Viherpeukku, oon todellakin huomannut kyllä tuon ruuansulatuksen hidastumisen Että voi hyvinkin pitää paikkansa tuo teoriasi noista hiilareista, ja viljat sitten varmaan turpoaakin helpommin kuin esim hedelmistä ym tulleet hiilarit. Pitänee alkaa kiinnittämään huomiota ettei tule paljon viljoja samalle päivälle, aika ikävä olo tulee kyllä, maha suoraan sanottuna kaasupallona (Voi mies parkaa )

Tässä vaan pikaisesti, että nyt on verkko-hesarissa uutinen raskauskilojen terveyshaitoista, tsekatkaapa
Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Tulipas taas hieman lisämotivaatiota tähän projektiin, kun google-sedän kanssa tutkittiin vähän ylipainon mahdollisia vaikutuksia raskauteen ja lapseen... Positiivinen seikkailu siis, vaikka vähän itkua tihrustankin.

Tervetuloa juoksija mukaan!

Mies sitten irtisanottiin töistä. Aika sekava tilanne. Lupasivat kuitenkin jatkoa määräaikaisena. Ärsyttää, kun irtisanotaan, vaikka töitä riittäis. No ainakin saa kunnon potin, niin jos ei työt jatkukaan heti, niin pärjätään ainakin puol vuotta. Eli kesälomasuunnitelmat meni sitten uusiksi. Miehellä ei oo lomaa ollenkaan, jos työt jatkuu. Just kun aateltiin, että olis ollu toivottavasti viimenen kesä kaksin ja oltais otettu siitä kaikki irti.

Tällä viikolla mennyt syömiset ja liikkumiset ihan päin peetä. Toivottavasti tää miehen tilanne vähän selventyis, niin ehkä sais taas motivaatiota tähänkin homaan. No kuukauden on töissä vielä normisti ja sit toukokuun alkupuolella katotaan miten jatkuu. Pitkä aika odottaa. Toivon kuitenkin tän kaiken keskellä olevani raskaana. Eikö se niin mee, että sillon se tulee kun sitä ei välttämättä niin paljon toivo (vaikka toivonkin) tai ei oliskaan niin hyvä aika kun luuli. Varasisko oli niin ihana tänään, kun kyseli, että onko sulla nyt niitä ja niitä oireita. Sanoin sit vaan etten oo mitään huomannu eroa, paitsi nännit ei oo vielä hellänä, niin kun on oviksen jälkeen olleet aikasemmissa kierroissa. Toivotaan, että se on hyvä merkki. Sanoin kyllä, että yritän olla tutkailematta oireita, etten ala kuvitella niitä.

Meni muuten tää lapsitäyteinen päivä puoliksi hyvin ja puoliksi huonosti. Varasiskon 6kk vauvan kanssa meni huutamiseksi. Vissiin alkanu vierastamaan. No selvittiin ihan ok. Ei onneksi ollut kun vajaan tunnin hoidossa. Kummitytön 1v2kk kanssa pärjättiin ilta tosi hyvin. Alko kiukuttelee vasta kun äiti tuli kotiin. Huutavan vauvankin kanssa pärjäsin mielestäni tosi hyvin ja pysyin mielestäni itse rauhallisena. Mut jos toinen vierastaa, niin minkäs teet. Nukahti sit onneksi autoon kun lähettiin varasiskoa hakemaan. Eli taas ajattelin, että kyllä musta ihan hyvä äiti tulisi.

Tytteli: Ei varmaan tällä hetkellä lohduta mutta kyllä nuo työasiat aina tavalla tai toisella järjestyy. Kokemuksesta tiedän että parempaa voi olla edessä kaaoksen jälkeen.

Mulla menee tunteet taas vuoristorataa näitten raskauskilojen karistamisen kanssa. Hyvin oon jaksanu seurata syömisiä ja liikkua. Olo on pirteä ja viimein oon päässy raskaushousuista eroon. MUTTA, vaaka se vaan pysyy samassa mielipiteessä päivästä toiseen. Taidan pitää välissä pari mättöpäivää ja jatkaa sitten taas...

