No niin täällä on sitten aloitettu painon pudotus "alusta". Mulla on toinen jalka tässä viime aikoina vähän kipuillut, joten liikkumiset jää nyt aluksi varmaan aika vähälle. Mulla on aina tavoitteena 10 000 askelta päivässä, mutta nyt päätin että tällä viikolla saa riittää 5000 askelta, että saa jalka vähän lepoa. Tänään tuli 6800 askelta.

Muistin tuossa äsken, että mulla on suklaalevy kaapissa. Yritän nyt pitää näppini siitä erossa viikonloppuun asti Kokonaan en pysty herkuista kieltäytyä, mutta tavoite onkin että herkkuja vain viikonloppuisin ja kohtuudella.

No niin pitkästä aikaa päivitystä tännekkin. Tutkimukset diabeteksen osalta tehty ja tulokset yksiselitteiset. Näillä elämäntavoilla mulle puhkeaa parin vuoden kuluessa diabetes. Nyt siis jos koskaan on aika parantaa elämäntapoja. No onneksi sillä tiellä ollaan jo matkassa.

Lapsettomuustutkimukset edistyvät myös eli aika selvittää myös se.

Mulle tuli shokkina miten mies on ottanut huomattavasti raskaammin tän meidän lapsettomuuden. Itse olen käsitellyt aihetta jo niin kauan kun oma sisko kärsi siitä joten se ei tullut mulle yllätyksenä. Jokseenkin olen aina tiennyt etten välttämättä saa lapsia. Olen ollut myös sitä mieltä että hoitoihin en mene kun ne on niin rankat. No tässä sitä ollaan enkä voisi kuvitella olla meneväni hoitoihin. Katuisin sitä loppuelämäni jos ei nyt sitä korttia katsottaisi.

Paljon onnea -anskutille- pikkuisesta!!
Tsempit kevenee81 uuteen aloitukseen!!! Ja Minskille myös kommentoisin, että hienoa, että asiat lähtevät nyt rullaamaan eteenpäin! Ja oot jo hyvin aloittanut elämäntapojen muuttamisen!! Kovasti tsemppiä myös sinulle!

Täällä ollaan kovastikkin koitettu tikuttaa ensimmäistä kertaa ovista. Aloitin jo tikuttamisen hieman aikaisemmin, koska kierto on nyt vaihdellut 26-28pv. Aloitin testaamisen sitten jo kp10, vaikka en uskonut vielä niin aikaisin ovuloivani. Nyt on tosiaan kp 13, eikä ole hymynaamaa vielä tikkuun tullut. Ollaan kyllä silti pupuiltu aika paljon. Onpahan sitten varmasti siittiöitä varastossa, jos sattuukin joku kämmi tuon testaamisen kanssa!! Aika kalliiksi tämä touhu tulisi, jos tikutan jatkossakin..Mutta kyllä täytyy kehuakkin tätä clearbluen digitaali testiä. On kyllä erittäin selkeä. Ei tarvitse empiä, että mikä tulos on!!

Rentoiltiin koko vappu, ja yritän edelleen olla stressaamatta vauvahommia ja muutenkin ottaa nyt elämässä vähän löysemmin!!!

Toivottavasti tulisi kunnon plussa-aalto pian täällä ryhmässä!!

Ja Vapusta selvitty. Tuli kyllä jonkin verran herkuteltua, mutta ei mitään övereitä. Pyöräilykausikin on nyt avattu. Jo aiemmin viikolla tuli tehtyä pari pientä lenkkiä, mutta tänään sitten ensimmäinen kunnon pyörälenkki Tänään ei ole enää jalkakaan kovin kipuillut. Saanut hvyin lepoa kun olen kävelemisen sijaan liikkunut pyörällä.

Jaaaaaa kierto tänään 32. Edellinen oli 31 ja sitä edellinen 27. Tekisi mieli käydä kaupasta testi, mutta tyhmältä tuntuu lähteä turhaan hakemaan jos nyt tänään alkaakin Jos ei alkuviikosta ala, sitten teen.

Lauantaina tuli käytyä baarissakin. Mikä nyt tietysti vähän kolkuttaa. Mutta ei voi enää mitään!

Siskoille muuten kerroin, että ollaan mietitty että saisi seuraava jo tulla. Todella nihkeästi vaikuttivat suhtautuvan Eivät sanoneet varsinaisesti mitään, mutta vaikutti jotenkin... en tiedä. Ja molemmat minulle jaksavat ehdotella pikku kaverin tekemistä. Ja nyt kun tekisin, niin
Jäi vähän kumma fiilis.

Käyn nopsaan pistämässä Anskutille suuret onnittelut pienestä pojasta!!! Nuuskuttele ihanaa vauvantuoksuista päätä minunkin puolestani. <3

Omat kuulumiset ja pidemmät kommentoinnit yritän ehtiä illasta. Ei voi muuta sanoa, kuin että vappu meni syömisten suhteen persiilleen, joten menenkin tästä valmistamaan vesipuuroa aamupalaksi!

En malttanut olla ostamatta sitä testiä. Ja tooooooodella haaleaa haamuviivaa näytti Huomenna aamusta varmistustesti.
Ei tässä oikein osaa itse suhtautua vielä mitenkään.

Miestä odottelen kotiin, jotta pääsen kasvotusten kertomaan. Jos sitten sisäistäisi itsekin paremmin.

