Hieman x-rated, eli varoitettu on.
#Kyllä naisella on suuri valta mieheensä. Tulin eilen turkuun, jossa Ani oli viettänyt työviikkoni. Hänellä oli huolta yhdestä pojastaan. Kun hän oli vastassa, hän oli ajanut partansa ja näytti niin tuffalta ja apealta, että tuskin tunnistin.
No kuuntelin illalla murheet, käytiin pisittämässä Tupsu, vietettiin itse asiassa yllätyksekseni, sillä nukkumaan vain varauduin, normaalia pidempi ja kertaisampi yö ja katso: Sälli oli entisensä aamulla ja nauroi vanhaan malliin. Ja komea oli taas. Kyllä hänkin ihasteli vaimon olemassaoloa ja kertoi, että siitä on hyötyä ja iloa. #

# Lisäksi töissä on uutta. Olen taas listalla ylilääkäriksi. Ani väittää, että minusta tulee yl. Maggie jää kesän alussa pois yl-postista. Sijaistan joka tapauksessa kesän. #

No niin. Meikäläinen on jo ostanut junaliput Helsinkiin, joten oli lounasta tai ei, minä olen siellä Ei hätää, koska seudulla asustaa kaksi tytärtäni, ettei reissu hukkaan mene, vaikka sattuisi jostain syystä lounastapaaminen muuttuvan.

Heippa

Kiitoksia kirjoituksistanne. Pian alan varmaan lukemaan niitä tiuhemmin, kun on ihan pakko aloittaa taas ruokien merkkaus ja punnitus. Miten se onkaan, että täällä mökillä ollessa paino tuppaa niin helposti nousemaan. Toisaalta ulkona tulee oltua paljon ja ruoka maittaa

Viime viikolla oli useita kauniita päiviä ja kevät eteni vauhdilla. Tosin tuulisilla ilmoilla oli pakko pitää silmieni vuoksi laskettelulaseja silmillä

Olemme seurailleet lintujen ruokailuja. Useampi on jo käynyt tutustumassa linnunpönttöihimme, mutta ei vielä näytä siltä, että vakituisia asukkaita olisi. Tällä hetkellä maisema on kyllä lähinnä talvinen. Yöllä alkoi sataa lunta ja ihan reilusti sitä on tullutkin, vaikka lämpötila on kyllä juuri plussan puolella. Lumet olivat jo hyvin sulaneet eikä poluilla tarvinnut pelätä liukastumista. Toivottavasti tuo tänään satanut myös sulaa tänään pois.

Torstaina vielä juttelin silmälääkärin kanssa ja rakas siippani lähti pe aamusta kylille apteekkiin ja kaupoille. Sain uuden lääkkeen. Tuntuu vähän auttavan - onneksi. Ensi perjantaina on sitten se kirurginen operaatio.

Jos sattuisin olemaan kaupunkikodissa silloin toukokuun tapaamisen aikoihin, niin ilman muuta tulen mukaan. Olisi kovin mukavaa tavata teitä kaikkia, jotka pääsette mukaan tapaamiseen. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan tietoa sellaisesta.

Kyllä minäkin olen kaikki vaalitentit katsonut. Ehdokas on kyllä jo valmiina. Tarkoitus olisi mennä ennakkoäänestämään joko heti keskiviikkona, kun haemme poikamme ja miniäkokelaan junalta Mikkelistä tai sitten torstaina lähtiessämme ajelemaan kohti pääkaupunkiseutua. Tarkoitus olisi kyllä vielä tehdä vähän vaalikonetenttejä ihan uteliaisuudesta

Kivoja kuvia naamakirjassa IL:n ja naapurinmiehen Tallinanreissusta ja Tiinuliinun Murusta <3

Toivotan teille mukavaa sunnuntaipäivää ja kevään odotusta.

Moi kaikille,

mun elämä on nyt ihan yhtä juhlaa. Ei siinä kyllin, että mulla on synttärit tänään ja Ukkokullallani huomenna. Juhlat alkoivat jo eilen, kun Ukkokullan tyttärenpoika vietti häitään kera suloisen morsiamensa. Paikalla oli runsaasti kummankin suvun edustajia, ja juhlassa paljon hilpeitä piirteitä.

Kuten esimerkiksi se, että bestmaneja oli peräti kolme, koska sulhanen ei ollut pystynyt päättämään, kenet lukuisista kavereistaan tähän tehtävään pyytäisi. Otti sitten kolme parasta - ja ilmeisesti sanavalmeinta, sillä bestmannisto järjesti juhlayleisölle mm. Trivial Pursuit -tyyppisen tietokilpailun jonka kysymykset käsittelivät morsiamen ja sulhasen menneisyyttä ynnä heidän tähänastista yhteistä taivaltaan (ovat asuneet yhdessä parisen vuotta).

