Meinaatko Anskutti mennä varhaisultraan selvittämään tilanteen? Toivottavasti huono olo kuitenkin tietää vaan hyvää. Pystytkö kuitenkin lenkkeilemään tai muuten liikkuumaan? Silloinhan kilot pysyy kurissa, vaikka enemmän joutuisit syömäänkin.

Eipä tullut pentukuumetta kasvattajan luona. Pennut oli todella suloisia ja yöllä syntyneet tosi pieniä. Ihanasti emot anto vieraan ihmisen mennä pentuja katsomaan. Kasvattajallekin vähän möläytin, että vauvakuumetta on, kun kyseli, että onko pentukuumetta. Sanoi myös, että koirani on ollut ruoka-aikaan kotona eli nyt koirallekin pieni laihdutuskuuri. Enemmän vaan lenkkiä pitäis tehdä. Tää viikko on kyllä ollut ihan pohjanoteeraus lenkkeilyyn. En varmaan saa kulutus palleroa vihreäksi tällä viikolla. Ekaa kertaa näin. Täytyy kattoo, jos huomenna sais vielä korjattua tilanteen.

Ollaan Nellin kaa näköjään eilen kirjoteltu samaan aikaan. En ma muuten kyselis samoja juttuja Anskutilta. Nyt vasta huomasin, kun tulin tänne uudestaan.

ARGH! Nyt kyllä hatuttaa. Meillä on miehen kanssa ollu ihan suhteen alkuajoista lähtien vääntöä syömisten kanssa. Mies ei usko mihinkään "hömppädieettailuuun" eli ts. mihinkään, mikä eroaa virallisista suosituksista. Mulla taas suurin osa viljoista ja turhista hötöhiilareista (esim riisi, jos ei ole jotain superriisiä) aiheuttaa mahaoireita ja joskus salaa kokeilin karpin elämää ja voi ihanuus sitä oloa. Masu toimi ja painoaki lähti, annoskoot pieneni ja kaikki meni paljon paremmin.

Oli vaan kiva pikku riita, kun mies ei yhtään kannata ajatusta, koska herranjestast säähän syöt sitte kaikkea epäterveellistä varsinki rasvaa ja sää kuolet siihen ja njvnaövalk. Aikuismaista. Olen vaan kokeillu selittää sille, että kun se ei vaan toimi. Siis se ravitsemusohjeiden mukaan syöminen. Se vaan kuvittelee, että keksin kaiken, että voin alkaa syödä epäterveellisesti koska se on helpompaa.

Omapahan on asiani, eikä se hältä ole pois. Silti on aika ikävää, kun ei saa tukea tähän. Voin tietysti huijata sitä ja näyttää siltä, että syön normaalisti. Haha, ei tällä avautumisella muuta pointtia ollu kai ku että inhottava tapella turhista asioista, joista ei oikeasti ole edes aihetta tapella.

Harmi, kun teillä pmd on tollanen "turha" kina. Mua ärsyttää tosi paljon, jos joku puuttuu mun syömisiin. Oon miehelle sanonu, että älä ikinä kiellä mua syömästä mitään, muuten vedän sitä kaksin käsin. Mulla on ollut aina sama ongelma. Pitää ite saada päättää mitä syö. Mielummin tukea oikein syömiseen niin, ettei kanna kotiin herkkuja, eikä kieltämällä. Voihan karpatakin hyvillä rasvoilla. Tai ainakaan se ei tarkota, että aina pitää vetää pekonia aamupalaksi. Ja jos paino tippuu, niin miksi ei se sovi sun miehelle? Miehet on outoja.

Voiko nivuskipu olla raskausoire? Tuli tänään ihan yhtäkkiä. Ei millään voi johtua jumpasta, joka oli to. Eilen en mielestäni tehnyt mitään, mistä se voisi johtua. Eli muita vaihtoehtoja ei ole. Reilu viikko vielä, että annan itselleni luvan testata. Ihan liian pitkä aika. Tipun niin korkeelta, jos menkat alkaa.

Mites teillä muilla meni viikonloppu?

muoks. Mie romahan! Enkä uskalla sanoa miehelle, ettei innostu sekin turhaan, mut ystävämme google kertoi, että muillakin ollut nivuskipuja jopa ennen plussaa.

