Puntari näytti tänään 85.9 kg. Suurinpana syynä näin suureen painonpudotukseen on avioliittohuolet.

Puntari oli tänä aamuna armollinen ja näytti - 200 g viikon takaiseen verrattuna. Tässä saa kyllä kehittää kärsivällisyyttään, niin hidasta tää on, mutta hyvä kun edes joskus tapahtuu jotain. Mutta huomasin juuri, että nyt mun BMI alkaa kakkosella enkä ole enää merkittävästi ylipainoinen!!! Sitä ei olekaan aikuisiällä tapahtunut vissiin kertaakaan. Ja enää puoli kiloa, niin pääsen tavoittelemaan kaheksaakymppiä.

Tuesday Aivan mahtavaa! Suuren suuret onnittelut sulle!
Itsellä on tohon kakkosella alkavaan BMI:hin vielä hitusen matkaa, mutta maltilla se tulee varmasti eteen!

Täällä pulinaan ilmoittautuu myöskin 85kg tavoittelija. Tosin se on vasta välietappi matkalla 70 jotain loppupainoon. En ole vielä uskaltanut asettaa lopullista tavoitetta, koska matkaa sinne asti tuntuu olevan ihan tolkuttoman paljon
Ja en tosiaankaan ole ensikertaa näillä asioilla, mutta toiveissa olisi saavuttaa nyt jotain pysyvää. Jojoilu on tullut liiankin tutuksi vuosien varrella. Tammikuussa kavahdin kun vaaka näytti järkyttäviä lukemia 95kg.Painoin jopa vähemmän kun menin esikoista synnyttämään. Kaappi on täynnä liian pieniä vaatteita. Halvemmaksi tulee laihduttaa kuin uusia vaatevarasto , joten tässä ollaan. Tammikuun alusta -4kg , jotenkin olisin vauhdin toivonut olevan paljon reippaampaa. Olen näitä "- mulle heti nyt kaikki"- ihmisiä, joten kärsivällisyys ei ole vahvimpia puolia.
Kuukaudessa olen huomannut kuinka paljon parempi olo on normaalilla ruualla. Kevyempää kesää odotellessa . Vertaistuessa on voimaa ja siksi luin täältä muiden onnistumisia

Hei,

kaikille uusille: tervetuloa tänne sekaan!

Taas kun lukee näitä juttuja, tajuaa miten hienoja tuloksia kaikki ovat tehneet!

Jokaisella on oma henkilökohtainen tilanne, mikä vaikuttaa. Tsemppiä teille vaikeisiin hetkiin!

Tämä viikko on mennyt täällä tällä tavoin:
-Olen iltaisin lisännyt liikuntaa. Tarkkaan olen myös kirjannut ruokailut. Siinä olen huomannut, että suositeltu energiamäärä pienenee, kun paino alenee. Ilman kirjauksia en osaisi arvioida tarvittavaa energiamäärää.
Herkkujen kanssa olen nyt pärjännyt ihan mukavasti, palaset suklaata menee, mutta ei tarvitse tuhota enää koko levyä. Kahvipullia ei enää tee paljonkaan mieli ja se on iso ihme se. Varmaankin tämä kiloklubin ajatus säännöllisestä ateriarytmistä ja ns. kunnon ruoasta on siihen vaikuttanut. Hedelmillä olen saanut huijattua makean nälän.

Haasteellisena olen tämän painonpudotuksen kokenut.
Mutta olen ajatellut, että jos ei nyt, niin sitten ei enää milloinkaan.

Tässä tämän viikon tulos. Reilumpaan pudotukseen on ehkä vaikuttanut iltaisin tehdyt reippaat kävelylenkit. Tätä laskua edelsi yksi hitaan pudotuksen kausi, jota edelsi jumitus ja painon nousu.




Aurinkoista viikonvaihdetta kaikille!

Jes!!!! Vihdoin pääsin alle tuon maagisen luvun tänä aamuna vaaka näytti 84,6 kg (pudotus uudesta vuodesta on -4,5 kg) Nyt sitten siirryn 80 kg:n tavoittelijoihin. Olen niin onnellinen tästä

Tervehdys!

Tsemppiä uusille ketjulaisille ja syvä kunnioittava kumarrus pudottaneille. Mutta erityistsempit teille, jotka jaksatte jatkaa vaikka ei aina edisty kuin elokuvissa

Lauantai aamu on koittanut ja aika arvioida viikkoa:

eli painolla mitaten se on pysynyt täsmälleen.. .samoisinko suorastaan ... vakaana... 85.5

- näistä kuluneesta 7 päivästä olen pysnyt erossa kohtuuttomasta herkuttelusta laskujeni mukaan kolmena. Edelleenkin on hankalaa osata lopettaa karkin syönti 50 g kohdilla. Mutta ehkäpä nyt edistymistä onkin ,että oikeasti hokaan jotta niinkin voisi toimia. Ajattelu on muuttunut, nyt uskon jo tunnistavani missä kohden pitää painaa jarrua - eli nähdessäni hyvin energiapitoista syötävää (lue kahvipöytäherkkuja, karkkia, ) ja nyt vain täytyy harjoitella niitä valintoja. ja malttia .... Edelleen vieläkin toimin osin vanhan käytösmallin mukaan, eli ei oikeasti joka kerralla ole ollut herkunttelun himo / liian suuri nälkä vaan ihan tapa ja tottumus : tyyliin ostanpa karkkipussin huoltsikalta ko tankkaan.

