Tänään oli hyvä päivä! Ensiksikin menin jumppaan (kauhun sekaisin odotuksin, minkälainen olo tulee) mutta kaikki meni hyvin ja tunti oli oikein kiva! Tein kevennettynä ja pienillä painoilla, mutta pääasia että menin eikä pahoinvointi pahentunut tunnilla

Ja toinen ihana asia, tänään tuli postissa kotidoppler ja heti piti alkaa sitä miehen kanssa testailemaan (tietenkin) Lopulta etsimisen jälkeen saatiin vauvan syke kuulumaan! Voi ihana, siellä se pieni pumppas kovaa kyytiä Olin varautunut että syke ei välttämättä kuulu vielä, mutta koska jotkut muutkin olivat (googlen tietämyksen mukaan) saaneet viikolla 12 kuulumaan niin uskallettiin kokeilla. Ensiviikolla on ultra niin tietty sinne saa vielä jännittää, että kaikki on hyvin. Mutta edes sekunniksi rauhoitti tämäkin mieltä

Sotanorsu, tsemppiä testin tekoon, ja jos on epävarma olo niin odota vaikka pari päivää vielä, sitten ainakin pitäisi päivät riittää eikä tule turhia panikointeja.

Valonkantajalle tsemppiä ekalle luomukierrolle! Eihän siitä pikatärpistä ikinä tiedä vaikka heti käviskin Voit ainakin varautua jo siihen, että oireita tulee olemaan paljon enemmän kuin pillerikierrossa! Mutta siinä sitä oppii tuntemaan omaa kiertoaan sitten samalla

Lightfoot, toivottavasti selkä paranee pian! Selkäkivut on ihan tuskaa, ja vaikuttaa kaikkeen liikkumiseen/elämiseen

Sanokaa mun sanoneen, että tällä tytöllä alkaa huomenna menkat tai sit en oo oppinu kropastani mitään tässä muutaman kuukauden pillerittömän kuukauden jälkeen. On meinaa just sellanen pieni pääkipu, joka oli ainakin viime kierrossa just menkkojen alkua edeltävänä päivänä/iltana.

Lightfoot, tiedän mitä selkäkipu on. Mulla ei kyl ehkä noin paha oo koskaan ollu, mut kuitenkin. Mullekin tuli lauantaina töissä taas kipeeksi ja vieläkin oireilee, mut pärjään sentä ilman lääkkeitä. Mulla on vielä suvussa sekä äidin, että isän puolelta selkä vaivaa. Isältä ja tädiltä on leikattu selkä. Ja siskolla alko selkä oireilee raskausaikana ja vieläkin kipee, muksu on vuoden vanha. Että sellanen tulevaisuus. Omaa tyhmyyttä kyllä, kun en tarpeeksi vahvista keskivartalon lihaksia, jotka tukis selkää.

Hienoa Nelli, että sulla on ollu tänään hyvä päivä. Mäkin aion aivan varmasti hankkia ton dopplerin, jos joskus raskaudun. Varmasti rauhoittaa mieltä.

Valonkantaja: Ei siinä mitään outoa ole, jos haluaa kunnon kuukautiset – nehän ovat meidän naisten vihan ja rakkauden symboli Eikun oikeasti, kuukautiset ovat kuin sammakot, jotka reagoivat herkästi ympäristön muutoksiin. Niistä on helppo huomata, jos jotakin on pielessä. Itselläni oli oikeat Niagaran putoukset, jotka kestivät noin viikon. Oli jotenkin huvittavaa ostaa niitä super-mega-plus-tamponeja, kun itse ei ole kovin kookas (joo, ei tamponin koko korreloi välttämättä omaan kokoon mutta silti). Kuitenkin heti, kun vedin liikunnan överiksi, kuukautiset lakkasivat monen kierron ajaksi. Se oli inhottavaa, koska en toiminut normaalisti. Ymmärrän siis kaipuusi hyvin

Lightfootille kovasti tsemppiä selän suhteen Onpa tylsää! Aina sitä ajattelee, että maha tai pää on se kurjin paikka joka voi olla kipeä, mutta enpä ole kokenutkaan selkävaivoja! Mahtaa olla kaikkivoipainen olo, kun ei pääse edes tuolista ylös.