Mä en kans siedä että mun syömisiin puututaan Ikävä riita teillä Pullis. Mun mies onneksi sietää kiltisti kaikki mun hömppäilyt, toisinaan vähän kummissaan katselee ja saattaa kysäistä että mikäs se pointti nyt oikein olikaan mutta ei sen kummemmin puutu. Mutta ei kyllä tuekaan. Kantaa kotiin herkkuja vaikka kiellän. Mä narisen puolestani miehen syömisistä jatkuvasti mutta puolustaudun sillä että se on meillä sovittu juttu. Mies tarttee ruokavaliohoitoa eikä viitsi itse huolehtia asiasta.

Tytteli, sun oireet kuulostaa kyllä niin lupaavalta että! Ja vielä sellainen bonus että meillä on molemmat lapset saanut alkunsa kun petijumppa on ollut erityisen tajunnanräjäyttävää ja se kerta on jäänyt ihanuudessaan mieleen, eikös teilläkin ollut ihanat luomujumpat siellä

Viikonloppu meni varsin hyvin. Eilinen oltiin kotosalla ja kävin kaverin kanssa sauvalenkillä. Sain sillä kyllä paikat perusteellisesti juntturaan! Pitää ottaa sauvat useammin lenkille mukaan kun niiden avulla näyttäis ihan uusia lihaksia löytyvän. Aamulla oli vaakakin poikkeuksellisen armeliaalla tuulella.
Tänään olin lasten kanssa vanhempieni luona, herkutteluksi meni kuten joka kerta. Ei kuitenkaan överiksi.

Vautsi tytteli, ehkä teille sittenkin tulee se jouluvauva

Täällä on vietetty piinaviikkoa oireita kuulostellen ja olinkin aika väsynyt, mutta pistin sen flunssan tiliin. Pientä rintojen hellyyttä en kyllä oikein mitenkään saanut flunssan syyksi, joten kovasti täällä toivottiin. Mutta äsken alkoi vuoto, joten se niistä toiveista sitten taas Sorruin sitten itkupuuskan jälkeen vetämään suklaata kaksin käsin kunnes tuli paha olo (okei, lopetin koska suklaa loppui, mutta kyllä siitä se paha olokin sitten seurasi...)

Ei kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Niin ja juoksijalle tervetuloa!

Anskutti, kannattaa syödä kunnolla ja sen verran kuin tarve pahoinvoinnin takia on! Älä siis ala kärsimään huonoaoloa ja olemaan syömättä painonnousun pelossa, tärkeämpää on miten itse voit ja vauva, kuin tuleeko ne muutama extra kilo siinä alussa. Niinku oonkin sanonut, niin mulla kans olo oli kammottava ja ainoa mikä auttoi edes vähän oli syöminen. Välipaloja siis tunnin, max parin välein ekat ainakin 14 vk... Kiloja tuohon mennessä oli tullut varmaan noin 4 lisää, ja tosiaan kalorit ja ruuan laatu huitelivat varmaan joka päivä punaisella, mutta ei voinut mitään. Neuvolassakin sanoivat että syö sitä mitä voit ja mikä parantaa oloa. Toki jos hedelmät, kasvikset ja rahkat jne terveelliset maistuu, niin niitä kärsii syödäkin jo aika paljon ennekuin tulee liikaa kaloreita. Mutta jos ei maistu muu kuin joku pullaleipä ja pasta (niinkuin mulla oli) niin sitten sillä. Paljon juomista vaan, vettä mehua ym. Lisäksi alussa tuli turvotustakin varmaan ainakin kilon-parin edestä muutamiksi viikoiksi, joten tuo sun kilo voi olla sitäkin.

Älä siis välitä, ole vaikka pahimpina pahoinvointi aikoina käymättä kokonaan puntarilla, kun et voi itse paljon vaikuttaa syömisiin vaan olo ne sanelee, silloin puntarilla käyntikin lisää vaan stressiä ja kun asialle ei mitään voi tehdä. Tsemppiä, saat kaikki sympatiat täältä kyllä täysin, niin tuoreessa muistissa on tuo olo itselläkin!!

