Tervetuloa kaikille uusille!

Minä olen roikkunut tässä samassa ryhmässä jo yli vuoden, eikä oikein mitään edistymistä ole tapahtunut. Paino edelleen sen saman 88-89. Pääsisi edes sinne 87 kiloon, niin olisi edes vähän toivoa. Miten yhden ainoan kilon laihduttaminen voi olla niin vaikeaa?

Tekisi mieli lopettaa syöminen kokonaan, en edes saa siitä mitään suurta nautintoa. Mutta sitten ei taas jaksa liikkua ja tehdä töitä.

Argh.

Toivottavasti muiden projekti etenee vähän suotuisammin

88,2 kg. Kivasti putoaa, nyt pureudun myös tuohon vyötäröongelmaan, jos sille mitään voi tehdä. Pääsen taas jumppaamaan, kun koulut alkoivat. Aloitan nyt sillä että kerran tai kaksi jumppaan lihaskuntoa, jossain vaiheessa lisään jotain muuta vatsatreeniä. Vaikka "vain" syvien vatsalihasten pitoa. Kävelylenkit jatkuvat, kolmisen kertaa viikossa. Lapsen jaliksen aikana on hyvä käydä, kolmannen kerran käyn sunnuntaisin. Enemmänkin voisi, mutta lisään nyt ainakin ensin tuota jumppailua. Syömisessä on edelleen korjaamista, eilenkin ratkesin syömään toffeekarkkeja... no silti paino putosi. Mutta sokeripitoinen ravinto varmasti osaltaan pitää tuota vatsaa isona, joten ilman pitäisi pystyä olemaan.

BMI-laskurista katselin, että olisi tasan 5 kg siihen että BMI on alle 30, merkittävästä ylipainosta lievään. 83,2 kg on mulla se raja. 69,3 kg olisi normaalipainon yläraja. Tuonne lievään ylipainoon haaveilen pääseväni ensi vuonna. Sitä pidemmälle en uskalla vielä ajatella.

88,6 kg, korkeammallakin kävi viikon aikana, tiistaina peräti 89,8 kg, hätyytteli siis jo 90:ä, mutta onneksi lähti siitä laskemaan yhtä nopsaan kuin nousi. Nyt vain uutta enkkaa taas odottelemaan, voi kestää vähän kauemmin kuin nyt viime aikoina, kun menkat tulossa. Hyvältä tuntuu jo tässäkin painossa olla. Vaikkei vatsanympäryksestä ole vyötärökohdasta lähtenyt, ainakin näyttää erilaiselta peilistä. Alaosassa on roikkoa, mutta sivuilla näkyy jotain kuopantapaista. Varmasti tästä ylimääräistä nahkaa tulee jäämään, mutta ainakaan nyt se ajatus ei hirveän pahalta vielä tunnu, kunhan tuo pömppö lähtisi. Roikot saa kuitenkin jotenkuten vaatteiden alle piilotettua.

Liikkunut olen ihan ok, kaksi jumppaa ja lenkki tällä viikolla, vielä on viikkoa jäljelläkin. Yritän nyt vähän lisätä, kolmesta neljään tai viiteen kertaan. Kolme menee ihan helposti, mutta sitä enemmän tuntuu jo vaativan motivaatiota. Sokerittomasti en ole ihan elänyt, mutta ainakin eilen ja tähän mennessä tänään on onnistunut. Kun vain muistaa syödä tarpeeksi muuten.

Pienoinen huono olo tulee edelleen, sen tilalla, missä kohtaa ennen saattoi iskeä kiljuva nälkä. En tiedä, olisko tämä kuitenkin vähän parempi tunne, se nälkä kun saa syömään mitä sattuu ja liikaa. Huono olo saa taas syömään jotain vatsalle hyvää ja terveellistä. Maanantaina on lääkäri, jännää mitä muutoksia tehdään lääkityksiin, jos tehdään.

Santti, mikä se sun lääkitys olikaan?
Tuolta yhdestä ketjusta (40+ ) löysin tiedon kilpirauhasen vajaatoiminnasta; minulla sama vika.