Ooooo! Voi Blaija!!!! <3 <3 Mä en kestä!! Ihanaa!! !!! Kyllä se sitten plussa on jos haamua näyttää! Paljon onnea!!!

Blaija; pidän kaikki peukut ja varpaat pystyssä puolestasi!!! Jännittävää! Pidä meitä ajan tasalla. Aiempaan kirjoittamaasi kommentoiden: itse en vieläkään tiedä kumpi toimisi paremmin, totaalinen herkuttomuus/terveellinen syöminen vai kohtuudella kaikkea (myös herkkuja). Toisaalta kun jotain kiellän itseltäni, niin aivot huutavat 24/7 kielletyn asian perään. :/ Ehkä siis jonkinasteinen kohtuudella herkuttelu voisi toimia..? Niin ja omakin 1-vuotiaani saa jo hirveitä itkupotkuraivareita! Miten ihmeessä selviän tulevista KUNNON uhmakohtauksista?! Vielä kun olisin silloin raskaana, niin menisi ihan putkeen.

Kiitti Mimmi foorumivinkistä! Voisin miettiä sinne liittymistä, kunhan saan oikeasti laihdutuksesta kunnolla kiinni. Nyt tuntuu, että syömiset ja liikkumiset ovat vain epätoivoista rämpimistä, ja iso osa minusta selkeästi vastustaa laihduttamista. Mikähän siihenkin on syynä? Ihmeellinen ristiriita, haluan ehdottomasti laihtua miljoonasta eri syystä, ja erityisesti uuden raskauden ja synnytyksen kannalta, mutta samalla jokin (voimakas) osa minussa yrittää pitää kiinni ylipainosta. Mentaalivalmennusta selvästi tarvittaisiin siis! Toivottavasti saisit pian hymynaamaa tikkuun! Itselläkin alkaa noin kuukauden päästä yritys. IIIK JA AAAGH, NYT JOSTAIN SELKÄRANKAA SYÖMISEEN!!!

Kevenee81; itsellä on ihan sama ongelma, eli stressi ja väsymys lisäävät epäterveellistä syömistä. Yritänkin keksiä vaihtoehtoja rentoutumiseen syömisen sijasta, ja tänään onnistuinkin onneksi siinä nyt illasta. Meinasin ostaa herkkuja kaupasta, mutta lupasin itselleni, että saan katsoa netistä sisustusohjelmia, koska niistä tulee hyvä mieli. Katsotaan kauanko hömpällä lahjominen pitää herkuttelua kurissa. Itsellä muuten vasen jalka on oikutellut reilun viikon ajan, ensimmäistä kertaa elämässä tällainen ongelma. :/ Olen ollut nyt niin pitkään näin ylipainoinen, että keho alkaa varmaan antaa periksi painon johdosta.

Landis; itsekään en ole tähän mennessä saaut syömistä kuntoon, vaikka raskaus pelottaa! Voin sanoa omasta kokemuksestani, että kyllä jokainen extra kilo raskaana ollessa tuntuu kehossa. :/ Vaikka pysyin muuten suht. terveenä raskausaikana niin olisin todella halunnut olla kevyempi, varsinkin loppuraskauden aikana, kun tunsin itseni sinivalaaksi.

Vappu meni siis täysin herkutellessa, katsotaan nyt, löytyisikö sitä lisätsemppiä jostain. Ehkä viimeistään silloin, jos plussaa ei alkaisi tulla testiin...

Haaleaa viivaa näytti aamullakin. Kyllä se plussa taitaa olla Tytönkin aikaan molemmat testit näytti haaleaa viivaa, vaikka viikkoja paljastui olevanjo 9+?. Nyt ei kyllä ole niin pitkällä, menkat olleet ihan normaalit runsaat, eli ihan alussa mennään.

Miehelle kerroin eilen ruokapöydässä samalla kun luettelin päivän tapahtumia. "Pyykättiin, luettiin paljon kirjoja, tyttö nukkui kahdet päikkärit, oltiin pitkään ulkona, käytiin kaupassa, oltiin lisää hiekkalaatikolla ja tein postiivisen raskaustestin."
Meinasi mies vetää lihapullat henkeen

Ja ennen mistä kerroin ja miehen siskolle, mitä miehelle pahoittelin. Jollekin vaan piti päästä kertomaan ja omille siskoille en halunnut sen suhtautumisen jälkeen vielä mitään sanoa. Miehen sisko teki myös eilen testin, mutta negaa näytti

Ostin eilen sellaisen fazerin suosikkipussin, mitä ne nyt on, 180g? Ja söin kaiken, totta kai. Muutenkin menee ihan plää Jospa nyt kun on oikeasti se motivaatio mukana? Jos kaupassa tekisi ne fiksummat valinnat?
Ei tähän oikeasti osaa vielä suhtautua. Ei oikein uskokaan. Ehkä sitten ekan neuvolan jälkeen

Tiedättekö, jollain tapaa on myös kauhean syyllinen olo! Sellaista eloonjääneen syyllisyyttä Täälläkin on teitä, jotka olette monen kierron ajan yrittäneet. Ja meillä oli välissä kumikin taas käytössä kun lykättiin. Vaan sitten jätettiin pois sekin ja ekasta kierrosta tullut.
Vauvakuumeessa ennen tyttöä tuntui, että kukaan muu ei saisi saada vauvoja. Ikäänkuin se olisi itseltäni pois.
Kyllähän kinä tiedän, että olette iloisia minun puolesta, mutta kyllä te varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan