Sotanorsu: Ehdottomasti olet viinisi ansainnut, nautinnollista iltaa!

Ja Suvi: Komppaan edellisiä, suotta podet huonoa omaatuntoa! Väkisinkin näihin vauvahaaveisiin suhtautuu tunteella, ja sillon kuvioihin tulee myös nuo toisetkin tunteet..

Muoks: Pitipä vielä kehuskella terveellisellä lounaalla, vetäsin meinaan kebabin riisillä ja jälkkäriks suklaata, huoh... Iltasella lupasin leipoa miehen tyttären kanssa, enkä välttämättä pysty vastustaan kiusausta ja oleen ite syömättä leipomuksia. Hienosti menee..

Kiitos ystävällisistä sanoista ja hienoja uutisia sotanorsu!

Päätin taas kerran, että edes yritän elää vähän muutakin elämää ja jättää tätä lapsenodotusta vähemmälle. Tuntuu, että pari viime kuuta elämä on taas pyörinyt ihan vallan tämän ympärillä. Eli vaihdan vähän takavasemmalle, käyn varmaan välillä vilkaisemassa kuulumisia, mut vähemmän. Älkää siis ihmetelkö mihin katoan

Voi ei suvi. Niin toivoin, että olis ollu meiän kummankin kierto. En tosiaan omaan raskautumiseenkaan usko. Oon samaa mieltä toisten kanssa, että noi sun ajatukset on ihan sallittuja. Kyllä sitä itekin pelkää, että kuka tulee seuraavaksi kertomaan vauva-uutisia. Oikeastaan koko ajan odotan miehen siskolta uutisia, kun heillä olisi ollut tosiaan lokakuussa la, mun meni sillon kesken 11+ viikolla. Mut en tiedä ovatko he edes yrittäneet km:n jälkeen, vai mikä on tilanne. Hän ei oo mitään puhunu, niin en oo sitten viittiny kyselläkään. Toivon, että he eivät ole yrittäneet ja kärsi samasta vaivasta kuin me, vaan ovat päättääneet lykätä yritystä.

Anskutti, tossa taas huomaa, kuinka erilaisia neuvolatädit ovat. Luulis kaikilla olevan samat ohjeet, mut esim. siskon neuvolatäti vaan aina sanoo, että kyllä se paino sitten synnytyksen jälkeen tippuu. Hyvä kun sait asioita selvitettyä ja nyt voit olla rauhassa.

Sotanorsu, kiva kuulla, että sulla on kroppa palautunu hyvin. Ja todellakin olet viinin ansainnut! Miksi et lopeta piileireitä, jos sivavaikutukset on ilkeet? Ettekö voi käyttää jotain muuta ehkäisyä, jos ette vielä ilman halua olla?

Landia, kuulostaa hyvältä sun lounaas. Sää nähä mitä huomenna tulee syötyä, kun lähtetään tyttöjen kanssa vähän shoppailemaan ja tietenkin käydään myös jossain syömässä. Pitää opettaa kummityttö heti pienestä pitäen hyväksi shoppailijaksi.

En tosiaan oo nyt pitäny tota ruokapäiväkirjaa. Tuntuu turhalta täyttää sitä, kun kuitenkin syön mitä haluan, enkä jaksa seurailla palluroita ja kaloreita. Katotaan koska saan innon takaisin. Maanantaina taas vaaka kertoo miten oon onnistunu ilman kirjailua.

Sotanorsu, ai niin sulla oli sellanen harmitus juttu. Enpä muistanu, vaikka varmasti oot siitä kertonu. Toi onkin sit aika kinkkinen tilanne, että miten tekis. Mun mielestä mun varasiskolla on myös ja hänelle joskus ennen lapsia sanottiin, että voi olla vaikeeta raskautuminen. No nehän sit alko heti sillon yrittää, kun aattelivat, että kestää ja jos joutuu hoitoihinkin tms. Niin tärppäs sitten heti. Ja sen jälkeen loput kaksi on myös saaneet helposti alkunsa. Se on selvästi tosi yksillöllistä tuokin. Hän ei ole koskaan voinu käyttää hormonaalista ehkäsyä, kun menee pää ihan sekaisin hormoneista.

Mun mielestä ihan hyvä noudattaa ammattilaisen neuvoja. Keneen sitä muuten voi luottaa, jos ei ammatti-ihmisiin. Ja kun ei sitä tosiaan koskaan voi kukaan varmasti tietää miten käy. Toivon kyllä täydestä sydämestäni, ettei teiän enää tarttis kokea noin rankkoja juttuja. Mun mielestä ihan tarpeeksi yhdelle perheelle. <3

Anskutti, kiva kuulla, että poika on jo paremmassa kunnossa. Hyvä ettei ollu ton pahempi tauti.