Ja tosiaan, vielä tuolta hiukan yli 90 yläpuolelta huutelen, yritän nyt keskittyä tiukasti ensin alittamaan 90 kg ennen 85:stä haaveilusta

Kilpirauhasen vajaatoiminta on tosiaan (ja siihen Thyroxin), mutta myös 2-tyypin diabetes. Siihen sain nyt toukokuussa pistoslääkityksen, Ozempic on nimeltään. Verensokeria ei saatu laskemaan tablettilääkityksellä, ja paino ylitti BMI-rajan (muistaakseni se oli 30), joten tuo otettiin käyttöön. Nyt on verensokerikin paremmalla tasolla ja paino laskee, kun tuo pitää kylläisenä vähemmällä syömisellä.

Hienoa, Santti, että sopiva lääkitys löytyi

Minusta tuntuu, että itselläni on superhidas aineenvaihdunta ja paino ei meinaa millään pudota. Kilpirauhanen ehkä siellä jarruttelee, vaikka lääkitys onkin.

Kirjoittelen taas kuulumisia. Mulla paino nyt 87-88 kg, joten ehkä jotain edistystä tosiaan tapahtuu.

Karkkia ja herkkuja olen syönyt ehkä vähän vähemmän, tai ainakin pienempiä määriä kerralla. Iltaisin olen syönyt tosi paljon porkkanoita ja maissikakkuja. Niissä on syömistä, mutta energiaa aika vähän.

Viime viikonloppuna tein elämäni ensimmäisen triathlonin. Siitä jäi kyllä tosi hyvä fiilis, vaikka aika olikin ihan surkea. Nyt siis jatkan uintia, juoksua ja pyöräilyä ja loppusyksystä alan käydä joogassa ja spinningissä. Talvella sitten taas lumilautailen.

Eli liikunta on kunnossa ja syömisetkin suunnilleen.

Eniten tässä yhtälössä mättää lepo. Lepoa ja unta pitäisi olla enemmän. Tai unikin vielä ihan ok, mutta sellaista lepoa, kun saisi vain pötkötellä ja olla, ei ole juuri koskaan. Silloin elimistö ei palaudu vaan joudun helposti flunssakierteeseen.

No mutta jos se 2-3 kiloa nyt lähtisi. Mietin jo paastoa, sellaista 16/8. Aloittaisin 14/10-paastolla, eli ruuat 7, 11, 14 ja 17. Ja vähän myöhemmin siirtäisi aamiaisen yhdeksäksi, niin tulisi tuo 16 h paasto. Mutta en kyllä tiedä, miten pitkään tuota jaksaisin, kun usein iltaisin on treenejä ja muita menoja. No mutta harkitsen kuitenkin.

Jotenkin sitä ruuan määrää vain pitäisi vähentää, jotta laihtuisin.

Näihin pohdintoihin & tsemppitoivotukset kaikille!

Kaaka, liikut kyllä tosi paljon.
Onko sulla käytössä ruokapäiväkirjaa? Sen avulla voi tosi kätevästi seurata syömisten määrää.
Tsemppiä!

Pitää vielä tulla tännekin fiilistelemään: paino tänään 90,4 kg ja BMI 29,9
Kohta siis uskon ja toivon saavuttavani alle 90 kg.

Hyvä Adalmiina!

Pidän ruokapäiväkirjaa ihan käsin, mulla on sellainen 26 viikon kirja, jossa on vielä viisi viikkoa jäljellä. Sen jälkeen täytyy miettiä, mihin siirryn.

Muuten ruokien kalorimäärän arvioiminen on helppoa, mutta työpaikkalounas on haastava. Siinä on aina pohjana salaatti, kurkku ja tomaatti ja sitten saa valita yhden proteiinin (kana, liha, kala, juusto) ja kaksi muuta kasvista (sieni, kukkakaali, parsakaali, kesäkurpitsa, viininlehtikääryle jne). Kaikki lisäkasvikset sellaisia maustettuja tai marinoituja, maa-artisokat öljyssä jne. En todella tiedä, miten paljon annoksessa on kaloreita! Ja se on päivän isoin ateria.

No mutta eteenpäin vain