Hyvää pääsiäistä kaikille!

Hyvää pääsiäistä! Mulla on menny ihan pipsriks. Tänäänki normi ruoka on jääny kokopäiväisen kyläilyn takia ja herkkuja kahvipöydässä menny roppakaupalla. En halua ees tietää monta kiloo painoo on tullu kun tiistaina palaan kotiin ja nään katastrofin. Loppuviikko sitte tiukkaaki tiukemmin!!

Hyvää pääsiäistä itse kullekkin!

Nyt on virallisesti selvitty pääsiäisen ensimmäisestä osasta, joka meni miehen sukulaisperheen luona huonosti syöden (ihan törkeesti hiilarisettiä!!) ja molempina iltoina siiderin merkeissä. Eilen vaaka näytti iltapäivällä 96,9 kiloa. vähän kuitenkin siihen nähden, että ennen rillumarein jälkeen lukema on ollut jotain 98 ja ylikin

Eilen tultiin kotiin ja grillattiin pihvejä kasvisvartaita. Pihveissä oli ihan törkeästi suolaa ja nyt tuntuukin sormukset kiristävän sormissa. Muutama päivä taas järkevää syömistä, niin eiköhän nämä pääsiäisen nestekilot ole selätetty. Tulevalle viikolle on parikin salikäyntiä luvassa, kivaa! Onko mahdollista, että huomaan eron käsivarsissani ja reisissäni jo nyt yht. 3 hajakerran jälkeen?

Tänään voisi viedä perheensä vaikkapa pitkälle aurinkolenkille tai lähteä tyttösen kanssa kahdestaan, niin mies saisi kaataa parit puut rauhassa tuosta pihan pielestä. Meillä ei sen kummemmin pääsiäistä juhlita kuin pitkien vapaitten merkeissä eli tässä voi ohjelmoida itsensä koko päiväksi ulko- ja kotihommeleihin.

Hyvää pääsiäistä myös täältä

Pääsiäismaanantain kunniaksi täällä alkaa matka kohti Reykjavikin ihmeellistä maailmaa Kohti kohti bussiasemaa ja se olisi menoa!
Paino tänään 95,2kg ja sitten kun reissusta kotiutuu niin mä tuun Saralle ja mirriäinen teidän perässä sitten tuonne 90kilosiin

Olen vakaasti päättänyt, että reissu menee terveellisissä merkeissä. Ja olen luottavainen, että tämä suunnitelma toteutuu Islannissa on niin paljon liikuntamahdollisuuksia ja aktiviteetti on suunniteltu vähän sen mukaan, etä joka päivä tulee liikuntaa. Syömiset pidän kurissa niinkun kotonakin - Islannissa tuntuu onneks olevan ihanan perusterveellistä ruokaa hyvin tarjolla. Kalaa ja kasviksia käyttävät ruuassa paljon

Heipähei taas piiitkästä aikaa,

En ole klubille kirjoitellut aikoihin. Pitkälti siksi, että homma on karannut lapasesta niin pahasti, etten oikein enää tiedä miten täältä nousisin. Pääsin 1,5 vuotta sitten jo alle 90 kilon, mutta erinäisten tapahtumakulkujen jälkeen puntarissa tänä aamuna 102,4kg. Siis niin masentavaa. Ja tähänhän ei ole tultu ihan hetkessä vaan painon nousun olen huomannut ja yrittänyt pyristellä vastaankin, mutta. Iso MUTTA.

Nyt siis lukema tuo 102,4kg. Ihan järkyttävä. Mietin miten pääsisin yli tästä järkytyksestä ja pettymyksestä itseeni. Miten kasaisin itseni ja gramma kerrallaan saisin lukeman lähtemään alaspäin. Matka tuntuu taas niin järjettömän pitkältä. Toisaalta tiedän, että suunta on vain ylöspäin painon suhteen, jos en vihdoin saa tartuttua tähän ongelmaan.

En siis tiedä mikä auttaisi. Päätös ei ainakaan. Päättänyt olen tuhat kertaa, että tällä kertaa onnistun ja tällä kertaa en anna periksi. Silti ollaan tässä.

Näissä lukemissa ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja eli pakko on taas yrittää. Askel kerrallaan. Vaikka en tiedä miten, olen ihan hukassa. Tiedän toki teorian ja osaan ulkoa ruokien kaloreita yms. Mutta toteutus ontuu.