Meillä Ukkokullan kanssa oli vähän niin kuin kotikenttäetu, sillä joukkueeseemme kuuluivat myös morsiamen vanhemmat ja hänen tätinsä miehineen. Niinpä tulimme kisassa toiseksi eikä hopea ollut häpeä, päinvastoin: pöytäämme kannettiin kuohuviinipullo jonka tietysti tasasimme.

Ruoka oli herkullista, kakku korkea ja komea. Orkesteri soitteli vanhaa ja uutta musiikkia vähän joka tahtilajissa (paitsi ei varsinaista valssia jota hääpari ei ilmeisestikään ollut opiskellut vaikka muita tutkintoja on molemmilla runsaasti).

Me olimme antaneet häälahjan hyvissä ajoin etukäteen, ja siihen sisältyi Tarina. Oikeastaan aika romanttinenkin sellainen. Kas, Ukkokulta oli vuosikymmeniä sitten ostanut vaimolleen upean timanttisormuksen, joka vaimon kuoltua jäi käyttämättä. Mies halusi antaa sen minulle, kun menimme naimisiin. Minä vain en tottunut koskaan käyttämään sellaista isoa hienoa korua (vihkisormukseni on korkeintaan millimetrin levyinen, enkä muita sormuksia ikinä käytä). Timantti siirrettiin siis hänen tyttärenpoikansa morsiamelle, joka ilahtuneena ja ilmeisesti hieman liikuttuneenakin otti vastaan miehensä isoäidin korun. (Lisättäköön tähän, että nuorimies ei isoäitiään muista - on ollut kaksivuotias tämän kuollessa.)

Noh, jatkamme juhlintaa. Äskettäin tässä käväisivät Ukkokullan sisarukset (2 kpl) puolisoineen, ja parin tunnin päästä on luvassa tyttäreni. Sitä ennen ehkä ehtii pistäytyä pienellä päiväkävelyllä.

Nauttikaa tekin keväästä! Kai kaikki ovat muistaneet kääntää kaikki kellot kesäaikaan?

PS. Kun kaivelin käsilaukkuani, löysin vielä yhden kerrottavan jutun. Eilinen hääpari oli keksinyt teettää juhlien paikkakortit niin että jokaisen nimen takana oli myös magneetti. Siis niin kuin jääkaappimagneetteja, jotka vieraat saivat muistoksi mukaansa.

(Mä muuten kerään jääkaappimagneetteja. Suurin osa kokoelmastani on matkamuistoja eri paikoista, mutta mukana on myös elämänviisauksia. Eniten tykkään tästä virolaisesta: "Ema teab palju. Vanaema kõige". = "Äiti tietää paljon. Isoäiti ihan kaiken.")

# Ani jäi Turkuun ja itse lähdin bussilla zaan. Ollaan pari viikkoa viikonloppujen varassa. Ei haittaa. Ollaan läheisiä, niin läheisiä ja Ani oli tosi kivalla tuulella.
Viime eduskuntavaalien aikaan Max oli tajuttomana sairaalassa. Kun vaalivalvojaisissaan Yo pussasi miestään, tiesin, että tuo maailma on minulta ohi. Samaan aikaan Ani oli eronnut kaksi vuotta aiemmin. Neljä vuotta myöhemmin olemme naimisissa. Jos joku tuntee jonkun, joka on mennyt vielä nopeammin naimisiin kuin me, olisi kiva tietää. Siis 2kk 7vrk ensitapaamisesta.
Tänään on 5kk ensi kontaktista ja seuraavana päivänä olemmekin jo päättäneet olla pari ja kerromme toisillemme ensi kerran rakastavamme toisiamme. Tosi ääliöt, mutta toimi.
Tänään olisi 34.hääpäivä Maxin kanssa. Terveisiä taivaaseen. Se on minä ja Ani nyt. #

Kosh, mää tunnen yhden parin joka vielä seurustelee jo 45 vuotta takana. Muutettiin sentäs yhteen kahden kuukauden seurustelun jälkeen

# Pitkä yhteinen tie teillä!
Me aloitettiin avoliitto, kun oltiin tunnettu 17 vrk. Se avoliitto kesti ylväät kolme päivää. Sitten päätettiin mennä naimisiin ja kutsua meitä kihlapariksi. Aika kohkaa. Lapset suoraan sanoivat, että järjen valo on vissiin sammunut. Niin olikin.
Tulin Zan kotiin. Täällä ei ole leipää. Leivon vielä pellin sämpylää ja sitten unten maille. #

Onnittelut Tiinuliinu!

