Kauhea odotus ollu päällä jo pari päivää, että tippuispa se paino! tavoitteena juhannuksena painaa korkeintaan 83,9kg, jolloin olis vuodessa tippunu 30kg. Alkuun tahti oli turhankin nopea, mutta meinasin nyt tän puol vuotta mennä maltillisesti, ja tiputtaa vaan10kg Aikaa 5kk, joten tahti ei oo paha. Jahka pääsen ens kuussa muuttamaan, niin vois oikeesti ruveta tekemään osan lenkeistä juosten

Terve kaikille taas!

katthekitten: Itsellä ongelma oli iltasyöminen ja valtavat annoskoot. Niistä pois oppiminen on vienyt aikaa, mutta nyt alkaa olla hyvällä mallilla asiat niiden suhteen. Makeanhimoon itselläni on auttanut tikkarit Kun makeanhimo yllättää niin syön hitaasti tikkarin tai pari, jonka jälkeen on niin ällö olo kun on syönyt mukamas "liikaa" makeaa Outoa, mutta minulla se auttaa

-k_: Sen suurempia suunnitelmia en tee muuten kun sen osalta, että katson pakastimessa olevan aina vihanneksia. Joten kun ruokaa tehdään niin voin sitten sieltä ottaa wok ainekset (tai vaihtoehtoisesti salaatin) perunoiden, riisin tms tilalle. Ja tosiaan ne annoskoot vaan tarpeeksi pieniksi,

Viikonloppu on taas edessä. Toivottavasti ei tule mitään kauheita mielihaluja tai repsahduksia, Huomenna pitäisi mennä vielä kolmannen kerran uimaan niin tulisi noita liikuntapäiviä neljä tälle viikolle

Hyvää viikonloppua kaikille!!

ps. Olen muuten itsekin lukenut untavapilven koko ajan untuvapilveksi D

Minun kohdallani ruokaremontissa on pienentyneet annoskoot ja hedelmiä ja kasviksia on tullut ruokavalioon lisää. Tai hedelmät ja kasvikset olivat oikeastaan aiemmin lähestulkoon kokonaan pois. Karkit ja muut herkut olen jättänyt kokonaan pois ja vettä juon lähestulkoon koko ajan ohimennen, sitä menee noin 2-3l/pvä. Pysyy nälkäkin paremmin kurissa.

Mitään ruokalistoja tms. en ole laatinut, meillä syödään koko perhe ihan perusruokaa ja jos on jotain ei-niin-laihdutusruokaa niin ladon omalle lautaselleni enemmän rehuja ja otan vain vähän itse ruokaa.

Liikuntaan aktivoi paljon hyvä reipas musiikki, se saa mielen virkeäksi ja hyvän fiiliksen, vetää melkeinpä väkisin tanssiksi... Itse siis liikun kotona jumpaten ja tanssien, poljen kuntopyörää plus välillä lenkkeilen.

Tanssi onkin hyvä liikuntamuoto,nykyään ei oikein ole tanssinu ties koska!

Täällä myös yksi reilun 30 kilon karistamista aikova ilmoittautuu mukaan! Pituutta 166cm, painoa 106,8kg. 20-vuotispäivilleni olin tehnyt -20kg:n pudotuksen suht lyhyessä ajassa, eikä ne silloiset Painonvartijoiden opit mieleen iskostuneet. 25-vuotispäiville taisin pudottaa painoa -10kg. Mutta takaisin korkojen kera nuo kilot ovat tulleet, joten 30-vuotispäiville urakkaa olisi siis -30kg. Reilu pari vuotta tässä on nyt aikaa tavoitteen saavuttamiselle ja elämäntapojen muutokselle. Ja aiemmasta kokemuksesta ajatellen ne pahimmat haasteet alkavat vasta silloin, kun tavoitteeseen on päässyt! 40-vuotispäivilleni en kuitenkaan ajatellut pudottaa sitä -40 kiloa, joten olkoon tämä nyt siis viimeinen painonpudotukseni.

Tervetuloa uudet ja onnea litistyneille

Mä olen ollut ikäni sohvaperuna ja vihannut likkumista. Ekat kerrat liikkeelle lähdössä olikin vaikeimmat, mutta nyt siihen on tullut himo. Pakko päästä liikkumaan. Ja mua ainakin auttaa se, että teen sellasta liikuntaa mistä pidän: kävely, sali, kahvakuulailu, jumppa, pyöräily sekä allasjumpat. Ohjatut rääkkijumpat ja zumbat yms jätän suosiolla muille.