Nelli: Jee, seuraat selkeästi mun tunnelia kun sielläkin valostuu Täytyy kyllä sanoa, että yhdessä vaiheessa aaltoili; jotkut päivät menivät tosi hyvin, ja seuraavana päivänä oli taas 24h kuvotus (toisaalta mitä nurisen, sentään säästyin oksuilta!). Tällä hetkellä on sellainen fiilis, ettei pahoinvointia enää kovin paljon joudu sietämään. Ruoka ei vieläkään ole nautinto, mutta pystyn jo syömään kaksi lämmintä ateriaa päivässä, joka on kaksi lämmintä ateriaa päivässä enemmän kuin aikaisemmin Paino saisi nyt alkaa nousta, vieläkin alle 57kg vaikka aloitin 61kg:sta. Luulen kyllä, että kilot tulevat helposti takaisin, ja siinä +12kg kohdalla alan jo huutaa ”riittää, riittää!” Kotidobbler on kyllä mahtivehje! Ne kotiversiot ovat lisäksi niin heikkoja, ettei pitäisi aiheutua mitään haittaa. Luin jostakin, että yhden laitteen valmistaja suositteli max. 4 kertaa päivässä käyttöä. No, kuka sitä niin paljon edes käyttäisi? Itse kuuntelen hetken aikaa pari kertaa viikossa, joskus harvemmin. Löydän sykkeen jo ihan sekunnissa, joten etsimiseen ei mene kauan. On hirveän hauska seurata, miten se sykkeen paikka siirtyy vähän ylemmäksi koko ajan (enää ei tarvitse ihan koko alusvaatekerrosta poistaa ), ja aikamoinen jumputus kyllä kuuluu Itselleni tämä raskaus ei vieläkään ole ihan todellinen, jotenkin synnytys tuntuu NIIN kaukaiselta asialta, mutta eilen tuli jumpassa yhtäkkiä kyyneleet silmiin kun mietin että sisälläni pumppaa pieni sydän

Sotanorsu: Rohkeasti testiä tekemään jos siltä tuntuu! Toisaalta voit myös ajatella (jos testin tekeminen ahdistaa liikaa), että naiset kautta aikojen ovat pärjänneet ilman testejä, joten niin pärjäät sinäkin. Alkuaika on joka tapauksessa kamalaa, joten kahden sekunnin huojennus ei sitä kauheasti paranna

Toinen neuvola on ensi viikolla; aika menee kyllä nopeasti, mutta saisi mennä vieläkin nopeammin Olisi jo hauskaa jos vatsa alkaisi pyöristyä! Toivottavasti neuvolatätä ihan omatoimisesti mittaa hemoglobiinit ynnä muut, koska rasittavaa itse muistutella kaikesta.. Nelli, katsottiinko sinulta hemoglobiini jo 1. kerralla? Tiedän, ettei rautaa suositella kuin vasta vähän myöhemmin otettavaksi, joten sinänsä ei kai väliä. Saan ihan varmasti jotakin noottia siitäkin, etten ole liikkunut tarpeeksi. Käyn kerran viikossa niha-jumpassa, ja kävelen. Yritän crossata edes kerran viikossa, mutta hupsista kun sekin jäi viime viikolta Olisi tosi mielenkiintoista, jos saisi tietää vähän ravintoarvojaan; saanko tarpeeksi vitamiineja, kalsiumia, onko kolesteroli OK jne. Ei saisi lukea näitä tohtori tolosten hienoja diagnooseja siitä, että jos en saa sitä tätä ja tota miljoona mikrogrammaa päivässä, aiheutan tulevalle lapselleni idiotismia, allergioita ja huonosti toimivan suolen Hohhoijaa, se syyllistäminen alkaa kuulkaa jo ennen yritystä (”jos et aloittanut foolihappoa jo ennen hedelmöitystä niin tapahtuu kamalia ja blaablaa”), ja pahenee varmasti vain. Minulla taas kipuilee kohtu niin pahasti, että se häiritsee jo yöunia. Toistelen itselleni, että se on ihan normaalia, koska kipu ei ole jatkuvaa, vaan sellaista ajoittaista vihlontaa. Kipu tuntuu nimenomaan kohdun päällä, ei niinkään nivusissa. Kaipa kivut tulevat joillekin voimakkaampina kuin toisille Äityisfarkut on muuten ostettu, ja ne ovat ihanat Se pussi on aika useless vielä, mutta jestas miten mukavat!

