Menna, kyllä meidän arpajaiset on ihan rehellistä touhua. Tein itse 160 numeroitua ja 160 numeroimatonta arpaa. Arvat olivat kaikki samanlaisia ja lipuke pujotettiin pilleistä leikattuun rinkulaan. Ne laitettiin kaikki mummoni vanhaan maitokannuun ja sekoitettiin. Ostaja sai itse valita sieltä arpansa. Voitot olivat kaikki lahjoituksia, ostajat tiesivät tukevansa Seurantalomme toimintaa. Seuranatalon remonttilaina on jo maksettu talkoilla ja muulla toiminnallamme, näillä tuloilla maksetaan sähkö- ja lokakaivolaskuja ja muita kuluja.

Kaikki työ on palkatonta ja vapaaehtoista, vain kahvi- ja leivonnaispalkalla. Saaristoseuramme on aktiivista porukkaa ja yhteistyöllä olemme saaneet Seurantaloamme laajennettua kunnon keittiötiloilla ja sisävessoilla sekä perusteellisella remontilla.

Uusia voittoja ensi kesän arvontaan lahjoitetaan jo nyt! Monet lahjaksi saadut tuliaiset tai muut lahjat näyttävät päätyvän joskus ihan avaamattominakin voittolaatikkoon. Pääasia, että kaikilla on hyvä mieli!

Nyt en enää neuvottele Talomiehen kanssa ilmalämpöpumpusta, vaan hankin se itse!
Jokatalvinen patterinsäätö ja palellu poissaolojen jälkeen riittää.
Kerrankin oli kuopustyttömme tyytyväinen talomme lämpimyyteen, kun ei tarvinnut laittaa vierailun ajaksi villasukkia
Totesimme, että kahteenkymmeneen vuoteen ei ole sisälämpötila ole noussut nykyisiin lukemiin. Talvilämmityslukemat 18-20 olisivat nyt luksusta.
En ymmärrä, miksi en kuitenkaan kapene niissä lukemissa.

Lähdin eilen tarkoin harkitulle shoppailuretkelle päivän kuumimpaan aikaan Ideaparkiin. Ajatus viileästä käytävästä oli houkutteleva. Vaan eipä ollut!
Löysin kuumimmasta kohdasta viehättävän pikku butiikin, jonka herttainen myyjä kertoi pääilmastointikoneen olevan hajalla.
Kaupat silti tuli, sillä on vaikeaa löytää sopivia kamppeita omenamahalle.
Kokomerkinnätkin olivat armollisesti muutettu pienemmiksi

Heippa kaikille,

luen kyllä viestejänne innokkaasti, mutta kommentointi on jäänyt vähemmälle.

MENNA; joka toinen arpa voittaa, tarkoittaa, että palkintoja on puolet vähemmän kuin arpoja. Joku voi voittaa ostaessaan kaksi arpaa kaksi voittoa ja toinen, huonolla onnella, ei onnistu kahdella arvalla saamaan mitään.

Minua on aina kiehtonut Hamina Tattoo, mutta olen huono ostamaan lippuja etukäteen, huvittaako juuri silloin, mikä säätila, onko jotain muuta mielenkiintoista tarjolla juuri silloin. Olen aina tyytynyt Helsingin "mini Tattooseen". Huomenna olemme vihdoin menossa Haminaan. Kristina Cruises tarjosi matkaa kesäkuun puolessa välissä ja ostin heti. Tilausbussi lähtee Helsingistä Kotkaan, josta siirrymme saaristolaivalla Haminaan, laivalla on seisovapöytä. Haminassa marssishow ja illalla kuljetus takaisin Haminasta Helsinkiin bussilla. Oli helppo tarttua tarjoukseen, kun silloin jo oli lyötylukkoon isommat kesäreissut ja tässä oli valmiina "helppo paketti".

Syksyn tapaamisen olen merkinnyt jo kalenteriin eli aion osallistua.

