Voi kuulkaas täällä menee jo vähän paremmin

Tekee näköjään terää purkaa tuskaansa
Omat ajatuksetkin tulevat jotekin selvemmäksi ja läpinäkyvämmäksi kun kirjoittaa tai puhuu ääneen

Minulla oli eilen oman paikkakunnan vertaistukiryhmän kanssa antoisat treffit. Kitisin ja olin hankalaa liittyen nyky tilanteeseeni. Ihanat ystävät jaksoivat kuitenkin kannustaa, mutta myös kyseenalaista ja pistää hanttiin. Tuli näköjään tarpeeseen. Jotain naksahti aivoissani ikäänkuin paikoilleen
Nyt siis jo kolmas päivä kun kcal pysyvät taas alle 2000kcal ja mieli on rauhallinen. Voi jopa olla niin että nousen huomenna vaalle, vaikka jo lupasin etten siihen vekottimeen koske tyylin kuukauteen... Nyt ei tunnu siltä että lukema voi kaataa minut. En ymmärrä enää tänään, miten olin niin varma siitä, et en enää pystyisi jatkamaan, ilman todella pitkää taukoa. Viikossa sain kroppa luottamaan siihen, että ruokaa tulee, enkä kuole nälkään. Ja nyt kun aivot ja sielu vielä rauhoittuivat

Taitaa olla ihan oikeasti niin, että vaikka vannoin ettei ole kyse jumivaiheesta, niin just sitä olen nyt sitten käynyt läpi...
Minulla kun on ollut oma näkökanta jumista, että se on vaihe kun paino ei putoaa vaikka tekee "kaikki oikein". Mutta laajemmalla näkökannalla, se tarkoittaa myös näköjään sitä että vaihetta kun ei pysy aisoissa koska kroppa pistää hanttiin. Tunnetta siitä, että projketi käy ylivoimaiselta.

Ja se on ollut minä viim kuukauden aikana. Ääripäästä toiseen. Lisää kieltoja, lisää rajoituksia, lisää itsensä bannaamista kun ei hallittuja määssäämistä ja lipsumista tulee. Ja sitten niitä tulee lisää, ja lisää menee mustalle listalle....Stressi lisääntyy. Tulee tiukka linja vaikkaa liikkuu paljon, ja iskee nälkävelka....tulee ähky ...iskee paniikki

Toivon nyt että olen oppinut jotain tästä, siis oikeasti. Muistan kun seuraava kerta tulee vastaan. Kyllä, puhun "seuraavasta jumivaiheesta" - nyt on taas luottamusta tähän projketiin. Matka jatkuu
Toivottavasti en ihan heti kompuroi uudestaan

katiss, taitaa olla niin että olet onnistuneesta harrastanut tasapainottavaa painonhallinta vaihetta. Onnea siitä

Voimahali zoile! Ihanaa huomata ettet ole luovuttanut vastoinkäymistä huolimatta!!

TheBun, hyvä vaan että molemilla koirilla on yhtä aikaa juoksuaikaa, on sitten kerralla pois. Voi raukat naapuri urokset vaan, jos niitä löytyy Tai taitaa olla niitten omistajat jotka ovat kusessa

