Minä voisin niitä räkättejä lähettää. Meillä ei ole lehtokotiloita, niin syövät marjani.

Meillä nuo kaksi koiraa pitää puput ja kauriit loitolla.

Loistavaa, näin se kierrätys toimii

Heipat Hangosta,

jossa valitsimme totuttuun tapaan ns. bailauslaiturin asemesta hiljaisen ja juuri siksi niin suloisen Hangonkylän. Rannassa on kahvila, josta saa noin sadan metrin päässä savustettua kalaa ja jonka sillisortimentista on varaa valita. Valittiinkin.

Koska täältä on kaupungin keskustaan matkaa ehkä 4 km, vuokrattiin polkupyörät, Hangossa tehdyt Jopot joilla paikallisetkin näyttävät aika tavalla ajelevan. Innostuttiin asiasta niin että tehtiin peräti kaksi pyöräretkeä keskustaan, ensimmäinen muonatäydennysten vuoksi ja toinen muuten huvikseen.

Huviretkellä löytyi pikku kahvila, jonka liitutaululle kirjoitetun listan halusin kuvata, ja sainkin luvan. Siinä nimittäin luki "Luisevat ihmiset on paljon helpompi kidnapata. Pysyttele turvassa, syö kylliksi kakkua!" (englanniksi, jotta turistitkin tajuavat)

No me noudatimme neuvoa ja maistellessa muistelimme korppoolaiskahvilaa, joka julisti: "Pulla päivässä pitää pyllyn pyöreänä!" (Tämä siis viime kesänä, ensi viikolla käymme tarkistamassa ovatko edelleen samaa mieltä.)

Hangossa on hulppea vesitorni, jonka huipulla olevalla näköalatasanteella piti tietysti käväistä. Muuten retki sujui ikkunaostosten merkeissä. Hangossa, kuten naapurikaupunki Tammisaaressakin, on yksi kävelykatu jonka varret ovat täynnä mitä ihanimpia sisustus- ja muotiputiikkeja. (En ole kyllä koskaan oikein ymmärtänyt, miten nuo kaikki sulopuodit pysyvät pystyssä. Toisilleenko ne niitä sisustustyynyjä ja kahvimukeja myyvät?)

Nyt köllötellään venosessa, vatsat savukalasalaatista ja mansikoista pullollaan. Huomenna matka jatkuu, jos sää sallii (iltapäivälehdet pelottelevat mitä hirveimmällä vesisateella. Semmoiseen me ei tietenkään mennä!).

Muutenkin tää veneily on, sanoisinko vaikka "mahdollisen taidetta". Paitsi että kulkeminen on tosiaan tuulista kiinni, pikkuisessa paatissa oppii elämään melko vaatimattomasti. Oppii tiskaamaan aamukahvimukit ja lounaslautaset muutaman desilitran vesimäärällä (on veneilty kohta neljännesvuosisata eikä ikinä vielä ole saatu puutteellisesta keittiöhygieniasta johtuvia tauteja!), laittamaan ruokaa keittokirjatta (kun ei niitä kaikkia reseptissä mainittuja aineita kuitenkaan olisi saatavilla), nukkumaan vaikka peti keinuu (itse asiassa nukun veneellä paremmin ja sikeämmin kuin kotona).

Merkitystä vailla ei ole sekään seikka, että veneilijäpariskunnan suhde on erittäin tiivis. Kun etäisyyttä on vuorokaudet ympäriinsä korkeintaan kaksi metriä, se luo läheisyyttä.

Ilontäyteisiä kesäpäiviä myös teille muille!

PS. Kaikilla kivoja kuulumisia, mutta erityisen iloinen olen IL:n puolesta. Ja juu tietysti myös Naapurinmiehen.

Tiinuliinu, olipa taas hersyvän elämänmyönteinen kirjoitus sinulla. Ja kaikkien teidän kesäkuulumisia on tosi hauskaa lukea.

Minä olen hoitanut isäni Kotkassa olevaa hautapaikka-asiaa, kun hautaoikeus on raukeamassa. Hänen viimeisin vaimonsa soitti, ettei enää jaksa (on vain pari vuotta minua vanhempi).

Olemme nyt minun mökilläni, Naapurinmiehen 9-vuotias tyttärenpoika ja Iker seuranamme. Aamulla saatiin yllätysherätys, kun sekä poika että koira ryntäsivät sänkyyn. Poika nukkui vierashuoneessa yksin, mutta oli käynyt yöllä videoimassa meitä, kun vaarinsa oli kuorsannut niin lujaa!