Toivoisin, että näitä helteitä voisi säilöä laatikkoon ja talvella tarpeen tullen raottaa laatikon kantta.

ps. kun yritän esikatsella viestiäni, näkyy vain puolet? puolet tekstistä voi siis olla mitä vain

Höh, tietenkin teidän arpajaisenne olivat rehelliset, IL! Mikäli asiakkaat ostavat renkaassa riippuvia numerolippuja tai nostavat niitä jostain sekotetuista kipoista, niin ei epäilylle ole sijaa. Vanhanaikaisempi tapa oli numerolista, joihin saattoi itse kirjoittaa nimensä valitsemiensa numeroiden kohdalle. Mutta ajatelkaapa nyt kertomani WWF:n arpojen kaltaisia, joissa joko lukee, että ei voittoa tai sitten voiton nimi. Arvat tulevat kirjekuoressa kotiin mukanaan maksu/saatekirje, jossa kerrotaan joka kolmannen arvan voittavan. Arpoja on kuoressa viisi eikä ikinä ole ollut enempää kuin yksi voitto per lähetys. Pistää vähän ajattelemaan, eikö?!

Heinäkuussa paino on pudonnut 2,9 kg, joten vaikka olen suunnattomasti kärsinyt, niin on helteistä ollut hyötyäkin. Kävimme tänään ruokaostoston yheydessä syömässä Prisman Oksassa. Meirämmiäs söi kirkasta kalakeittoa leivän sekä salaatin kanssa ja minä pistelin uunilohta muusin ja salaatin kera. Jälkiruoaksi joimme kahvit. Siellä oli ihana syödä, kun oli viileää. Suuren rakennusprojektin yhteydessä markettiin saatiin toimiva ilmastointi, mikä on mahtava juttu. Jäimme suustamme kiinni tuikituntemattoman vanhemman pariskunnan kanssa maitohyllyjen luokse ja lopulta oli pakko lopettaa miellyttävä jutttuokio, kun siinä alkoi tulla turhan vilpas! Olen lukenut, että vanhuksia on viety marketteihin ja kauppakeskuksiin viilentymään ja olipa jossain heitä viety jäähalliinkin Kekseliäisyydellä ei ole rajoja ja hyvä, että ihmiset löytävät helpotusta tukalaan oloonsa.

Täällä sataa tällä hetkellä hissuksiin ja ikkunasta tulee hieman viileämpää ilmaa. Eilen illalla katselin telkkaria meirämmiähen ollessa ruokaperäisillä ja säikähdin kertakaikkisesti, kun ihan päällä pamahti ukkonen. Ei siitä kunnon ukonilmaa tullut, mitä nyt muutaman kerran jyrisi ja millin verran satoi, mutta ehkäpä se tästä alkaa helpottaa. Ensi viikolla ainakin ennusteiden mukaan saamme jättää jäähyväiset helteelle eikä kyllä yhtään liian aikaisin!

Aloitin jo seuraavan Vera Valan dekkarin ja se on ehkä vieläkin jännittävämpi. Kirjoitin hänen fb-sivulleen ensimmäisestä kehuvat arvostelut ja kerroin, kuinka olin etsinyt kirjassa mainittuja paikkoja kartalta ja päätin ehdottomasti kokeilla hänen gorgonzola-zucchini pastaansa, jonka ohjeen hän oli kirjoittanut fb-sivunsa muistiinpanoja-osioon. Hän kiitti ystävällisestä kirjoituksesta ja toivotti hyvää kesänjatkoa sekä toivoi pastan maistuvan!

EIpä tässä muuta tällä kertaa. Mukavaa päivän jatkoa kaikille

Halitulijallaa, kotona ollaan! Viimeisen parin viikon aikana on liikuttu maalla, merellä ja ilmassa (viimeksi mainitussa tosin vain kuvaannollisesti, sillä olimme eilen Malmilla katsomassa Suomen ensimmäisen sähkölentokoneen ensilentoa. Ukkokultani on vanha harrastelentäjä, ja myös muu katsojajoukko oli melko miesvoittoista. No oli siellä yksi keskikokoinen koirakatsojakin, ja muutama naisihminen jotka allekirjoittaneen lailla olivat läsnäolollaan ilahduttamassa miesseuralaistaan).

Merellä onnistuttiin näkemään kuunpimennys, tosin vain muutaman minuutin ajan. Ja totta puhuen sekin tapahtui satamassa. Otimme Espoon edustalta suunnan kohti kotisatamaa juuri silloin, kun kuun piti nousta kaakosta. Ei näkynyt, vaikka teinipoika ja minä tähystimme kiikareilla ja ilman (ukkokullan piti ohjata venettä, eikä laivakoiramme tainnut ihan tajuta että oltiin historiallisen hetken äärellä.)