Mulla on myös kilpirauhasen vajaatoiminta ja mua se ei ole koskaan nutratessa haitannut. Mutta nyt kun lähdin tähän "urakkaan" niin kävin lääkärin tarkastuksessa ja sain häneltä " siunauksen" tähän hommaan. Hän jopa sanoi, että voin hyvin nutrata jopa sen 16 vkoa... en kyllä taida . Mutta omaa kehoa kannattaa kuunnella. Jos olotila on laihduttaessa ihan karmea niin kyseinen metodi ei varmaan sovi, oli se sitten mikä tahansa.

Oletteko te muut huomanneet, että kun laihdutatte ja olettaen , että muut sen tietävät... teille väkisin tarjotaan syötäväksi jotain hyvää. Mulle on nyt 2 kertaa jo käynyt niin, että tuputetaan herkkuja vaikka sanon, että kiitos ei. "ei se nyt yhteen jäätelöön / pullaan kaadu".Kaatuu. Mä olen ainakin niin ehdoton, että kun nutraan niin ei silloin en syö mitään muuta kun pusseja. Ei mitään muuta PISTE

Tsemppiä kaikille laihdutukseen ja mukavaa vkonloppua

-Kakkumaan Kamilla-

Hellou! Voisin liittyä seuraan. Ajattelin aluksi että 10kg on sopiva välitavoite, niinkuin se toki onkin, mutta tuolla-10kg haasteryhmässä alkaa välillä ketuttamaan nämä 60-kiloiset laihduttajat. Älköönkä kukaan kuvitelko, että minulla olisi mitään heitä vastaan, mutta oma painoni oli tänä aamulla 100,2 (eilen oli herkkupäivä, dippiä ja porkkanoita), tämän viikon punnituspäivän paino 99,2kg, joten koen olevani täysin eri sarjassa. Pituutta on 166cm eli BMI on nyt 36, kaukaisena "mansikkatavoitteena" olisi 60kg, joka olisi keskiarvo normaalipainon sisällä. Ns. virallinen tavoite olisi 68kg, joka on juuri ja juuri normaalipainon puolella.

Suurin ongelmani on annoskoot, eihän siitä mihinkään pääse. Apuna käytän KK:n lisäksi Oriflamen Wellness by Oriflame-tuotteita eli Natural balance shakea ja natural balance keittoja. Shake tasaa insuliinin eritystä ja helpottaa makeanhimoja, antaa myös pitkäkestoisesti energiaa (GI 19). Käytän iltapäivän "kaffepullan" himoon ja treenijuomana, sekä ennen pidempää ajomatkaa iltaisin. Keittoja käytän silloin, kun muu perhe syö jotain sellaista, jota en itse halua syödä kalorimäärän takia. Keitossa on 100kcal/annos, vahvistan sitä usein kanasuikaleilla, raejuustolla tai krutongeilla (Jos joku haluaa kuulla näistä tuotteista lisää, niin laittaa yv:n ).
Toivon että näistä on apua, koska peili ei kerro mulle totuutta. Peilistä katsoo pikkusien pyöreähkö tyttönen, en näe itseäni likikään tuota sairaalloisen ylipainon rajaa, joka on kuitenkin hyvin lähellä.

Hiihdän ja kuntopyöräilen, tosin hiihto koulu ei olisi pahitteeksi.

shjallis/
Itse olen pohtinu tota samaa, ja miettiny, kuin todennäköistä on edes tiputtaa terveellisesti 10kg noin lyhyessä ajassa, jos pyörii jo normaalipainon rajoilla. Luulis että olis aikaavievää

Mut itsellä se paino tuntuu taas tippuvan, hitaasti mutta tasaisesti. Kelpaa mulle Vielä kun tosiaan pääsis muuttamaan niin vois taas lenkkeillä kunnolla,kun pääsee pururadalle ja metsään

Mä kuulun kanssa malttamattomiin, vaikka järki sanookin, että hitaasti hyvä tulee... mutta kun haluis ne pienemmät housut jalkaan ja lempipaitakin päällä näyttää, kun olis makkara kuoressa...joka puolelta tursuu...
Tosin olo tuntuu jo hoikemmalta, mutta peili ja etenkin valokuvat kertovat edelleen karua totuutta...

