Heipsan

Nyt on sitten vertakin käyty antamassa näytteen verran.

Kävin lääkärissä tänään keskustelemassa näistä väliin jääneistä kuukautisista.
Hoitona sitten ehdotettiin joko ehkäisypillereitä tai Kierukkaa. Katselin sitten vähän aikaa tätä lääkäriä ja totesin, että noi ei edes ole vaihtoehtoja.

Jäi vähän paska maku käynnistä. Jotenkin tuntuu että lääkäreiden on aina niin helppo vaan todeta, että kun olet reilusti ylipainoinen niin se johtuu vaan siitä. Teki mieli sielä lääkärissä sitten avata vähän sanaista arkkua ja päätin olla hiljaa.

No kilpirauhas arvoja ne sitten päätti ottaa kuitenkin ja katsoa tämän jälkeen jos vaikka sitten jotain toista lääkettä. Ens viikon lopulla täytyis saada tuloksia. Lääkäri kun on lomalla keskiviikkoon asti, niin kukaan muu ei voi labroja tulkita =)

tyttelille oikein mukavaa reissua ja nauti. Painoa kerkeää sitten miettiä loman jälkeen uudelleen. Stressi pois ja tärppiä peliin =)

Onnea Anskutti!

Ninni I feel you. En edes ajattele meneväni hakemaan apua lääkäristä koska tiedän että rahat menevät hukkaan laihdutuskehotuksesta maksaessa. Tiedän myös kokemuksesta että ylipainoiselle laihduttaminen on "se" keino joka auttaa mutta... Olispa vaa joku keino saada ittensä laihtumaan ilman kamalaa kärvistelyä ja hermojen kiristelyä. Tsemppiä kilokamppailuun, meitä on muitakin samassa junassa

Ei sillä. Tiedän että minun pitäisi laihtua ja paljon.

Mutta huvittavinta tässä on se, että kun olet laihtunut sen 15 kiloa niin sen jälkeen onkin sitten jatkuvaa sairastelua ja muuta ongelmaa.

Se ei jotenkin mahdu mun pieniin aivoihin, et jos laihtuu niin eiks pitäis voida paremmin eikä huonommin.

Tuossa viikonloppuna totesin miehelle et seuraavan vuoden tavoitteena on 30 kilon pudotus. Jos tänä vuonna lähti 15 niin ens vuonna laitetaan tuplat.

Kaippa se on loogista, että hormonitoiminta reagoi painon pudotukseen ja voi hetkeksi seota, mutta sitten ajan myötä taas tasaantuu ja varmasti raskaaksi tulo on kuitenkin sitten helpompaa. Eli yritä vain sinnikkäästi jatkaa painonpudotusta Ninni, kyllä se kiertokin ajallaan rauhoittuu! Ja jokainen kilo on lähempänä terveellistä painoa ja myös raskaaksi tuloa! Tsemppiä!

Hei!
Olen jo pidempään lueskellut tätä ketjua, mutta nyt vasta uskaltauduin kirjoittamaan. Olen 33-vuotias ja olemme mieheni kanssa yrittäneet saada lasta jo vuosikausia. Mulla on Pco, endometrioosi ja vieläpä kasvain kohdussa. Eli ihan sekaisin sekä hormonaalinen että elimellinen osasto.. :(
Ja siihen päälle vielä sairaalloinen ylipaino. Tammikuusta alkaen olen tiputtanut 42 kiloa ja nyt pääsin BMI 35:n alle, jolloin pääsimme lapsettomuushoitoihin. Viime viikolla kävimme klinikalla ensimmäisen kerran ja maanantaina mulle tehdään munatorvien aukiolotutkimus. Jännittää kovasti tuo tutkimus.
Olen iloinen, että hoitoihin vihdoinkin päästiin, mutta se toi mukanaan taas sen toivo-->pettymys- kierteen, joka tuntuu tosi raskaalta. Että taas on vähän toiveikas olo, että josko hoidoista olisi apua ja voisimme saada haaveilemamme lapsen, mutta silti pelottaa hirveästi että emme niistä huolimatta saa lasta. Huoh.
No, ei se auta kuin ensin katsoa se maanantain tulos ja sitten elää sen mukaan. Onko joku ollut tuossa aukiolotutkimuksessa? Jos on, niin mimmoisia kokemuksia siitä jäi?