Oolo, täällä kans viime viikolla meni noin että välillä hyvä päivä, ja välillä aivan järkyttävä olo. Tällä viikolla mennyt hyvin, ei vielä yhtään tosi järkyttävää oloa ("koputtaa puuta"), ja viimeinen oksennuskertakin on torstailta, jee! Perus ellotus on ja syömisistä pitää huolehtia, vähänkin jos pääsee edes etäinen nälkä tulemaan niin olo huononee dramaattisesti. Mutta kun sen tietää niin tunnin välein jotain syö ja homma pysyy hallinnassa. Tuntuu niinkuin oisin uudestaan syntynyt, kun jaksaa tehdä jotain! Esim tuo eilinen jumppa, ja kaupassa käynti ym onnistuvat niinkuin normaali ihmisellä Pienet on ilot, mutta terveyttä ja hyvää oloa kyllä oppii arvostamaan kun sen hetkeksikin menettää. Ja Oolo, ei se itse oksentaminen ole minusta se pahin tässä ollut, vaan just tuo 24/7 oksetusolo ja pahoinvointi. Se itse ulosanti on pikkujuttu siihen oloon verrattuna!

Mulla oli lähtöpaino 57kg (163cm) ja nyt tänään näytti 59,8kg. Eli kohta 3kg jo plussalla Tämä johtuu siitä että joudun syömään sitä höttövehnäleipää ym monta palaa päivässä, ja muutenkin noin tunnin välein jotain. Lisäksi liikunta on ollut nolla viimeisin 1-2kk ajan, normaaliin 3-5 kertaa viikossa jälkeen. Mutta en jaksa stressata tuosta painon noususta, vaikka joka paikassa sanotaankin että eka 3kk aikana ei tarvi/saisi nousta yhtään. Painon nousu ei kuitenkaan johdu siitä että oisin herkutellut tai oisin edes mitenkään voinut siihen vaikuttaa, koska syöminen on ollut vaan pakollinen paha jotta pahoinvoinnin kanssa on edes jotenkin voinut elää. En siis oisi voinut vaikuttaa siihen paljonko paino nousee. Täälläkään ei vielä oikein mitään tee mieli, mutta syöminen onnistuu jo muutenkin kuin vaan pakosta, ja erilaisia ruokiakin uskaltaa jopa kokeilla. Kunhan tässä vielä tilanne paranee, pitää minun ehdottomasti alkaa lisätä kasviksia ja proteiinia ruokavalioon (ja muutenkin terveellistää että saa muutakin kuin hiilaria ).

Mulla mitattiin eka neuvolakerralla hemoglobiini ja verenpaine (ja paino). Lisäksi otettiin pissanäyte, joka kuulemma otetaan joka käynnillä (siitä seurataan jotain proteiinia yms). Minusta oli ihan hauska, että myös mieheltä mitattiin paino, hemoglobiini ja verenpaine Neuvolantäti sanoikin että vaikka toki pääpaino on äidin tutkimisessa, niin myös mieheltä seurataan noita perusarvoja. Siksi ilmeisesti että mieskin pääsee vähän enemmän osallistumaan, ja toisaalta hyvähän se on huomata tässä vaiheessa jos jotain elintapamuutoksia tms tarvitsee tehdä. Ihan hauskaa kuitenkin oli

Hemoglobiininin oli normaalin alarajoilla (11, mutta tuo on minulle hyvä arvo (en ole ikinä päässyt rautakuurienkaan jälkeen yli 120, ja monesti "normaali" arvo on 100:n luokkaa ). Joudun kuitenkin ihan varmasti jossain vaiheessa rautaa syömään, kun joudun muutenkin noin kerran vuodessa kuurille vaikken raskaana olekaan.