Oltiin äsken ystävän kanssa pikku lenkillä. Jätti kummitytön isänsä hoiviin siks aikaa, kun ei viittiny sitä ottaa vaunuhin, kun oli vasta heränny pitkiltä päikkäreiltä, niin tuskin olis taas nukahtanu. Oli sitten huutanu melkein koko lenkin ajan isälleen. Onneksi ei menty pitkää ja jatkoin yksin sitten vielä koiran kanssa vähän pidemmän kautta kotiin. Toisella on kauhee ummetus menossa. Sunnuntaina on viimeksi kakannu. Kuulemma vaan piereskelee, mut mitään muuta ei oo tullu. Lääkärikin vaan sanonu, että ootellaan nyt vielä ens viikkoon, jos tulis. En sit tiiä mitä sille voi tehä, kun toinen on vielä niin pieni, kohta 2kk. No mehän jo vitsailtiin, että huomenna shoppailemassa sitten alottaa ja joka paikka on ihan kakassa, kun tulee viikon satsi kerralla.

Mun on nyt ehkä pakko ilmiantaa itteni. Vauvakuumeinen täällä huutelee. Oon jo pidemmän aikaa lueskellut. Tarkotuksena olis tiputella painoa tonne joulukuulle asti ja sitte alottaa vauvan metsästys. Että ihan en vielä ole samassa tilanteessa kuin te muut jo aktiivisesti yrittävät, mutta perässä tullaan

Suvi. Nyt ei ole sanoja,ei kerta kaikkiaan. Mutta se, että jos ystäväsi sanoo, että heille on tulossa vauva. Minä varmaan sanoisin sinuna, että mieli on itsellä nyt sen verran maassa oman keskenmenontakia, ettet pysty hänen raskaudestaan suuresti iloitsemaan, vaikka toki onnellinen olet heidän puolestaan. Eiköhän se ole ihan normaalia tuntea katkeruutta, kateutta ja pettymystäkin tuossa tilanteessa. Itse en oman keskenmenon jälkeen pystyny katsomaan yhtä työkaveria päinkään, kun hän oli raskaana (on toki edelleen). Tsemppiä masennuksen kanssa ja parempaa syksyä!

Sotanorsu. Pco-tyyppisiä muutoksia oli minullakin toisessa munasarjassa. Löytyi keskenmenon kontrollissa, tai miksi sitä nyt sanookaan. Sen piti olla varhaisultra. Mutta tuo siis osaltaan selittää painonpudotus ja keräämisongelmia, epäsäännöliset menkat ja monta muutakin juttua. Kummallakin kerralla tulin toisesta kierrosta raskaaksi. Nyt siis 10+2 menossa. Päädytte mihin ratkaisuun hyvänsä, toivottavasti ei enää tulisi enempää vastoinkäymisiä.

Landialle peukkuja.

Anskutti. Ilkeä tuo sun terkkari. Itte en suostuisi moiselle matamille enää menemään. Ja hyvä kun soiti kättärille. Meinasin ehdottaa, että viimeistään jos tuollaista oireilua tulee soita päivystykseen tms. Mutta onneks on nyt selkeät ohjeet.

Tytteli. Maltahan vielä. Minulla ei ollut mitään ennakkotuntemuksia eikä muutakaan. Testinkin tein periaatteella, kunhan nyt kusen siihen tikkuun, että mikä tässä on.

Anskutti, täytän joulukuussa 29, ja esikoinen suunnitteilla. Mulla on toinen munatorvi nesteytynyt tuntemattomasta syystä, ni vähän pelottaa, et kui raskautumisen kanssa käy, mut toivottavasti hyvin olen muusikoksi opiskeleva, ja keväällä pitäis valmistua ja pitää konsertti, niin ei sen puoleen aiemmin uskalla jättää ehkäisyä, ettei valmistuminen siirtyisi karmean monella vuodella enää...

SS Sannas, tsemppiä urakkaan, niin painon pudotukseen kuin koulun onnellisesti loppuun saattamiseen

Kiitti Pai

SSSannas Tervetuloa mukaan! Mä oon aikalailla samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Eli mulla on nyt meneillään painon pudotus, mutta hyvin pian jää myös ehkäisy pois

Tämä viikko onkin sitten mennyt pöpelikköön painon pudotuksen suhteen... Maanantai meni loistavasti. Söin tekemäni suunnitelman mukaan ja kävin lenkillä. Tiistaina mulle oli sitten töissä ilmaantui lisä hommia ja saman tien rupes niin ärsyttämään että jo ruokatunnilla löysin itteni suklaa ostoksilta. Mäkun olin kuvitellu että kesän työkiireet ovat takana ja nyt olis aikaa keskittyä omiinkin juttuihin.