Suhteellisen pimeässä satamassa kiinnitimme veneen omalle paikalleen, nostimme kassit laiturille ja vielä kerran katseen taivaalle - ja juuri silloin se purjehti muutamaksi minuutiksi näkyviin. Oranssinpunainen kuu, jonka yli maan varjo oli juuri väistymässä, joten vasemmassa laidassa oli selvästi näkyvä kirkas sirppi. Mutta tulihan nähtyä - seuraava yhtä mahtava pimennys on kuulemma vasta sadan vuoden päästä emmekä ehkä malta niin kauan odottaa. Ukkokulta sai muutaman kivan kuvankin koska kamera sattui roikkumaan valmiiksi kaulassa.

Maalla on matkailtu tänään: ajoimme Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajoille tervehtimään ukkokullan kesälomailevaa poikaa ja vaimoaan. Ihania peltomaisemia, tuleentuvia viljavainioita, siellä täällä leikkuupuimuri sadonkorjuuta aloittelemassa.

Sadonkorjuutouhuissa olen ollut muutamana päivänä itsekin: poiminut noin 8 litraa metsävadelmia. Hyvää hilloa niistä tuntuu tulevan, ja muutama rasia on talven varalle pantu pakastimeen. Hyttysiä ja paarmoja toki pyörii ympärillä ihan riittämiin, joten taidan huomenna siirtyä viileään kirjastoon toisenmoisten poimintojen äärelle.

Mukavaa loppuviikkoa, helteetkin kuulemma helpottavat!

PS. Suupaltti kysyi, kuinka kirvoista päästiin eroon. Saunassa ne huuhtoutuivat iholta, joskin veneen hytin valkoiselta katolta erottuu vielä melkoinen määrä vihreitä pilkkuja. Jolleivät ole tämän viikon auringonpaisteessa haalistuneet.

Pitkästä aikaa kurkkasin tänne ja huomasin, että Menna on tulossa Tattooseen. Olisi tosi mukava nähdä vaikka pikaisesti. Mutta olen tänään, torstaina, menossa leikkaukseen keskussairaalaan enkä tiedä, onko minusta mihinkään lähtijäksi. Harmi. Tattoo on mukava tapahtuma. Koko 90-luvun olin töissä joka ainoan tattoon aikana ja pääsin/jouduin osallistumaan monenmoisiin tapahtumiin.

Leikkauksessa on kyse vain nivustyrästä, joka on vuosikaudet ollut vaivaamatta millään lailla. Pari viikkoa sitten se tuli niin kipeäksi, että pyhäiltana piti päivystykseen mennä ja nyt sitten puukotetaan ja pannaan verkko estämään sen pullahtamista. Kuulemma kymmensenttinen haava ja tikit. Joutuu ronkkimaan sen verran syvältä, että hoitaja arveli sen olevan melko kipeä aluksi.

Minä olen nauttinut kesän lämmöstä. Parissa päivässä totuin. Meillä ei ole mitään viilennysvempaimia. En ole niitä nytkään kaivannut. Kotimme on rivitaloyhteisömme metsäisessä pohjoispäässä, joten keskipäivän aurinko ei tänne osu.

Mutta nyt unille. Aamukymmeneksi päiväkirurgiaan ja iltapäivällä kotiin. Ukkokultani saa sitten minua vahdata seuraavan yönseudun. Olen häntä siitä kiusannut siinä määrin, ettei hän uskalla silmiään ummistaa.

Mallis, pikaista paranemista operaatiosi jälkeen!

Tervehdys

Onpa mukavaa pitkästä aikaa kuulla teistäkin Kesäheinä ja Mallis

Kiitos kaikille muillekin mukavista lukuhetkistä.

Jotenkin tuntuu, että tämä helle on tehnyt päästäni sellaista jotain sulaa massaa. Viikko tähän asti kulunut niin, että yritän kestää päivän kerrallaan.
Täällä ei ole tullut pisaraakaan vettä. Täksi päiväksi hiukan luvattu ukkosia ja vettä, mutta en usko ennen kuin on ennuste toteutunut.

Aika soljuu enkä saa mitään tehdyksi. Maanantaina olin kyllä iäkkään mökkinaapurimme kanssa tuolla kylillä ja kävimme kauppojen ja puutarhan lisäksi tervehtimässä yhtä pariskuntaa (meidän lähin mökkinaapuri), jotka eivät ole enää tänä kesänä päässeet mökille. Rouva on niin huonossa kunnossa. Ilahtuivat kyllä vierailusta. Samana päivänä olimme sitten vielä kylässä täällä yhden toisen mökkinaapurin luona. Siinä oli melko siedettävää istua terassille, johon tuuli ihanan vilvoittavasti.