Maanantaina tulimme Oriveden mökiltä ja pyykkejä oli paljon. Niinpä mun kotikoneeseen laitettiin vaaleat ja Naapurinmiehen koneeseen kirjavat. Ripustettiin sitten yhdessä parvekkeella telineelle kuivumaan, seisottiin kädet toistemme ympärillä ja huokaistiin onnellisina, että "meidän ensimmäinen yhteinen pyykki!" No nyt pyörii lakanapyykki täällä mökilläkin, kohta vedetään yhdessä lakanat mankeloitavaan kuntoon.

Naapurinmies häipyi korjaamaan trimmeriä ja jätti minut emännän hommiin; aamiaisastiat koneeseen, petaukset jne. Apua,näinkö pian tässä rupeaa roolit jakaantumaan? Olen saanut ihailijan 9-vuotiaasta, hän kulkee perässäni Ikerin kanssa joka paikkaan, paitsi suihkuun mennessä lukitsin oven. Eilen illalla hän määräsi vaarin nojatuoliin ja itsensä mun syliin sohvalle ja piti rapsutella selkää. Kun kysyin, että sun taitaa olla aika ikävä sun mummia, hän katsoi veitikkamaisesti minua ja sanoi, että no ei mun enää, kutita lisää!

Moi mimmit, pakko kertoa juttu, jonka juuri kuulin Naapurinmieheltä. Olin itse puhelimessa Kipan kanssa, kun miehelle oli sukeutunut keskustelu 9-vuotiaan tyttärenpoikansa kanssa:
Poika kysyy: Vaari, oisko sun talossa ollut muita sopivia naisia?
Vaari: En etsinytkään, kun tuo tuntui niin sopivalta.
Poika: Munkin mielestä se on kaikista paras!

Hei Ihanaiset,
kaupunki kodissa kääntymässä, pyykkikone laulaa täälläkin , isäntä korjasi moottorisahan ja minä leikkasin ruohon. Huomenna taas mökille peräkärry täynnä tavaraa.

IL, kiitos vinkistä! Lisää ohjausta kuitenkin tarvitaan, millaista lakkaa käytit? jotain erikoislakkaa vai ihan tavallista huonekalu lakkaa. Meidän rannassa kukkii kaksi pientä lummetta, toisessa järven haarassa niitä on paljon, on ne tosi kauniita. Olisi ihanaa saada vaaleanpunaisia lumpeita myös. Harmi vain, että juuri siitä kohtaa laitetaan laituri veteen. Poika katsoi vähän hitaasti, kun juhannuksena annoin laiturin laskuun ohjeeksi varoa lumpeita.

KIPA, meillä jänikset ovat katkoneet minun krassini..grrrr. Se ryökäle ei edes syö niitä, samoin kukat päivänkakkaroista. Ympärillä olisi mehukkaita haavantaimia, heinää ja voikukkia yllin kyllin puputtaisi jänö niitä ja jättäisi minun työllä ja tuskalla kasvattamani kukat rauhaan. Salaatit ja yrtit minulla on terassin kaiteella kukkaruukuissa, sinne jänöt eivät vielä ole tulleet. Jos keksit verettömän jänisten häädön kerro minullekin.

Tänään leivoin Japenan jakaman raparperipiirakkaohjeen mukaan ja hyvää tuli. Tämä oli jo toinen kerta , mikähän minussa on vikana . Kesäheinän ohjetta en ole vielä kokeillut, etenen hitaasti . Ohjeet tulivat juuri oikeaan aikaan, olin päivällä katsonut raparperipuskaa ja miettinyt mitä uutta noistakin keksisi tehdä, kiitos!

Tiinuliinu, veneessä todella nukkuu hyvin jopa päikkäreitä sanoo ihminen joka ei koskaan päikköröi paitsi tosi sairaana ja veneessä .

Mukavaa viikkoa kaikille.

Heippa kaikille

Eilen aamusta rakas siippani ja isäni lähtivät kohti pääkaupunkiseutua. Minä sitten "normi" aamuhommien jälkeen siivosin melkoisen perusteellisesti tämän mökin ja vanhan mökin, sen jälkeen vielä suuren terassimme ja ison joukon kesäkukkia. Kukkien hoito jää aina vähemmälle, kun on porukkaa täällä ja touhuaa ruokien kanssa. Kello olikin jo sitten niin paljon, että tuli kiirus syödä lounas ennen kuin lähdin yhden mökkinaapurin luokse kahville.
Postimme tuotiin onneksi sinne, niin että ei tarvinnut ihan postilaatikolle asti kävellä. Olin melko totaalisen poikki ja selkä kuin tulessa....