Kysyn sinulta vielä TheBun. Kirjoitit että nyt saat syödä kun hevonen, kun liikut paljon. Oletko merkannut liikunnat liikuntapäiväkirjaan, vai mennyt näläntunteen mukaan?
Vertaistuki ryhmän kanssa kun myös tästä tuli puhetta. Ja pelkään, että vaikka linjaukseni on, että syön kcal, enemmän, eli just alle 2000, niin varsinkin tollaiset "en vaan nyt huomannut että tuli 6-8h tohuttua puutarhassa" päiviä, että näölkävelkaa syntyy hiljaa kytemään pinnan alle. Kun en merkkaa liikuntaa/hyötyliikuntaa ollenkaan tai syö silloin sen kummemmin. Olen ajatellut että aktiivisuusluokka 2 kattaa kaiken sen tyyppisen aktiviteetin ilman merkkaamista. Itselläni kun on istuma työ ja vielä opiskelua sivulla. Toisaalta asun yksin vanhassa omakotitalossa, ja minulla ei ole ns helppohoitoinen puutarha...
Miten oppii luottamaan nälkään?? Milloin nälkäni on järkevä ilmoitus siitä että pitää tankata, ja milloin on hullunkiiltosilmissä nälkävelka Miten te muut suhtaudutte omaan nälkäsignaaliin? Miten olette oppineet erottelemaan että mikä on kova nälkä fyysisen rasituksen johdosta tai pitkäkestoisen kevyemmän ja mikä on just liioteltu viiveellä syttynyt nälkävelka-nälkä?

Kai tähänkin tulee kokemusta. Kompuroimiset kuuluu tähän asiaan. Ilman niitä en taida oppia hallitsemaan tätä kokonaisuutta ja kokonaishallintaa. Joka kerta kun nousee uudestaan pystyyn taitaa jatkaa vahvempana. Sitä pitää nyt vaan ymmärtää. Kantapäänkautta oppiminen kun vaan on raakaa.... Loppuun hyvä tähän liittyvää toteama (taas kerran alkuperää ei ole minulla tiedossa). Urheilumaalmoissa paljon käytetty mantraa, minusta sopii vaan yhtä hyvin tähän maailmaan!

IF IT DOESN'T CHALLENGE YOU, IT DOESN'T CHANGE YOU

Muistuttaa ainakin minua siitä, että koko homman tarkoituskin oli tehdä elämää varten muutoksia. Ei katsoa lyhyen matkan eteenpäin hätäisenä ja turhautuneena.
Pikkasen mietityttää että meneköö sitten tähän oppimiseen joku 7 vuotta (niitäkin löytyvät täällä KK, jotka edelleen oppivat uutta, ja jatkavat matkaa sinnikkäästi mutta hitaasti). Noh, jos sitten oppii niin haittaakko...?

Gourmand tämä on niin noloa, mutta olin kirjoittanut oman blogini osoitteen väärin

Oikea osoite on: Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Olen aikeissa tänään kirjoittaa sinne uutta tarinaa.

Olen niin hämilläni.
Vaaka lukema aamulla oli nimittäin 87,2kg. Eli kaiken tämän hullunmyllyn jälkeen, niin on lähtenyt 500g pois
On se ihmeellinen tä kroppa! Oli toisin tänään aamulla todella viileätä. Ensimmäinen kunnolla viileä päivä pitkään aikaa. Ja kun nukun ristivedossa, niin voihan se olla että helleturvotuksien vähentyminen näkyy nyt vaalla.
Silti, en voi muuta kuin hymyillä. Kroppani on näköjään antanut minulle anteeksi, ja pistänyt jumiin stoppia

RemppaHeidi, ei se noloa ollut, hyvä vaan että tuli ilmi ettei linkki toiminut

Gourmand Juu merkkaan liikunnat päiväkirjaan ja syön pääasiassa kaloreita mitä suositus vaatii. Aktiivisuus on tasolla 2 (vaikka näin kesällä voisi olla myös 3) , mutta nähnyt helpommaksi tuon 2 tason, kun en voi aina työpäivän aktiivisuutta tietää. Merkkaan vaan höllempänä viikkona vähemmän liikuntoja ja kun on tiukka rutistus viikko niin merkkaan aikkas pitkälti suht kaiken liikunnan.
Sitten myös kuuntelen kroppaa, että jos nälkä jäytää monta päivää takaraivossa niin syön sitten enempi muutaman päivän ja palaan taas suositusvajeeseen. On tietysti matkan varrella ollut päiviä, jolloin vajeet paukkaa ylikin, mutta loppupeleissä hyvin vähän ja nekin on ollut semmoisia päiviä, että annan itselleni luvan syödä kaloreita seuraamatta. Merkkaan kyllä kalorit ylös, mutta en ota stressiä niistä

RemppaHeidi hieno blogi siulla Mukava seurata edistymistäsi ja tsempata.