Olipas nyt masentavaa tekstiä. Tämänhetkinen totuus. Mutta tsemppiä kaikille ja tsemppiä alan minäkin täältä nyt imuroimaan, jospa se punainen lanka jostain löytyisi!

Kilojenkerääjä - tarinasi kuulostaa niin tutulta. Olen itse laihduttanut aikaisemmin noin sadasta kilosta 85 kiloon, mutta nyt olen taas tässä samassa painossa...

Helmikuun alusta olen olevinaan "laihduttanut" mutta paino ei ole pudonnut, päin vastoin noussut. Liikuntaa pitäisi lisätä, ruokarytmi täytyisi saada kuntoon ja se karkkien ja muiden herkkujen mussutus pitäsi loppua. Mutta jokin tekee siitä vain ylitsepääsemättömän vaikeaa. Nyt olen ollut pari viikkoa kunnolla kipeänä, joten kaikki herkut ovat maistuneet, ruoka ei. Ja paino sen kun kapuaa ylöspäin.

Mutta ei tässä auta masentua. Vielä joku päivä saan itseäni niin niskasta kiinni, etten osta karkkia ja ryhdyn liikkumaan säännöllisesti. Siihen asti minun täytyy vain pysytellä tässä ryhmässä muiden tullessa ja mennessä eteenpäin. Olen kateellinen, mutta myös onnellinen muiden puolesta, jotka tekevät tavoitteistaan totta .

Mulla meni pääsiäinen aivan plörinäksi syömisten suhteen... No huomenna alkaa sitten taas kunnon tsemppaus. En oo pitkään pitkään aikaan täytelly tuota ruokapäiväkirjaa, mutta nyt täytin valmiiksi huomisen syömiset.

Minä en tänään tai vielä huomennakaan taida uskaltaa vaakaa enään lähestyä, kun kahtena edellisenä aamuna on ollut niin pahat lukemat. Senttimitan kanssa kuitenkin heilahdin aamulla ja sentit on taas siellä missä pitikin, vyötäröstä on jopa kadonnut yksi sentti. Eilen oli oikea tehopäivä liikunnassa, kun tuli huhkittua crossarilla ja vaunuja työnnellen yhteensä 2,5 tuntia. Tänään ja to tai pe ohjelmassa olisi salia ja huomiselle jää taas lenkkeily. Katsotaanhan minkälaisia lukemia vaaka vilauttaa vaikka sunnuntaina. Ihan jännityksellä odotan!

nanonano: kiitos vertaistuesta! Näin se taitaa olla, ettemme ole tämän asian kanssa ainoita. Aina sitä ei vaan muista vaan on sellainen olo, että olen se yksi ja ainoa, joka ei saa tulosta aikaiseksi. Kiva siis kuulla, että on muitakin. Ei siksi, että iloitsisin toisten epäonnistumisesta vaan siksi, että siitä saan uskoa, että aina on vielä uusi mahdollisuus. Jotenkin kun vain saisin nollattua epäonnistumisen tunteen ja tietoisuuden siitä, missä lukemissa voisin nyt olla ellen olisi repsahtanut niin totaalisesti. Ei mikään parin kilon repsahdus vaan 15 kilon repsahdus!

Minulla on myös nykyään hyvin epämiellyttävä olo itseni kanssa. Siis ulkoisen itseni kanssa. Tuntuu, että ihan hävettää vähän väliä nämä kilot. Esimerkiksi viikonloppuna elokuvissa takanani istui lapsi ja hän valitteli isälleen, miten ei näe takaani mitään. Olipa siinä sitten kiva kiloineni lösöttää edessä Tosi inhottavaa on myös tavata ihmisiä, joita on tavannut viimeksi esim 20 kiloa sitten. Sen kyllä huomaa ihmisten ilmeistä, että ulkomuodon muutoksen huomaa Ja kuntosalillekin on kynnys mennä tällä massalla. Ja näitähän riittää.

Mutta ei ollut tarkoitus aloittaa taas avautumista ja valitusta. Nyt teekuppi tyhjäksi ja töihin. Reipasta kevätviikkoa kaikille, täällä ainakin aurinko taas pilkistelee.

Hei vaan pitkästä aikaa. Aamulla oli paino 95,2 kg (vihdoin) ja ensi viikolla toivottavasti siirryn 90 kg:n tavoittelijoihin.