Nyt on vaan se viimeinen aika toimia kun parin viikon päästä neiti alkaa myös maistelemaan oikeeta sapuskaa niin en ikinä antais itelleni anteeks jos tälläset huonot ruokatavat istuttaisin hänelle. Pitää kyllä tsempata! Mun vanhemmat on ollu lihavia ja syöneet mitä sattuu. Vielä tänäkin päivänä ihmettelen että mitähän se "normi" syöminen on kun ei sellaseen oo tottunu. Haluan kuitenkin tehdä asiat eri tavalla ja voi kun vaan onnistuisin!

Anskutti, toivotaan että sulla pysyis noissa määrin tällä kertaa se pahoinvointi! Millä viikolla oot nyt, rv 5-6? Mulla tais noilla viikoilla kans alkaa lievänä, lähinnä autossa tuli "matkapahoinvointia" ja nälkäisenä ällötti. Sitten viikon 7-8 kieppeillä yltyi kunnolla, ja varmaan viikot 8-13 oli ne kaikkein pahimmat (jouduin oleen välillä pois töistäkin, kun sai käydä oksuileen vähän välilä ja se kokoaikainen paha-olo vei kyllä täysin voimat kaikesta). Viikon 17 maissa vasta loppui kokonaan, joten aika pitkäänkin vielä kesti! Ainoita neuvoja, mitkä itellä auttoi (vaikka tiedät varmaan itsekin kun toista jo odotat) oli se että syö viimeistään parin tunnin välein, ja vähän kerrallaan. Suolainen auttaa myös, esim suolakeksit ja pahimmassa tapauksessa kun mikään ei pysy sisällä, sulatin kasvisliemi/lihaliemi kuution kuumaan veteen ja lusikalla sitä. Suolainen liemi saa ainakin olon vähän paremmaksi ja tuo ehtii imeytyäkin ennen seuraavaa yökkäystä

Jännä muuten, kuinka nopeaa tuo "kamala alku" alkaakin unohtua! Silloin tuntui että ei enää ikinä tätä, nyt muistelee jo että no joo olihan se olo paha, mutta ei mitään sen traumaattisempaa muistoa ole jäänyt Varmaan luonto hoitaa näin, muuten ei nimittäin kukaan tekis kuin yhden lapsen, jos pahoinvointi on ekasta noissa mittakaavoissa...

Tytteli, onpa harmi nuo yt-uutiset... Mutta onneksi nyt ainakin jatkuu määräaikaisena, ja muutenkin vissiin irtisanomispaketti on hyvä ja ainakin tulevat kuukaudet pärjäätte sillä hyvin! Ja sinä aikanahan ehtii hakea uusia töitäkin ym, uskon siis että pärjäätte varmasti hyvin ja asiat järjestyy!

Mulle sano työkaveri tänään, että huomaa kyllä, että oon laihtunu ja kysy paljon. Oon siis kieltäytyny töissä herkuista, mutten oo kelleen sanonu, että laihdutan. No olin vähän hämilläni, koska ite en huomaa oikein mitään muutosta, paitsi kun meen vaa'alle. En tiiä yrittikö vaan piristää mua, kun kerroin miehen tilanteesta. Tuli silti hyvä mieli.

Ja arvatkaas mitä, mua väsyttää. En haluis ajatella, että se on raskausoire. Voihan se vaan johtua tästä meidän tilanteesta. Voisko se ees vielä olla raskausoire? Ovis kuitenkin oli vasta sunnutaina.

Pullerolle tsempit! Nyt vaan kaikki herkut pois, eikä saa kaupasta ostaa mitään "väärää". Helpottaa, kun kotona ei oo herkkuja, niin en mä ainakaan jaksa lähteä kaupasta niitä hakemaan. Hedelmiä olen ite syönyt makean himoon. Ja valmistat terveellistä perus kotiruokaa ja runsaasti salaattia lautaselle. Kyllä se siitä lähtee. Vähitellen..

Anskutti, ainakin on varmaan, että olet raskaana. Eikö ole positiivista?