Gourmand Kroppasi siis kiittää, kun pidit vapaamman syömisen jakson Tulipa iloinen mieli kirjoituksestasi

zoile Hirmusesti tsemppiä uuteen alkuun

Blackempress Varmasti olet ylpeä pojastasi

Voi kiitos kaikille tsemppauksesta. Itselläkin taas vihdoin sellanen olo, että kyllä täältä vielä noustaan. Vihdoin uudelta paikkakunnalta löytynyt kavereitakin , että tulee poistuttua myös kotoa. Ruokavalio on vielä hieman hakusessa kun tyttäreni syö samaa kuin me niin tullut itsekin syötyä melko peru a makarooni pitoisia ruokia. Minkäslaisia ruokavalioita muilla käytössä tällä hetkellä?

sanoin tuossa aiemmin että mitään en ole tehnyt, mutta se ei täysin pitänyt paikkaansa: oon koittanut oppia säännölliseen ateriarytmiin ja ilmeisesti sekin on ollut jo jotain kun vaaka näytti tänä aamuna 99,9 kg!
Joo, on liikaa painoa edelleen ja aika pienestä kii, mutta alle sata kiloa kuitenki, jeee

zoile Mie olen jättänyt pois naudanlihan (ja pääpiirteittäin possun myös) reuman takia. Kipuilut alkaa sormien nivelissä n. 1-2 tunnin päästä syömisestä. Saman myös aiheuttaa grillimakkara, vaikkei olisi nautaa tai possuakaan missään muodossa. (Liekkö joku lisäaine )
Perunaa en syö, enkä höttöviljaa. Sokerin syönnin olen saanut aika minimiin, mutta en täysin kieltäydy. Huomannut vaan sen, että luoja osaa olla maha sekasin ja tosi kipee jos pidän herkkupäivän ja syön paljon sokeria, höttöviljaa yms. Ei oikein enää innosta herkkupäiviä usein pitää

helliih Hienoa ja paljon onnea alle 100kg:n pääsyyn

Nyt palkitsin itseni urakalla jo saavutetusta painosta. On vaatteita nyt paljon miun mittapuulla (noin paljon ollu vissiin viimeks penskana) ja osa tosiaan hankittu odottamaan sitä, että paino putoaa lisää ja myös avonilta tilasin itselleni uudet meikit ja vartaloa kiinteyttävää voidetta yms.
Kun tosiaan aina parit housut, shortsit, paidat yms. kaapissa ja rupee kyl huono kuntosia olemaan ja tuntuu et aina on vaatteet lopussa, niin pääsimpä taasen kaverin "vaatekaapille" vierailemaan ja löytöjä tekemään Ja meikit... Entiset on tooooosi vanhat. En siis paljoa meikkaa, mutta sillon tällön on kiva laittautua

Hyvä TheBun, että välillä voin antaa hyvää mieltäkin Viime aikoina kun taas olen pääosin vaan kitissyt täällä....

zoile, kyselit ruokavalioista.

Lyhyesti vastattuna minä en noudata mitään dieettiä. Sitä olen tehnyt aiemmin ja pidemmän päälle, ei ole ollut hyvä ratkaisu. Myös yyber terveysintoilut ovat pidemmän päälle tehnyt minulle hallaa, eli näitä yritän löysätä.
Tarkoitus tehdä tällä kertaa toisin kuin aiemmin. Tavoitteena saada tukipilarit niin vakioituneeksi että ne pysyvät vaikka muu elämää olisi ihan päin P:tä (ja sitä kautta en voisi enää olla aivan uupunut - mikä johtaa ahmintaan työpäivänjälkeen) ja oppia uutta suhtautumista ruokaan, niin että painonhallintaa on mahdollista. Oppimisen pitkä taival tää kuitenkin on....