Aion kans käydä äitiyshousuja katselemassa pian! Vaikka maha ei olekaan vielä paljon kasvanut, on se semmoinen pömppö jo, ja monet vanhat housut alkavat puristaa kun niissä päivän töissä istuu. Tosi epämukavaa, siksipä tällä hetkellä käytänkin vain yksiä ja samoja housuja jotka on vähän löysemmät vyötäröstä (tosi kiva joka päivä samat housut jalassa... ). Tosin viikonloput menee yleensä legginsseissä ym kotihousuissa löhötessä

No olinpa taas kerran väärässä kroppani suhteen. Ei siis menkat oo alkanu. Tänään kyllä eilen alkanu päänsärky on jatkunu eli toivo ei ole menetetty. Luulin kyllä töissä tänään, että alkoivat, kun tuli kauhee valkovuotovyöry tai oikeestaan kestäny koko päivän. Onneksi laitoin pikkuhousunsuojan aamulla menkkojen varalta. Olis muuten ollu housut märkänä. On ollu aika kuiva kausi tässä. Anteeksi yksityskohtainen avautuminen.

Sotanorsu_, Jee!!!! Kyllähän sinne neuvolaan kai kerkee soittelee. Et oo kyllä ainoa iso täällä. Täältä tosiaa löytyy n. 10 ylipainokiloa plus 5-10 haluis pois kiloa. Että sillee.. Ja tammikuun aikana sain suuret 1KG pudotettua. Tolla kannattaa kehuskella.

Jee Sotanorsu että testi näytti 3+!! Nyt voi siis ainakin olettaa että homma on edennyt niinkuin pitääkin Tässä kamalassa epävarmuudessa itekin vain tein päätöksen että uskon että kaikki on täysin hyvin ja menee just niinku pitääkin, ellei joku toisin todista. Toki reaaliteetit on hyvä olla tiedossa, mutta turha taas kokoajan murehtiakaan etukäteen, kun ei se asia sillä paranekaan. Eli nyt vaan sullakin luottoa siihen että homma pelittää oikein ja vauveli kasvaa hyvin! <3

Mullakin on laihdutusta reilu 10kg takana, ja nyt muutama vuosi tasapainoilua noin 2kg heitolla tuosta lähtöpainosta. Eli kaikki täällä ihan samanlaisia sotanorsuja ollaan oltu, joten ei tarvitse tuntea itseään mitenkään isoksi!! Ja painon kanssa tasapainottelu on normaalisti jokapäiväistä työtä, niinkuin tiedätte (toki nyt raskaana vähän eri), jotta paino ei lähde nousemaan. Mulla ainakin niin helpolla tarttuu herkut vyötärölle että saa tosiaan jumpata monta kertaa viikossa että kärsii viikonloppuna syödä vähän rennommin (viikolla ei passaa kovin ruuan kanssa sooloilla, tai alkaa heti näkymään ja tuntumaan ).

Sotanorsu, mä en ole pikkuinen Tosin juuri olen päässyt normaalipainon puolelle. Tai itse asiassa pääsin jo kauan sitten mutta tässä samassa roikutaan edelleen. Painoa on edelleen kilo enemmän kuin joulukuun alussa. Sunnuntaina naamaan kiskaistu suklaalevy ja eilen ja tänään syödyt eskimokasat ei ole varmaan ainakaan laskenut tuota painoa. Painoa nyt siis n. 73,5kg. Ylipainon puolelle heilahtaa kun mittari näyttää 74kg.
Hienoja lukemia se digi näytti Neuvolassahan tarvii käydä ennen kuin on täynnä 16 raskausviikkoa eli ei sulla kiire ole...

