Olen sitten onnistunut nostamaan painoa noin 4 kiloa kuukauden sisällä. Kiitos sulatejuuston ja ruissipsien. itseinho meinasi iskeä ja kovaa, sillä kuukauden päästä pitäisi olla rantalomakunnossa tai edes sellaisessa kunnossa, missä olin viime syksynä. Eli 88 kiloinen. Tämä on nyt se kuuluisa takapakki, joka kai kaikille laihduttajille joskus tulee.

Ei auta itku markkinoilla, näiden tosiasioiden valossa on pakko jatkaa kiloklubilaisena, en ilman tätä pysty pitämään painoa aisoissa. Olisi ihanaa, että ruoka näyttelisi joskus elämässäni oikeasti vain ravinnon roolia eikä ystävää, puolisoa, terapeuttia ja iloista juhlakaveria.


Muoks. Voiko e-pillereiden lopettaminen vaikuttaa ruokahaluun niin, että ei tee muuta, kuin mieli syödä? Kuvittelin vaikutuksen olevan päinvastainen. Onko muilla kokemuksia? Ja siis itsellä ei ollut tarkoituksena tulla raskaaksi vaan ihan vähentää joka päivä nautittavien lääkkeiden määrää.

Kruunutar, en tiedä onko sattumaa mutta mulla kans e-pillereiden lopettaminen johti lihomiseen. Vielä viime kesän alussa paino oli alle 85kg mutta jouluun mennessä oli tullu vajaa 10kg lisää. En voi pelkästeen pillereiden lopetusta syyttää, tulihan siinä nautittua siideriä yms pitkin syksyä jne mutta uskon että osasyy ainakin.


Huh, tänään vietetty pojan synttäreitä ja syömiset menny niin ja näin. Herkkuja ei niin kauheasti kyllä menny et luulisin et kaloreissa pysyttiin mutta juominen jääny toooodella vähiin tänään Nyt sit havahduin siihen ja "pakkojuotan" itseäni...

Kiitos Betty71 vastauksesta. Tuo spinning on täysin vieras juttu mulle, mutta sen tietty tiedän että hurjasti siinä poljetaan. Salilla on kuntopyörää tullut kelattua ja joskus olen haaveillut, että sellaisen saisi kotiinkin, mutteihän sellainen tänne nurkkiin eikä edes keskilaatteelle mahdu.
Zumba jäi myös mieleen vinkeistäsi. Monen olen kuullut sitä harrastavan. Vois sitä kans kokeilla. Siinähän sitä ois kaksi uutta juttua lisää.

Kävelyä ja lenkkiä tulee tehtyä, kun on kevätkin. Mutta on sitä silti jotain keksittävä tähän vanhojen juttujen oheen, että nousis toi motivaatio ja - että ois jotain hauskaa juttua

Teeris, ymmärrän ettei kuntopyörä välttämättä houkuta osana sisustusta etenkään, jos se sitten olisi tiellä jos tilaa ei kerran ole. Mutta omana kokemuksenani voin sanoa, että kuntopyörän mahduttaminen erääseen nurkkaukseen kirjahyllyn siirron avulla on tehnyt mulle mahdolliseksi säännöllisen liikunnan, johon on matala kynnys. Kukaan ei katso eikä arvostele, kun hikoan kuin sika paahtaesssani pyörälläni, ja vastusta säätelemällä liikuntasessio saa vaihtelua ja kuormittaa eri tavoin. Nivelet kiittävät, eikä riipu säästä tai vaatteista lähdenkö polkemaan vai en. Tekosyitä olla kuntoilematta on vaikea keksiä

Mutta tärkeintä on löytää laji, josta tykkää. Mulle polkeminen on sellainen.