Latinalaisen Amerikan risteilystä jo kuukausi. Matka oli mielenkiintoinen ja viihdyttävä. Kanssamatkustajat mukavia, persoonallisia ja paljon matkustaneita. Laivalla meitä oli vajaa 400, suomalaisia 22 + opas, loput suurimmaksi osaksi saksalaisia. Meidän porukassa vanhin oli 90 v ja nuorin hänen lapsenlapsensa noin 30 vuotias. Suurin osa välillä 60-70 v, joten hyvin viihdyimme tässä porukassa. Päivälämpötilat yli 30 astetta, jotkin päivät minulle liian lämpöisiä, iltaisinkaan ei villatakille ollut tarvetta. Ainoa iso miinus tulee pitkistä lennoista Helsinki-Amsterdam-Panama City yht.16 t, Havanna- Amsterdam-Helsinki 12 t.

Kuubassa olimme olleet ennenkin ja Havannassa oli havaittavissa muutoksia. Pikku kaupat olivat lisääntyneet, muutama luxuskauppakin oli ilmestynyt ja länsimaalaisia autoja oli tosi paljon.

Maaliskuu on mennyt ensin matkasta toipumiseen, sitten matkatessa kodin ja Turun väliä. Syy Turun matkoihin on mieheni eturauhassyöpä. Tästä voi hypätä seuraavaan osioon, jos ei kiinnosta. Miehellänihän on ollu eturauhassyöpä jo melkein 15 v. Aikoinaan sitä ei leikattu, koska se oli agressiivinen, eikä tiedetty, onko se levinnyt. Hän siis sai koko satsin, 37 kertaa, säteilytystä. Tällä se pysyi noin 4 vuotta kurissa, psa:n noustessa pikkuhiljaa. Seuraavaksi julkinen puoli ehdotti "kemiallista kastraatiota" eli kolmen kuukauden välein vatsaan pistettävää piikkiä, sivuoireina vaihdevuodet, masennusta, painonnousua, hikoilua ym. Siinä vaiheessä suunnistimme yksityiseen, juuri perustettuun Docratekseen, josta toivoimme löytyvän jotain muuta apua. Meitä ei vielä kiinnostanut luopua sukupuolielämästä. Docrateksessä saimme oman lääkärin, Martin, joka on ollut meillä, koko tämän yli kymmenen vuoden ajan. Sinne on aina helppo mennä, hän tuntee potilaan (ja meidän huumorin), tietää mitä on tehty, hänellä on aikaa, lisäksi hän on hyvin selvillä mitä uutta on menossa. Mieheni on vuosien varrella syönyt hormonilääkettä, saanut HDR-brakyhoidon (säteilytys) ja palannut taas hormonilääkkeeseen, mutta nyt hän on tullut sille immuuniksi. Tammikuussa tavatessamme pohdimme sitten Martin kanssa mitä seuraavaksi. Uusi lääke, jota Kela ei korvaa 2500€/kk vai "kemiaallinen kastraatio". Mieheni oli jo henkisesti valmistunut kastraatioon ja varasi jo ensimmäisen ajan lomamme jälkeen. Lääkärimme Martti pohti sitten, että jos kuitenkin, kysyisimme Turusta. Siellä on ainoa Suomessa oleva HIFU-laite eturauhasen hoitoon. Hoidon hinnaksi tulee noin 15 000 €.
Martti lupasi kysyä josko HUS maksaisi ja mikä on Turussa tilanne. Kaksi päivää ennen lomaamme, mies sai sp-viestin: HUS ei maksa, mutta Turussa, joku fyysikko tekee tutkimusta ja tarvitsee juuri mieheni kaltaisia potilaita eli on jo kertaalleen säteilytetty (mieheni siis kahdesti). Ainoa vaatimus säteilytyksen lisäksi, ettei ole etäpesäkkeitä. Nyt on sitten käyty Turussa useamman kerran erilaisissa tutkimuksissa ja kokeissa. Etäpesäkkeitä ei ole löytynyt, ainoastaan eturauhasen keskellä on pieni pesäke. Lääkäri totesi, että mieheni on "ihanne potilas" tähän tutkimukseen. Hoito on kertahoito ja se tehdään miehelleni reilun viikon päästä. Pidetään peukkuja, että onnistuu. Niin ja koska osallistuu tutkimukseen, on meille kaikki ilmaista.

Olemme löytäneet Turusta kivan hotellin, Centron. Aivan keskustassa, ravintolaa ei ole, mutta illalla kiva buffee ja tosi hyvä aamupala. Meille tuo ilta buffee on sopinut hyvin. Muutaman kerran tutkimukset ovat loppuneet vasta ilta yhdeksältä ja mieheni ei olisi jaksanut lähteä kaupungille. On pitänyt aamupäivällä tyhjentää itsensä ja sitten ennen tutkimuksia ei ole saanut syödä. Kun olemme olleet vaan päiväreissulla, olemme ennen tai jälkeen käyneet syömässä kauppahallissa.