Ei ole siis diettiä, mutta linjauksia ja "uskomuksia" kuitenkin...

Minä yritän noudattaa P.Borgin oppia aikas pitkälle. Rittävät kasvismäärät joka ikinen päivä, ruokailurytmi, yli puolet päivän energiasta ennen kello 17 jne ovat olleet minulle todella tärkeät tukipilarit. Näistä en kyllä koskaan voi luopua, jos aion oppia painonhallintaa tavoitepainon saavuttuani jälkeen. Sen verran tärkeät ne ovat näyttäyteneet minun kohdallani.
Koen jopa surua siitä, ettei näitä tukipilarit ovat ollet läsnä jo lapsuudessa, vaikka terveysintoilija äidin tytär olen ollutkin.

P.Borgin linjausten mukaan olen kuitenkin vielä liian tiukkapipoinen näissä. Eli pyrkimys on että arjessa kaikki pallot ovat vihreät ja kasvikset huitovat herkästi 1500g pintaan. Teen myös paljon valintoja vain terveysvaikutuksen pohjalla (hyvä esimerkki on kaiken maailman ns superfoodit, ja se että olen vannoutunut 100%-täysjyväintoilija).
Mutta kun samalla uskon pitkälti R. Laatikaisen (Pronutritionisti) linjaukseen, että terveelliset valinnat toimivat vasta kun ne KORVAAVAT jotain vähemmän terveellistä. Eli vaikuttavuus laskee, kun rinnalla kulkee jotain "huonoa".

Tällä hetkellä proteiinit saavat energian kokonais-% lähes päivittäin aikas ison osan (n 25-35, sillä yritän syödä vähintään sen 1g proteiinia/kg/vrk. Eli en haluaa korostaa proteiinit, mutta haluan kuitenkin syödä "riittävä-määrä". En kuitenkaan vedä energiapallo punaiselle.
Hiilarit ja rasvat vaihtelevat sitten päivittäin, välillä siis enemmän hiilareita ja välillä enemmän rasvaa.
Eli tätä kautta yritän syödä mahdollisimman monipuolisesti. Minulla kun on huonoja kokemuksia siitä, että vedän "vakio-ruoka" koska osaan energiat ulkoa ja tiedän jo etukäteen mitä se tarkoittaa energiassa.Esim viim. kerralla kun laihdutin, söin aikas yksipuolisesti, koska oli niin helppoa syödä niitä "turvallisia" ruokia ja kokonaisuuksia.

Teen tällä hetkellä paljon sitä, että teen sitä ruokaa mitä haluan (järki mukanan tottakai), teen siitä sopivia annoksia, ja katson sitten mitä se tarkoittaa kaloreissa. Toivon että näin opin loppuelämää tekemään sopivammat ja sopivammat annokset ja kokonaisuudet. Osaan siis rakentaa niitä vaikka pääruoka energiamäärältään olisivat hyvin erilaiset. Olen myös oppinut sen, että loppujen lopuksi teen hyvin kevyttä ruokaa. Eli ei ollutkaan "pahaa ja kiellettyä", vaikka olen ajatellut näin.

Rasvat ovat minulle tullut esiin hankalana alueena. Enne lutrasin milellään oliiviöljyn kanssa, mutta nyt kun rajoitan syömisiäni niin rasvat jäävät helposti liian pieneksi. Eli sitä olen nyt treenannut, niin että miten löydän tähän järkevämpi keskitie. En pysty syömään kalaa, joten pientä miettimistä ne rasvat aina vaatii - sillä energia pallo pitää olla vihreä.

Minulla on ollut lähes koko elämääni musta-lista pidempi kuin sallitt-ulista Eli yritän saada terve suhtautuminen ruokaan. Sillä juri kaikki sitä kiellettyä on minulla ollut juuri sitä, mitä sitten olen ahminut. Joten toivon että tämä pikkuhiljaa tuo minulle rennompi suhtautuminen ruokaan ja sen tervellisyyteen tai pikemminkin riittävään terveellisyyteen sekä vaimentaa tarvetta ahmia.