Nelli, pissasta mitataan proteiinin lisäksi sokeri. Nuo on oikeastaan tärkeitä vasta sitten puolenvälin paremmalla puolella kun alkaa raskausmyrkytyksen ja diabeteksen riski nousemaan. Niitä seuraillaan kuitenkin koko raskaus.

Mä täällä kaipailen menkkoja useammin Kierto tuppaa venymään yli 35 päivän aika usein, ei ollenkaan hyvä homma. Vuotoa en kaipaa yhtään enempää, nyt jo lurahtelee kuukupista yli jos en joka vessareissulla tyhjennä ekoina vuotopäivinä.
Mulla oli ennen lapsia välillä sellaisia ihme tuhruttelumenkkoja ilman kipuja, lapsettomuustutkimuksissa sanottiin että ne on ihan normaaleja välivuotoja silloin kun ei ovuloi ja hormoonitoiminta ei käynnistä kunnon menkkoja, kohtu vaan tekee pikkuisen tilaa että pääsee limakalvo taas kasvamaan. Ihme kyllä, mulla ne välivuodot ei ilmestynyt päiväjärjestykseen uudestaan kun eka lapsi syntyi, sen jälkeen on ollut ihan normimenkat aina vaikken aina ovuloikaan.

Nyt on menkat täällä taas jäänyt historiaan ja viikon päästä ajattelin alkaa tikuttelemaan ovista. Taitaa käydä niin nihkeästi että jos nyt ylipäänsä ovuloin, se tapahtuu kun on vieraita talossa. Mä pystyn kyllä ihan hyvin spontaaniin seksiin kun parin seinän takana nukkuu joku vieras mutta saas nähdä miten käy kun se seksi on suunniteltua... varsinkin vielä jos saa kipaista kesken kaiken hakemaan kuppia ja ruiskua jos ei ota miekkosella onnistuakseen Suunniteltu seksi ei kuulu ihan meidän kummankaan vahvuuksiin.

Itse olen niin lyhyt (160cm), että varaa olisi olla vähän pikkuisempi. Minullakin on runsas 10kg urakka takana, ja lievää ylipainoa on jo, jos painan yli 64kg (ja sillä pituuden huomioivalla uudella laskutavalla vielä vähemmän!). Meitä on moneen junaan, ei saa ikinä verrata itseään muihin! Upeita naisia ollaan kaikki, kuulkaas

Kiva, että Sotanorsun digi näytti mitä pitääkin. Neuvolaan ei tosiaan ole mikään kiire, itse luin eilen jostakin blogista kun jollakin oli pillerit pettäneet eikä tajunnut että oli raskaana. Ensimmäinen ultra vaihtuikin rakenneultraan, kun todettiin raskauden olevan jo niin pitkällä Kunhan et niin kauan odota, niin kaikki hyvin

Sain aamulla elämäni säikähdyksen, kun kaaduin liukkailla matkalla töihin. Kunnon humpsahdus, ja koko nainen makasi maassa. Kaaduin kyljelleni, vasemmalle lonkalle ja kyllä sattui! Mies oli ihan paniikissa siinä vieressä, ja sitten alkoi minun hysteerinen itkuni Ajattelin heti, että nyt tuli keskenmeno, kun niin tärähti. Istukka voi teoriassa irrota, mutta kuulemma verta tulisi aika nopeasti siinä tapauksessa. Se tärähdyskin oli varmaan pienempi kuin mitä hysteerisessä päässäni ajattelin, ja onhan sikiö varsin turvassa siellä lapsiveden ympäröimänä, kun kohtukaan ei ole noussut lantiosta. Luulisin, ettei huolta ole, mutta itkua oli vaikea saada loppumaan. Soitin neuvolaan, jossa haluttiin varmuudeksi kuunnella sydänäänet. Meninkin heti sinne, ja sydän pamppaili ihan normaalisti. Ajattelin nyt kuitenkin muutaman päivän olla tosi varovainen (ja ihan jatkossakin noilla liukkailla), ja seurailla vähän sykettä ja katsoa näkyykö verta (huokaus, luulin jo siitäkin päässeeni…).