Tulevalla viikolla hoidamme pikku tyttöjä ke-ma, vanhemmilla on 10-v hääpäivä ja he lähtevät sitä juhlimaan kaupunkilomalle etelän kevääseen.

Meillä on ollut oikein kulttuurikuukausi; 5 konserttia ja mini-ooppera. Nuorisoteatterin Myrskynkin olisimme halunneet mennä katsomaan, mutta oli loppuunmyyty.

Olimme siis Oopperassa katsomassa lasten Carmen-oopperaa. Carmenin ja Oopperan kummituksen musiikki on meidän Pikku-Pomon (kohta 4v) lempimusiikkia. Vanhemmat kertoivat edellisenä iltana, että huomenna menette sitten Papan ja Isoäidin kanssa Oopperaan katsomaan lasten Carmenia. Pikku-Pomo ilmoitti tähän, että minähän en mene mitään lasten oopperaa ja lyhennettyä versiota katsomaan, haluan oikean, pitkän oopperan. Onneksi uho oli seuraavana päivänä unohtunut ja hyvin kelpasi.
Oopperan jälkeen menimme tutustumaan Oodi-kirjastoon ja siellähän lapset viihtyivät tosi hyvin.

Tulipas pitkä sepostus . Paljon jäi kommentoimatta teidän mukavia kirjoituksia, mutta rajansa kaikella.

Hei, meinasi unohtua, tulen mukaan tapaamiseen toukokuussa

Mukavaa viikkoa kaikille!

ps. onko kukaan Tampereella käynyt katsomassa näytelmää Rakkauskirjeitä, jossa pääosassa Seela Sella ja Esko Roine.

Mahtavaa että kesäheinän mies pääsi tutkimukseen.

tiinuliinullr ja ukkokullalleen synttärionnittelut.

Toivottavasti kipan lääke nyt puree.

Terveiset täältä Kiinasta. Matka meni hyvin kun vielä koneessa väljyyttä ja saatiin teinilikan kanssa omat penkkirivit joten nukkuminenkin onnistui. Pari kertaa syötiin ja kolme leffaakin katsoin, no yksi meni vähän kelauksella.

Hongkongin lentoasema oli valtaisa. Terminaalien väliä kuljettiin kuskittomalla junalla. Saatiin lauttaliput ostettua ja oletin että ei ehditty aiempaan lauttaan ja soitin pojalle että tullaan sillä myöhemmällä millä arvelikin vaan kappas se lippu olikin aiempaan ja siinä sitten ihmeteltiin kun myöhästyttiin. Ihana nuori mies sitten vaihtoi meidän liput siihen myöhäisempään, hyvä ettei siitäkin myöhästytty. Laitoin pitkän matkan syyksi etten tarkistanut lippua.
No hyvin päästiin perille ja poika odotti satamassa.

Oli niin ihana nähdä poikia ja miniää, vesseli varsinkin oli jo kovin odottanut. Tuliaiset jaettiin ja leipomani pullat otettiin riemuiten vastaan.
Parin tunnin nokoset otettiin .

Käveltiin ihanaa rantabulevardia pitkin syömään italialaiseen ravintolaan joten pizzaa otin.
Täällä on kuulemma vielä viileää (24) joten meidän mielestä lämmintä.

Täällä on kaikki hyvin hoidettua, ihania puistoja, rantakatuja jne.

Lauantaina vesseli oli jalkapallo harkoissa kattoterassilla. Pitihän sitä käydä katsomassa. Siitä jatkettiin rantabulevardi pitkin kauppakeskukseen. Siellä syötiin hyvä lounas ja kierreltiin kauppoja. Käveltyä tuli 10 km.

Eilen aamulla yläluomet oli niin turvoksissa samoin jalat. Miniä teki lounaaksi tonnikalalasagnea ja pohdittiin mihin mennään. Toiveeni oli ettei kauheasti kävelyä.
No otettiin taksi ja mentiin kauemmas kauppakeskukseen jossa oli joku tapahtuma. Paljon ihmisiä.

Käytiin syömässä hot pot eli valittiin liemi ja se laitettiin tulelle eteen ja sitten siihen laitettiin lihaa, kasviksia, mereneläviä ja mitä valitsi kypsymään. Hyvää oli ja erikoista minulle. Ilta oli pimennys ja käytiin isolla suihkulähteelle katsomassa valoshow .
Taksilla palattiin asunnolle.

Tänään olisi tarkoitus lähteä 100 kerroksisen talon katolle ja krääsätorille. Sieltä voisi lapsille saada tuliaisia.

Huomenna lennämme kolmeksi yöksi Hainanin saarelle. Se on kiinalaisten lomaparatiisi.

On tämä jännää elämää. Nytkin helpperi tuolla siivoaa ja jää hoitamaan pikkumiestä (2v) kun muut lähdetään kiertelemään.

Tulipa pitkä sepustus.