Laitoin saunan hyvissä ajoin lämpiämään ja ehdin juuri kaataa lasiin punaviiniä, kun IL soitti. Siinä sujuikin hetki, kun juttelimme. Saunoin sitten oikein suurella nautinnolla. Ruokaa on onneksi valmiina useaksi päiväksi , joten ei tarvitse itselleni paljoa kokata. Salaatin valmistus lienee "raskain" ruuanlaittoon kuuluva homma. Uutisten ja A-studion jälkeen katselin tallenteita ohjelmasta "This is us". Olin edellisenä iltana vaihteeksi nukahtanut kesken ohjelman sohvalle

Mökillä ollut porukkaa puolitoista viikkoa putkeen, joten on nyt kyllä ihanaa olla muutamia päiviä ihan kahdestaan hauvavauvan kanssa. Tytär tulee ensi maanantaina parhaan ystävättärensä kanssa muutamaksi päiväksi tänne - siippani ei vielä tiedä, minä päivänä pääsee remontista livahtamaan.

Tänään meinaan ottaa kyllä ihan iisisti. Puhelimen askelmittariin on tullut päivittäin jopa yli 10 km:n askelmääriä, kun olen häärinyt ympäriinsä kuin muurahainen. Iäkästä mökkinaapuria pitää mennä auttamaan yhdessä pankkiasiassa, muuten yritän olla tekemättä mitään .

IL olipa kauniisti sanottu uudelta 9-vuotiaalta ihailijaltasi

Asics Gel periaatteessa ketun voisit kyllä lähettää - kunhan ei vain pistä hauvavauvaa poskeensa. Se on niin pienikokoinen, että pidän sillä ulkona yllä sellaista kirkkaan, räikeän keltaista liiviä, että haukka ei nappaa sitä mukaansa. Eilen kahvituokiolla yksi naapuri kertoi, että oli yllättänyt taannoin pupujussin itse teossa. Pupu loikki sitten karkuun päivänkakkara suupielessään.... Olen nyt nostanut osan "kasvilaatikoistani" vanhan mökin terassille. En ole vielä tehnyt havaintoa, että siellä olisi käynyt. Osa odottaa taas uusia siemeniä.... Siippani kyllä ehdotti, että laitan ne ritilöihin sellaisilla parvekelaatikko koukuilla. Minulla on lisäksi kaksi aika korkeilla jaloilla olevaa lavaa, joista olen ajatellut, että pupu ei sinne ainakaan yletä. Pari päivää sitten oli mokoma korkeammalta kohtaa rinteestä ylettänyt toiseen laatikkoonkin Pitänee tänään miettiä, mitä siihen laittaisi "esteeksi", että säilyisivät edes nuo antimet.

Viime vuonna ihmettelin, kuka käy kaivamassa perunanalkuni mullan alta. Ajattelin, että kyseessä olisi supi. Riistakamera kuitenkin paljasti, että kyseessä oli närhi Tänä vuonna en ole sitten edes pientä määrää perunaa laittanutkaan. Muutenkin "viljelykseni" ovat surkeassa kunnossa. Olisi pitänyt keväällä ahkerammin käyttää öisin harsoa, kun oli vielä toukokuussakin niin kylmiä öitä.

Olemme seuranneet muutaman päivän, kun tikkamokoma yrittää vohkia pesästä kirjosiepon pieniä poikasia. Siellä on välillä ihan kunnon "käsikähmä", kun kirjosieppo vanhemmat yrittävät ajaa tikkaa pois. Olemme siippani kanssa välillä käyneet vähän auttamassa pikkulintuja.

Marjasato näyttää tällä hetkellä siltä, että saisimme ensimmäistä kertaa aika hyvän sadon. Täälläkin on rannassa räksän pesä, joten vähän kauhulla ajattelen, miten saisin marjani (musta viinimarja ja karviainen) säilymään, että linnut eivät tule niitä syömään. Vai syövätkö vain punaisia?? Rannan tuntumassa olevasta tyrnisadostakin tulee varmaan ihan hyvä .

Suupaltti väkisinkin hymyilytti tuo kirjoituksesi alku : peräkärry täynnä tavaraa Tuttu juttu

Tiinuliinu on tuo varmasti taitolaji saada kaikki "tavarat" mahtumaan pieniin tiloihin. Luulisi, että oppii pakkaamaan järkevästi. Tänne mökille jotenkin kertyy ihan liikaa kaikenlaista.

Järven pinta on aivan peilityyni - ulkona on mahtavan raikas ilma hengittää pienen tihkusateen jälkeen. Toivon, että saisimme tänään reilusti sadetta, että pääsisin kastelusta. Marjapensaat kaipaavat vettä - samoin kuin kaikki perennapenkkini. Täällä on niin rutikuivaa, että osa polkujen reunoista on vähän "sortunut", kun maa on niin kuivaa.

Toivotan kaikille ihanaa kesäviikon jatketta.