Moi Happy! Älä vielä heitä kirvestä kaivoon tiedetään, epätoivo ja pettymys ei oo kivoja kavereita, mutta jossain sisimmässä toivo pitää säilyttää mulle tehtiin tuo aukiolotutkimus. Olivat auki, vaikka toista sai vähän ootella.. Vähän se kipristeli, mutta lääkäri oli ihana. Särkylääkkeen otin kotona ennen tutkimusta, ohjeistivat. Siitä vaan sitten tuli ikävän tuntuinen hartiapistos, mutta ohi sekin menee tsemppiä kovasti! Meillä hoidot edessä ens vuonna.

Tervetuloa Happy! Olet todella hienosti saanut painoa jo putoamaankin, eiköhän siitä ole suurikin apu, varsinkin kun on pco. Onnea sekä tutkimuksiin että jatkoyrityksiin, varmasti se lapsi vielä teillekin saadaan!

Huomenta

Kävin illalla lukasemassa, mutta en sitten jaksanut alkaa kirjoittelamaan kun mies hääri siinä ympärillä koko ajan.

Painoahan mulla on reilusti. Tällä hetkellä paino himpun alle 130 kiloa. Eli pudotettavaa on ja paljon. Tavoitteeena päästä ennen seuraavia synttäreitä alle 100 kilon.

Kylhän sitä tietää, että ei se paino yhdessä yössä ole tullut, mutta silti sitä toivois että putois yhtä nopeasti kun on tullutkin.

Olen aika tarkkaan ottanut vitskuja. Lisäksi tietysti on myös lisääntynyt hedelmien, marjojen ja kasvisten syöntikin tässä viime aikoina.

Tavoitteena on nyt alkuun päästä 80 kiloon ja siitä ehkä sitten vielä pikkasen alle jos vaan pääsee. En edes muista milloin olisin viimeksi painanut alle 80 kiloa. Varmaan joskus yläasteella. Muistelisin, että ammattikouluun mennessä oli painoa n. 90 kiloa.

Eli saas nähdä kauan menee et saa puhotettua nämä 11 vuoden aikana kerätyt kilot.

Anskutti, toivottavasti pääsette tänään kotiin! Hienoa kuitenkin, että poitsu tuntuu olevan kunnossa

Happy, tervetuloa mukaan! Mulla on tuo sama tutkimus edessä joskus muutaman viikon päästä. Mä sain kans ohjeeksi ottaa särkylääkettä etukäteen, koska saattaa kuulemma vähän sattua. Oletteko te tutkimuksissa julkisella vai yksityisellä? Meillä siis juuri alkoi tutkimukset julkisella.

Tyttelille oikein ihanaa häämatkaa!!!

Mä kävin eilen taas tutkimuksissa, eli nyt katsottiin löytyykö kehittyviä munasoluja. Yksi pallo sieltä kuulemma oikealta löytyi, halkaisija oli n. 14 mm. Parin viikon päästä pitää taas käydä labrassa, ja kunhan menkat taas joskus muutaman viikon päästä alkaa, niin sitten varaamaan seuraavaa aikaa lääkärille, jos vaikka päästäisiin vielä joulukuussa tuohon munatorvien tähystykseen ja saataisiin samalla tulokset siitä, löytyikö näissä testeissä mitään... Eli vielä pitäisi reilut pari viikkoa (ainakin!) kärvistellä tietämättömyydessä. Jos käy huono tuuri, niin aikaa ei välttämättä löydy oikeille päiville, jolloin kaikki siirtyy kuukaudella eteenpäin...

Tyttelille voimia hautajaisiin

ja äärettömän ihanaa ja romanttista häämatkaa!