Muistan kun puhuitte raasteista aiemmin, lähinnä työpaikkaruokalassa. Mut mites kotona? Kauan porkkanaraastetta kannattaa säilytellä kotona? Meillä ollut tässä jo monta kuukautta saatavilla tosi hyviä porkkanoita, joten ollaan raastetta vedelty. Nytkin sitä löytyy jääkaapista.

Niin totta, Anskutti! Kyllä kummasti auttaa kestämään kun tietää miksi se pahaolo on Ja tosiaan se tieto että se ihan varmasti loppuu jossain vaiheessa, ja todennäköisesti sen eka kolmanneksen jälkeen ainakin vähän jo helpottaakin. Olihan se niinkin vielä että sitten kun välillä hetkellisesti ei ollutkaan pahaolo, niin heti iskee paniikki että nytkö sitte jotain on huonosti jnejne..

Valonkantaja, ikävää, ettei masuasukki pysynyt mukana matkassa. Mutta kuten ite sanoit, niin voit parantaa mahdollisuuksia ja laihduttaa. Ehkä se myös pysyy paremmin mukana, jos on vähemmän painoa. Tsemppiä!

Toivotaan Anskutti, että sulla kuitenkin pysyis mukana, vaikka sulla sellanen olo onkin ettei pysyis.

Tänään onneksi kuultu myös hyviä uutisia vauvasaralta. Ystävän vauva varmistui tytöksi 4D-ultrassa ja miehen siskon vauvalta löytyi sydän, eivät kyllä kuulleet sydänääniä. Ensi viikolla on np-ultra eli eiköhän ne siellä sitten jo kuulukin.

Tuli taas jumpassa sellanen olo, että onkohan sitä raskaana, kun hengästyin ja väsyin paljon enemmän kuin viime viikolla, vaikka ohjelma oli suht sama. Taas tätä toiveajattelua, että voi tipahtaa sit oikein korkeelta. Miksi ei vain voi olla tutkimatta tuntemuksiaan, vaikka koko ajan yrittää käskeä itseään. Nännit ei ole vieläkään hellänä.

Valonkantaja: Onko sulla kyseessä ensimmäisen lapsen odottelu vai ootko jo saanu rakkuloista huolimatta lapsia? Jos odottelet vasta ensimmäistä niin voisin omasta kokemuksesta kertoa. Mulla aina ollut TODELLA epäsäännöllinen luomukierto. Jätin ennen yrittämisen aloittamista puoli vuotta aiemmin pillerit pois, ihan nähdäkseni miten luomukierrot taas menee. Ja nehän palautu epäsäännöllisiks kahen kierron jälkeen (e-pillereitä oli takana 10 vuotta). Raskauduin kun pillerit oli olleet pois käytöstä puoli vuotta ja siihen puoli vuotta yritystä päälle. Ennen raskautumista olin saanut painoa pois reilusti. Olin kyllä siltikin reilusti ylipainoinen raskautuessa (90kg).

Jälkitarkastuksen yhteydessä sain diagnoosin pcos. Omassa tapauksessa rakkuloita on paljon. Koska haaveissa on ollut alusta asti myös sisarus tälle ensimmäiselle lapselle niin kyselin ultraamisen tehneeltä lääkäriltä vinkkejä ja todennäköisyyttä uudelle raskaudelle (silloin synnytyksen jälkeen ja ikävä kyllä vielä tänä päivänä 5kk synnytyksestä paino 107kg).

Ennen kuin lääketieteellisesti voi asiaa mitenkään auttaa on painon tiputtava. Pelkkä painon tippuminen auttaa. Vasta kun paino on normaalin rajoissa voidaan raskautumista avittaa niin että hetken syödä taas e-pillereitä ja kun ne lopettaa niin yrittää seuraavista kierroista. Edes yksityiseltä puolelta ei ko. vaivaan ole paljon muita apuja koska ylipaino jotenkin häiritsee tuota hormoonitointaa. En muista aivan tarkkaan miten lääkäri sen selitti mutta varmasti tietoa löytyy ja vaikka perhesuunnitteluneuvolasta saa henk.koht ohjeita.

Eli kovasti tsemppiä nyt painonpudotukseen, se on ensimmäinen asia jolla voit lapsen tuloon vaikuttaa.