Voi spinning. <3 Mun ihan ehdoton lemppari viime syksyltä. Kävin jopa polkemassa kolmen tunnin spinning maratonin. Hirveesti tekis taas mieli mennä, mutta selän takia en vielä uskalla. Oon lupaillut itselleni, että kunhan tää 85 kg tulee saavutettua, niin sillon vois hiljalleen koettaa paluuta pyörän selkään. Mukava kannustin kyllä. Voi tosin olla, että sorrun jo aiemmin, mut katsotaan nyt.

Viikon pudotukset oli 400g. Pääsiäisen jäljiltä oon tyytyväinen, että tuonkin verran putosi.

Hei!

Sen verran vielä noista lajeista, että zumba on todellakin hauskaa! Hyvää musiikkia ja vaudikas tunti. Sykkeet nousee ja rasva palaa melkein huomaamatta. Jokaisella om oma tyyli tunnilla, joten ei tarvitse miettiä että "osaanko" sitäpaitsi, ei siellä kukaan ehdi katsoa, miten muut tekee. Tunnin jälkeen on aina hyvä mieli! Spinning on myös mun mielestä hyvä tunti. Ohjaajan laatiman ohjelman mukaan on erilaisia "työosuuksia" ja palauttelua hyvän musiikin tahdittamana. Hauskaa ja tehokasta. Kuntokin nousee samalla Kahvakuulasta pidän siksi, että liikkeet ovat suhteellisen helppoja. Treeni nostaa sykettä ja muokkaa kroppaa. Tässäkin liikkeet hyvän musiikin tahdissa ja kuntokeskuksessa ohjaaja opastaa koko tunnin ajan. Lenkkeily on ihanaa, vaikka siihen kaipaa tosiaan lisäksi jotain muutakin.

Olisin kysynyt teiltä muilta, että pidättekö karkki tai herkkupäiviä? Jos pidätte, niin kirjaatteko syömiset myös noina päivinä? Itselleni tuo karkkipäivä sopisi, koska en pysty olemaan totaalikieltäytyjä hyvän suhtee. Mietin, että kannattaako noita silloin merkata yläs noita syömisiä, koska todennäköisesti kalorit menee yli joka tapauksessa... Miten te muut toimitte tämän asian suhteen? Olisiko järkevintä jättää herkut pois kokonaan...

Viikossa lähtenyt 800 g. Suunta on oikea!

Mä en pidä erillisiä herkkupäiviä, mutta jos esim. anoppilassa jotain herkkua tarjotaan, kirjaan sen normaalisti muistiin. Itsellä "kipuraja" näyttää olevan n. 2500 kcal, enempää ei pysty herkkupitoisempanakaan päivänä syömään. "Onneksi" mun herkuttelu on enemmänkin juusto- ja leipäpohjaista kuin viinereitä tms, sitten kaloreitakin tulisi varmasti enemmän. Tosin mun pitäisi nimenomaan noita hiilareita vähentää reilusti PCOSin takia.Mutta en ota paineita näistä. Liikunnalla olen saanut tilannetta hyvin tasapainotettua.

Minä taaaaaas täällä...tarkoitan että viime vuonna tuli 85 saavutettua mutta nyt aloitetaan taas nollilta eli yhdeksänkymmentä tuntumasta. Tänä aamna paino 89,4 - ei näy vielä tickerissä sillä maanantai varsinainen muutospäivä ja punnitustsekkaus Tästä se taas lähtee

Minulla suurin pahe makeiden herkkujen suhteen on suklaa ja levonnaiset . Suolaisia herkkuja ilma pärjään hyvin ilman suurempia mielitekoja, mutta esim. juustoleipien pupeltaminen tekee aikapaljon kalorisaldoon, jos ei rajoita niiden syömistä. Sipsit yms. ei ole koskaan ollut mun intohimo eikä esim limsat. Kivennäisvettä on oltava aina jääkaapissa, mutta onneksi siinä ei ole kaloreita. Suklaa onkin sitten ikävä pahe, kun sillä menee kalorirajat niin helposti yli .