tuossa edellisessä tekstissäni nimimerkistäsi oli kadonnut yksi e..

Olen pari päivää ollut nyt kirjaamatta syömisiä tänne klubiin, kalorit olen kyllä laskenut, täytyy pitää siitä huolta ettei vain pääse lipsahtamaan yli. Vaihteeksi kokeillaan tällaista taktiikkaa, vaikka tiedän jo valmiiksi että taas pian taas innostun kirjailemaankin. Huomenna olisi taas virallinen punnituspäivä, saa nähdä mitä vaaka sanoo.

Olen myös miettinyt että haluaisin ottaa myös noita mittoja tuon painon kyttäilyn lisäksi. Jotenkin vain en luota siihen että osaisin joka kerta mitata täysin samasta kohdasta ja tulos heittelisi miten sattuu. Olen kuitenkin päättänyt yrittää. Onko kenelläkään takataskussa mitään kikka kolmosia, miten sen tietää että mitta on aina samassa kohdassa?

Viikossa pudotusta -400g, paino nyt 87,8! Olen hurjan onnellinen tuosta, varsinkin kun kaksi suunnittelemaani liikuntakertaa sekä eilen että toissapäivänä jäivät väliin.

Lisäksi eilen työpäivän jälkeen söin Mozzarella pakastepizzan! Joo kyllä, ihan yksin ja ihan kokonaan. Kalorit kuitenkin jäivät miinukselle, joten periaatteessa ei pitäisi olla mitään hätää. Ja olihan se kyllä hyvääkin, nautin ihan jokaisesta suupalasta Jos paino ei olisi laskenut, olisin takuulla syyttänyt tuota mozzarellaherkkua, vaikka eihän se kokonaan sen vika olisi ollut. Oli vain niin tuoreessa muistissa Onneksi kuitenkin kävi hyvin ja vaaka näytti miinusta.

Wihhiiiii!

Paino 84,6!

Näköjänsä toimii 1700 kaloria päivässä minulle parhaiten. En tosin vieläkään suostu täältä mihinkään lähtemään, kaksi-kolme viikkoa sitten kävin samassa 84,6 kilossa ja päivässä hyppäsin 85,5 kiloon ja sieltä olen nyt nytkytellyt tähän pisteeseen.

Eh, kohtalon ivaa kun huomenna on sitten synttäreille mentävä. Tiedän kyllä itseni, en tule nutustamaan vain yhtä keksiä siellä.

Tsemiä siskot!

Vielä 2,2kg tähän välietappiin En muista, millon oisin painanu näin _vähän_!

Meillä on kuopuksen ristiäiset huomenna. Harmittaa jo etukäteen, kun tiedän, miten siinä tulee taas käymään - ei se vielä mitään, että yksi päivä menee kahvitteluksi ja kakutteluksi (saahan sitä joskus juhliakin, kun on hyvä syy), mutta kun mä tiedän, että niitä tarjoiluja jää kuitenkin ja sitten niitä on "pakko" mässätä niin kauan kuin riittää... Pitänee oikein kaivella nyt sitä selkärankaa esille

Täällä ei olla edetty vielä kovin kovasti. 89,4 neljä oli tämän aamuiset lukemat, tosin oon syönyt aika fiilispohjalta viime päivät. Fiilis on kuitenkin ollut siitä hyvä, että palloista ainakin kolme on kuitenkin vihertänyt, ja miinuksia jäänyt. Hitaasti hyvä tulee, ja olo on onnellinen kun kaikesta huolimatta saa syödä pitsaa ja karkkiakin välillä.

lauantaina, 11. helmikuuta 2012 klo 13:51 Nonaka kirjoitti::
Hitaasti hyvä tulee, ja olo on onnellinen kun kaikesta huolimatta saa syödä pitsaa ja karkkiakin välillä.

Mulle on ainakin henkisesti helpompaa, kun herkuttelu on sinänsä sallittu, määrissä vain pitää muistaa se kohtuus. Jos mä ajattelen elämää eteenpäin, niin en mä ikinä voisi kuvitella, että mä luopuisin kokonaan KAIKESTA hyvästä. Mutta mä tosiaan haluaisin, että oppisin sitä kohtuutta, mitä multa puuttuu ihan kokonaan. Mä en voi syödä vaan muutamaa karkkia pussista, vaan mun pitää vetäistä yhdeltä istumalta koko puolen kilon säkki Voi olla, että mä saavuttaisin nopeammin tuloksia, kun lopettaisin kaiken herkuttelun tykkänään - mutta sitten ne kilot todennäköisesti tulisi takaisin, kun "saisin" taas syödä kuten ennenkin. Enkä mä halua sinänsä saada syödä kuten ennenkin, mä haluan oppia syömään niin, että sitä syömistä ei tarvitse koko ajan miettiä!