Paljon on minulla tervellisistä syystä "aina" ollut itsestään selvyys. Kuten esim siemenet, pähkinät, hedelmät, marjat ja kaikki mitä normaalisti syön missä on viljaa niin viljan osuus on 100% täysjyvää. Jauhan jopa kaikki jauhot itse. Tästä syystä jopa pannukakku, on yks kaks täysin sallittu ja terveellinen välipala (toisin vaatii vähän kikkailua, kun tekee raakatäysviljasta). Eli näitä vaan ylläpidän. Niitä en ole tarvinnut oppia uudestaan. En toisin myös ole valmis löysäämään tätä, vaikka myös P.Borg puhuu sen puolesta. Ajatuksena että teen ne synnit sitten muilla alueilla kuitenkin

Arki on aikas tiukasti terveyslinjainen, eli uskon siihen että huonojakin valintoja on ok, KUNHAN persuta on kunnossa. Olen antanut itselleni lupaa käydä lähes joka viikonloppu juhlimassa, tai ravintolassa tai kylässä. Olen silloin syönyt ihan mitä olen halunut, enkä laskenut kaloreita ollenkaan. Se on toiminut hyvin tähän viimeisen kk asti, kuin minulle ilmeisesti iski jumi-vaihe. Eli kun tiedän että tulen käymään loppuelämää juhlisa, kylässä, ravintolaoissa ja rakastan hyvää ruokaa ja kokkailal ystävien kanssa ja muut sen tyyppistä kanssakäymistä (LUE: mies, kynttilät, juustoja ja viiniä ) niin minun pitä hallita sitä kokonaisuutta niin että nekin mahtuvat painonhallintaan.
Sillä siitä en ole nautiskelijana valmis luopumaan...

Sori, enhän minä sitten ikinä tyydy lyhyeen sepustukseen

TheBun kirjoitti samaan aikaan kuin minäkin....

täällä toinen kenellä höttö ja sokeria isommassa määrin tekevät vatsan kiukkuiseksi Joten minäkin tarkkailen piilosokerista lähtien arjessa. Toisin olen nyt "oppinut" hyvksymään 1tl sokeria hyvällä omatunnolla vrk:ssa

ja makkara ei ole minunkaan ystävä. Vaikka nyt teinkin nakkikastiketta...kuului taas tähän että opin tekemään asioita kielletyltä listalta... Mutta 6vuotta on ollut grilli - ja se ei ole nähnyt makkaran makkaraa....

TheBun, kirja "Ravintomme Lisäaineet. Käyttö. Haitat. Lisäaneeton ravinto." kirj. Lähteenmäki, Nuuttinen ja Parkkinen. Voi olla kirja mikä kiinnostaa sinua. Voit löytää muita lisääaineita mitkä vaikuttavat reumaan. Varoitan vaan että sen jälkeen ainakin minä olin lisäaineiden kanssa vuosia skitso... Eli yksi erittäin tiukka ja ehdoton linja mistä minun nyt pitää oppia hölläämään...

Hyvää torstain myöhäisiltaa itse kullekkin!

Kertokaas miten saisin jännityksen purettua, kun menin sitten viime viikon sunnuntaina juhlistamaan kesäteatterikauden loppumista seisovaan pöytään ja olen päättänyt odottaa normaaliin punnituspäivääni maanantaihin asti katastrofin tarkistamista vaa´an lukemista.

Lenkilläkin olen käynyt tänään jo kahdesti

Sunnuntai-iltana juhlinta tuntui oikein oivalta ajatukselta puolen vuoden mittaisen työn jälkeen, mutta nyt kaduttaa

Toivottavasti teillä menee paremmissa fiiliksissä.