Viherpeukalo: Kyllä se siitä, toivottavasti saatte homman luistamaan (jotenkin sanamuoto on taas tosi hyvä, mutta kaipa se mukavampaa niin on kuin jos ei luistaisi )! Suunniteltuna seksi on kyllä usein pettymys, mutta ehkä tässäkin on vain harjoiteltava. Suunnittelisin vain sen verran, että kaikki kama on jo siellä huoneessa, ettei tarvitse hiippailla jonnekin keittiöön kesken kaiken

Oolo, siinä olis miehen siskolla katselemista kun meikäläinen hyppäisi yhtäkkiä kylpytakki päällä, hiuset sekaisin ja posket punaisina hakemaan muumimukia ja lääkeruiskua Noh, saa nähdä kuinka käy. Ja on tässä jo niitä kiertoja ohi mennyt niin paljon ettei yksi kierto sinne tänne pahemmin haittaa.

Mä kaaduin ekassa raskaudessa kaksi kertaa, ekalla kerralla säikähdin pahemman kerran kun menin aika pahasti nurin. onneksi olin jo puolessa välissä ja liikkeitä tuntui jonkin verran, neuvolasta sanottiin että kunhan liikkeet ei lopu niin hyvä.

En nyt halua säikytellä mutta istukan osittainen irtoaminen ei välttämättä näy saman tien verenvuotona. Mun äidillä irtosi istukka yhdessä raskaudessa jonkin verran, liikkeet väheni mutta neuvolasta sanottiin vaan että se on ihan normaalia loppuraskaudessa. Meni ymmärtääkseni viikko tai pari kunnes synnytys käynnistyi ja silloin vasta alkoi verenvuoto ja se olikin sitten tosi runsasta. Vauva syntyi elävänä mutta oli kärsinyt niin pahasta hapenpuutteesta että eli ainoan vuotensa vihanneksena. Tuossakin olisi huomattu vaaratilanne jos olisi kuunneltu sydänäänet ja ultrattu... Tosin sitten ei olisi mua olemassa, mä olen lohtuvauva kun edellinen menetettiin
Yleensä noissa kaatumisissa ei onneksi käy kuinkaan.

Kauhea tarina tuo Viherpeukalo äidillesi sattunut kaatumis-homma Mutta onneksi varmaan suurinosa kaatumisista (ja varsinkin näinkin alkupuolella mikä Oololla nyt on) on ihan harmittomia. Ehkä tosiaan sitten kun maha on iso, ja painoa on sekä vauvalla että istukalla enemmän ja mahassa alkaa olla ahdasta niin irtoamisriskikin kasvaa. Ainakin järkeilisin näin (?).

Oolo ole huoletta, ja hyvä kun kävit tarkistuttamassa neuvolassa kuitenkin! Ja jos mitään epäilystä tai oiretta tulee vielä mistään, niin mene heti uudelleen ja vaadi ultraa. Itse olen ainakin ehdottomasti ylireagoinnin kannalla tämmöisissä hommissa!

Olen myös pelännyt kaatumista ihan tosissani, kun on ollut jäätikkökelit täälläkin. Jos kunnon jäät taas tulee niin alan kävelemään sauvakävely sauvojen kanssa niinkuin joku mummo. Katsokoot muut sitten että mikälie avohoitopotilas tuossakin taas menee Ne mummojen kengänpohjiin laitettavat piikit ois kans hyvät, varsinkin nyt keväälle kun yleensähän maalis-huhtikuussa on kamalat jääkelit monta viikkoa. Ja silloin me aletaan Oolo olla jo vähän isompikokoisiakin, joten varmaan kaatumisen riskitkin nousevat. Pitänee varmaan hankkia varalta ne.

Viherpeukalo, toivottavasti löydät oviksen nyt tästä kierrosta!! Pidetään (viher)peukkuja pystyssä (puujalkavitsi )! Ja ei muutakuin ruutat ja purnukat makkariin valmiiksi, jos tulee tarvis Kun varautuu siihen että suunniteltu seksi ei välttämättä menekään ihan putkeen, niin se saattaa vaikka onnistuakin