Kuulun myös noihin "kirjaimellisesti" asiat tekeviin... kaikki tai ei mitään asenteella ;-D kauheat morkkikset heti päällä, jos ruoka- ja liikuntapallerot eivät kaikki ole koko ajan vihreinä!!!

sinttueh...minäkin mietin, että mistä ne kilot lähtee... no kuppikoko on jo yhden koon pienempi ja käsistä iho alkaa rypistyä, löysää ihoa, ilman täytettä vähän siellä täällä... Miten te taistelette tuota vastaan? kiinteyttävää vartalovoidetta? kuivaharjausta? Mitä? Itseä ainakin kovasti mietityttää nää pinnalliset aspektit, kun reilu sadasta kilosta kuitenkin lähes puolet pitäis saada pois...

Kaikesta huolimatta, tsemppiä kaikille, kyllä me nää läskit sulatellaan!

Minä olen alkakanut käyttämään henkiseen psyykkaamiseen OA:ta. Anonyymit ylensyöjät (Overeater anonynous) on vertaistukiryhmä, joka perustuu 12 askeleen ja 12 perinteen traditioon. Se on vastaava kuin AA alkoholisteilla ja NA narkomaaneille. Itsellä on ollut todella sairasta riippuvuussuhdetta ruokaan. https://oafinland.fi/

Toinen suuri apu on ollut rukous. Olen kristitty (elävä uskova), ja rukoilen paljon. Olen opetellut luovuttamaan asioita Jumalan käsiin. Typerää, että olen aiemmin saattanut pyytää apua tai neuvoa johonkin muuhun, mutta en todella omaa terveyttäni koskevaan asiaan! Nykyään pyydän viisautta ja vahvuutta tehdä oikeita valintoja ruoan määrien ja laatujen suhteen. Itse en jaksaisi yksin. OA, tämän palstan vinkit/ ideat ja Jumala luovat minulle yhdessä sellaisen tuen, että en halua enää epäonnistua. Jos syön liikaa, tunnustan sen heti, en ala selittelemään. Yritän korjata heti seuraavan tilaisuuden tullen. Haluan katkaista häiriökäyttäytymisen kierteen heti alkuunsa.... Kirjoitan jonkun verran asioita, puran mieltäni kirjoittamalla - tämä on auttanut myös.

Motivaatiota ja vinkkejä yritän kerätä myös seuraamalla tv:stä joitain painonpudotusohjelmia. Yritän samaistua tilanteisiin, onnistumisiin ja virheisiin. Joitakin selviä juttuja ("kaavoja") olen huomannut ylipainoisten (myös itseni) käytöksessä. Usein omista tilanteista syytetään muita. Kun ymmärsin, että minä ja vain minä päätän, mitä syön ja milloin syön, vaikka kuka toisi töihin mitä kakkuja tahansa, se helpotti elämääni. Itsellä on herkkupäivä, jolloin nautin kohtuudella jotain hyvää ! Koska olen opettajana kahdessa paikassa, joissa on opiskelijoita ja oppilaita, aina joku opettaja tuo synttärikakkua, oppilailta on jäänyt myyjäisistä yli jotain pullaa... Ja todella harvoin ne kakut sinne mätänee, vaikka minä en niitä söisikään.

Sitten liikunnasta. Itseä motivoi liikkumaan hyvä olo. Olen ottanut kävelytavoitteita. Esim. viime sunnuntaina kävelin anoppilaan päivälliselle (matka 9km) ja mies tuli autolla perässä. Tänään kävelin erääseen seurakunnan tapahtumaan, sieltä kauppaan ja kaupasta kotiin (yhteensä aikaa niihin kului 1h 40 min). Saatan siis myös joskus tehdä liikunnan päivän aikana "pätkissä". Hyötykävelen töihin (4km), teen lumitöitä tai muuta. Lisäksi olen valinnut sellaisia ohjattuja jumppatunteja salilta, jossa käyn, joissa oikeasti viihdyn. En treenaa niissä jumpissa, joissa joku tuttu sattuu käymään, jos se ei minua kiinnosta. Enkä treenaa enää "kenenkään kanssa". Mieheni kanssa kävelen ja käyn uimassa, mutta siis treenini ei ole kiinni siitä, saanko lenkkiseuraa!

Tsemppiä kaikille, ja mukavaa viikonlopun jatkoa