Tytteli, kuulostaa kyllä lupaavilta oireilta, voi että kun ne oiskin nyt sitä
itseään! No viikonpäästä se viimestään selviää, kun testailet

Voi olla että syön aamulla ja päivällä vähän turhan kevyesti. Täytyy varmaan aloittaa aamu kunnon aamupalalla. Syön yleensä vain yhden lämpimän aterian että ehkä siinäkin menee jo vikaan. Tänään onneksi alkoi uusi viikko ja uusi tsemppi päällä

Minustakin tuosta "virallisterveellisestä" ruokavalioista saisi kyllä osan päivän hiilareista korvata protskulla ja rasvalla. Eihän pelkkä hiilari edes pidä nälkääkään! Itse en ole ikinä karpannut, tosissaan ainakaan, mutta kiinnittänyt huomiota hiilareiden määrään ja laatuun varsinkin. Nykysin mun päivän hiilarit tulee yleensä kaurapuurosta, marjoista/kasviksista ja hedelmistä (noin kilo joka päivä), sekä silloin tällöin leipä/pasta annoksesta (ei siis joka päivä, mutta muutamia kertoja viikossa kyllä). Ja toki joskus aina niitä herkkujakin Näillä hiilareita kertyy noin 120-160g, joka on minusta ihan ok. Protskuja kertyy noin 60-80g keskivertopäivänä, ja rasvaa noin 60-90g myös. Nämä määrät sopii minulle aivan hyvin (ainakin nyt raskaana ollessa, kun tavoite syödä kulutuksen mukaan).

Mutta varmasti jokaiselle löytyy omat hiilarimääränsä mitä kestää syödä, kunhan vähän kokeilee eri määrillä ja katsoo missä olo on paras. Mutta aika hurjille määrille kuulostaa nuo viralliset ohjeet kyllä (ehkä jollekkin sitten tosiaan käy tuokin, hmmm.... ). Ja se on kyllä totta, että jos laihduttaa haluaa, niin vähemmillä hiilareilla minulla ainakin makean/sokerin himokin pienenee (ja päinvastoin karkkihimo kasvaa järkyttäväksi jos puputan päivän leipää )

Harmi Sotanorsu kun sairastuit Toivottasti ei tule mikään pitkä tauti, vaan paranette pian koko porukka.

Mulla ei oo koskaan ennen ollut tällästä nivuskipua. Sen takia kauhee jännitys koko ajan päällä. Päivä töissä jaloillaan ja liikkeessä ei yhtään auttanut kipuihin. En tiiä jaksanko oottaa ens viikon ti, että testaan. Olin jo tänään apteekissa muilla asioilla ja todella lähellä, etten mennyt tutkii mikä on herkin testi ja ostanu sitä ja testannu huomenna. Meillä on meinaa huomenna 4-vuotis vuosipäivä ja mikä oliskaan ollut paras lahja, kun tietää varmasti, onko raskaana. Mies sanoi, että olisit ostanu varalle myöhempää varten, niin sanoin ettei se olis säilyny myöhempään. En usko, että testi mitään näyttäis vielä, mut hirveesti tekis mieli testaa. Mulla on siis noita davidin liuskoja tuolla, jotka on tullu kaupanpäälle, kun oo tilannu ovistestejä. Onko hajua, kuinka herkkiä ne on? Eikä helpota yhtään, että teillä muillakin on ollut näitä nivuskipuja just tärppikierrossa. Nousee odotukset niiiiin korkeelle.

Oli painokin tippunut kilon viime viikosta, vaikka söin monena päivänä miten sattuu ja liikunta jä vähimälle kuin koskaan. En tajuu, mut ei se haittaa, jos paino tippuukin, vaikka sen eteen ei kauheesti tee.

Iksukka, harmi kun teillä ei tärpännyt. Uskon, että vedän vaikka mitä, jos mulle menkat alkaa tän toiveilun jälkeen. Sallittakoon se meille.

Sotanorsu, inhottava tauti teille iskenyt. Ei mulla oo mitään muita oireita. Nännit ei koskaan tullu helläksi, viime kierrossa oli heti oviksen jälkeisellä viikolla. Joka ilta suihkussa niitä kokeillut pestessä. Kohta ovat sen takia hellät.