Perussyömiseen olen tyytyväinen, edellen vannon työpaikalla kotonatehdyn ja valmiiksi annostellun keiton nimeen. Muutoinkin ihan perusruoka on maukkaampaa kun ei syö koko ajan yli.
Myös liikunta tuottaa edelleen paljon iloa ja mielihyvää, jota aiemmin yritti hakea herkuttelulla.

Näillä nyt mennään

Täällä punnituspäivä poikkeuksellisesti jo tänään, lähden neljän päivän lomille Himoksen hangille, enkä ota puntaria mukaan! Paino 86 kg tasan, joten viikkopudotusta -1.2kg! Jei!

Tsemppiä kaikille!

Hirvittää. Huomenna on punnituspäivä, ja tiedän että se tulee näyttämään plussaa eikä miinusta. Mulla on ollut todella perseestä koko viikko, ja suoraan sanottuna on lähtenyt mopo hanskasta syömisten osalta. Eilisen päivän vedin ihan 6-0 mättöä mahaan. Ihme kyllä se rajoittui yhteen karkkipussiin eikä satsiin monta muuta sen lisäksi. No, yhden siiderin join saunan päätteeksi. Silti on vähän tallottu olotila. Ärsyttää tämä saamattomuus...

Jos jotain hyvää edes, niin tällä viikolla olen kyllä oivaltanut miten paljon liikaa sitä tuleekaan syötyä kun se nk. hallinta häviää hyppysistä. En enää yhtään ihmettele niitä kiloja, jotka ovat vuosien varrella kroppaani kiivenneet. Parina päivänä olen käynyt syömässä työpaikan järkkäämässä ruokapaikassa, kun oma jääkaappi on killottanut tyhjyyttään enkä ole näin ollen saanut otettua eväitä mukaan. Vaikka miten yritin ottaa hillitysti ja ajatuksen kanssa, niin voi kökkönen miten paljon sitä tuli oikeasti energiaa lautaselle! Varmasti jäivät viimeisiksi kerroiksi, kun siellä syömässä käyn... Noiden päivien aikana nimittäin sorruin syömään enemmän kuin Kiloklubi sallii.

Sitten muita huomioita ovat olleet sellaiset seikat, että jos syön lounaalla liian vähän proteiinia sisältävää ruokaa - ruokahalu karkaa hallitsemattomaksi töistä päästyä. Kaikista parhaiten syömiset pysyy näköjään kurissa, kun lounaalla syön kevyemmin kuin päivällisellä. Normaalisti otan nimittäin evääksi salaatin (kanaa ja vihreää pestoa tai kinkkua ja salaatinkastiketta), parit leipäviipaleet (aina tummaa, ei koskaan vaaleaa, levitteellä sekä salaatilla, juustolla ja jotain hörttöä päällä) ja hedelmän (sekä aamupalan että välipalan - en ennätä aamupalaa syömään kotona, joten sen syön töissä ennen varsinaisen työvuoron alkua). Vasta kotiin tultua ja päivälenkiltä saavuttua syön kunnollisen aterian, ja illalla sitten iltapalan. Huomasin omalta kohdaltani, että jos otan lämpimän ja ns. tukevamman aterian lounaaksi, niin mulla on oikea mielitekojen paraati menossa kun kotiin pääsen. Silloin ei juuri salaatilla ole paljoa merkitystä meitsin lautasella. Ja kummasti pakkasesta katoaa pullat tuommoisen päivän päätteeksi... Alkuun muuten epäilin tuota rasvanlaatua, että näinköhän on merkitystä. On sillä näköjään. Niinä päivinä kun en ole käyttänyt esim. pestoa tai salaatinkastikkeita tai öljyjä, niin pallot jää melkeistä poikkeuksetta punaiselle ja nälkä tulee helpommin. Onneks olen oppinut oikean nälän erottamaan mieliteoista - hallinta onkin sitten toinen tarina.

Joo, olikos mulla vielä muuta. Eipä kait. Huomenna sitten takaisin tänne kertomaan mitkä on fiilikset, kun tiedän satavarmaksi että paino on noussut. No, pysynpähän pidempään teidän seurassa.

Hip hei!
Olen taustalla vajaan kuukauden seuraillut tuota 90kg tavoittelijoiden ketjua. Sinne en alkanut kommentoimaan, kun NIIIIIIIIIN odotin, että pääsen tänne itseni tiputtamaan. No... nyt on paino kolmena aamuna ollut alle 90kg, niin uskaltaudun tänne saapumaan.

Tämän kertaisen kurssin korjausliikkeen aloitin 19.1. painosta 92,7kg. Nyt iloitsen sitten siitä noin 3kg tiputuksesta. Miinus vitoseenkaan ei enää ole kovin pitkä matka, jee jee!