Omalle tontille ei tuuli ole "osunut" oikealta suunnalta. Jonkin verran tuulta kyllä on, kun pihakivetys ja terassi (lasit on pidettävä suurimmaksi osaksi auki) ovat täynnä koivun siementä ja kuivia koivun ja vaahteran lehtiä on vaikka kuinka paljon. Voi, kuinka kaipaankaan sienimetsään menemistä. Nyt ei tietysti olisi mitään järkeä, kun on niiiiiiin kuivaa, että sieniä ei varmaan ole. Enkä näillä helteillä pystyisi pukeutumaan metsävarusteisiin.

Tiistaina meille tuli kylään siippani entinen työkaveri juuri ajokortin saaneen poikansa kanssa. Lähtivät sitten eilen jatkamaan matkaa. Siippani lähti myös eilen käymään kotona. Huomenna menee luultavasti vanhempieni luokse motskun kanssa vähän tekemään puuhommia. Kotona on sisällä noin 30 astetta, joten eipä ole ikävä sinne. Luulen, että olisin raato ilman ilmalämpöpumppua. Sillä saa sisälämpötilan pysymään 22,5 - 23,5 asteessa. Ulkoa sisään tullessa välillä melkein palelee ja voi kun se tuntuu nautinnolliselta. Pitäisikin tässä nousta ja laittaa yhdeltä sivulta pimennysverhot ikkunoiden eteen.

Aamupäivisin olen jotain ihan pientä puuhaillut. Ruokaa on ollut pakko laittaa. Postille olen kävellyt päivittäin. Hauvavauvan jätän puoleen väliin "hoitoon", että ei rasitu liikaa. Kun tulemme postireissulta kotiin, hauvavauva läsähtää terassin lattialle ja näyttää siltä, että ei jaksaisi nousta ylös lainkaan. Ruoka sille maittaa ja on varmasti lihonnut täällä ollessaan. Itsekin olen kahden ja puolen kilsan postireissun jälkeen aivan poikki - ihan kuin olisi vetänyt 10 km kauheeta vauhtia. Ei muutan kuin suoraan järveen.

On näillä helteillä ollut sellainen "vaikutus", että viimein pääsin jatkamaan maaliskuussa aloittamaani kirjaa Tänään pääsen varmaan pitkälle, kun ei tarvitse ruokkia kuin itsensä ja hauvavauva.

Suurin urakka on kastelu. Ne, jotka ovat olleet täällä, tietävät, mikä määrä minulla on perennoja ja kesäkukkia sekä "kasvulavoja" ja muita yrttiviljelmäyriyksiä. Siippani on hoitanut pienten nurmikkoplänttien kastelun ja joskus jotain muutakin. Toivon kovasti, että Taivaan Isä tulisi nyt avuksi tuossa kasteluhommassa

Eipä tässä sen kummempia. Olen opetellut vähän laiskottelemaan Koville on ottanut. En ole naamakirjassakaan käynyt moneen päivään. Ehkä tänään käyn kurkkimassa, mitä uutta siellä on.

Toivotan kaikille mukavaa viikon jatkoa. Hienoa, Menna, jos saatte sen ilmalämpöpumppuasian eteenpäin. Olen kuullut, että tällä hetkellä ovat loppu kaikkialta, mutta ensi kesän varalle sitten. Kauheaa, jos Iberian niemimaalle tulee nyt viikonloppuna reilusti yli 40 asteen helteet.

Nyt seuraavana leikkausvuorossa. Komea nuori mieslääkäri kävi jo mahaa painelemassa. On puoliksi italialainen Philippo. Silmäniloa!

Onnea leikkaukseen Mallis!

Kuumuus jatkuu täälläkin, vaikka ollut muutamana päivänä järkyttävän rajut ukkosmyrskyt. Eilen tosin lähdettiin hikevää keliä pakoon. Viileällä autolla ajelulle. Päädyttiin tapaamaan yhtä klubiystävää.

Sillä aikaa oli ryskinyt ja paukkunut ja satanut. Kastelua ei tarvinnut illalla kun palattiin mökille.

Tää kuumuus alkaa haittaamaan entistä enemmän. Sisä ja ulkolämpö on kuitenkin sama.

Nyt kuitenkin kurkunsäilöntää ennenkuin taas iltaoäivän sade ja ukkoskuurot alkaa.

Jaksuja kaikille kuumuudesta kärsiville!