Ps. pakko vielä kehua hyttyskarkoitetta. Ostin juhannusta varten sellaisen pienen "vempaimen", joka toimii oikeasti. Useina päivinä tuuli on pitänyt hyttyset loitolla, mutta sitten kun on tyyntä, niitä on ollut aivan kauhean paljon. Perinteisen hyttyskiekurat eivät ole kivoja ruokailun yhteydessä, kun se hyttyssavun haju ei ole kiva. Tuo karkoitin toimii kaasulla ja jollain aineella, jonka nimeä en muista. Se siinä on tietty huonoa, että näitä "täyttöpakkauksia" pitää ostaa aina lisää, mutta pääasia, että ajaa asiansa. Hinta on ollut tarjouksessa noin 30 € ja täyttöpakkaus 10 €. Suosittelen.

Meilläkin moinen hyttyskarkotin tai parikin ja ihan paras. Thermocell nimeltään, tai ainakin se meidän.
Sen kun laittaa puoli tuntia päälle esim. ennen ateriaa ulkona, niin tulos paras.

Meillä on pari sossua nuorempia lapsia moikkaamassa. Aamulla piti paikat vähän paremmin järjestellä.
Heistä kun selvitään, vien nuorimmat vanhemmalleen pariksi tunniksi 80 km päähän. Ekan kerran olisi tarkoitus jättää keskenään. Katsotaan onnistuuko, diabetes siinä ongelma kun pitäisi välipala syöttää. Onneksi poika osaa itse pistää ja säätää kynän. Tarvitsee apua hiilarien laskemisessa.
Itse menen siksi ajaksi kauppakeskukseen pyörimään.

Mukavaa torstaita.

Aamupäivää Kemiönsaaresta,

tässä kun nautiskelin yhdestä veneilyn luksuksesta eli digi-Hesarista (meillähän on pikku purtilossamme elektroniikkaa ja it-teknologiaa pikku toimiston verran, ja sitä myös käytetään ahkerasti!) löysin mainion jutun, jonka haluan jakaa kanssanne siltä varalta että teille ei Hesaria tule.

Kyseessä siis Suomen Mielenterveysseurassa työskennelleen psykologi Pirkko Lahden haastattelu, jossa hän määrittää hyvän elämän ainesosat:

https://www.hs.fi/elama/art-2000006153802.html

Kertokaa, jollei aukea ja haluatte silti lukea, kehittelen tarvittaessa keinon saada tekstin ulottuvillenne.

Tuulta liikaa, ja sekin vastaista. Kävelylle, kahvilaan, kirjojen kimppuun.

Kivoja kesäpäiviä kaikille!

Terveisiä Viipurista

Palasin eilen kahden päivän risteilyltä. Seilattiin Lappeenrannasta Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin keskiviikkona ja palattiin eilen illalla. Meitä oli 14 hengen naisporukka eri ikäisiä ja kokoisia naisia ja nauru raikui lähes yhtä kuuluvasti kuin iloklubin tapaamisessa.
Viipuri on siistiytynyt paljon viime vuosina. Tosin korjattavaa on vieläkin paljon. Sodasta on 70 vuotta ja vieläkin sodan jälkiä on paljon näkyvissä.
Yövyimme hotelli Victoriassa kauppahallia vastapäätä joka on todella siisti uudehko hotelli. Syötyä ja juotua tuli vähintään riittävästi, loppuviikon voisi sulatella reissuruokia.
Olen aikaisemmin käynyt vain päiväristeilyillä eikä siinä ehdi muutamassa tunnissa paljon kaupunkia katselemaan.
Suosittelen yöpymistä jos Viipuriin menette.

Onnittelyt Japenalle nopeasta laihtumisesta.Suoritus on hatunnoston arvoinen.
Minulla on myös hyviä kokemuksia hyttyskarkottimesta. Ostin sen ennen juhannusta eikä pyhinä tarvinnut läiskiä hyttysiä, kunhan piti huolen että karkotin on lähistöllä. Juhannuspäivänä oli kyllä niin kova tuuli, että eivät hyttyset pystyneet edes suunnistamaan ihoa kohti.

Tiinuliinulle lämpimiä tuulia.
Täällä on tänään ollut tosi kylmä pohjoinen viima.
Päivä on mennyt pääosin puhelimessa ja läppärillä kun olen järjestellyt musiikkitapahtumaa laatimalla tuotantoaikataulua ja varmistellut jo sovittuja ja kesken olevia juttuja.Huominenkin menee järjestötalkoissa iltapäivään asti ja sitten aion suunnistaa kohti etämiehen mökkiä. Onneksi en laittanut paljon kukkia kotiin kun en ehdi käydä täällä kuin kääntymässä ja pyykkiä pesemässä.

Kipalle toivon vähän lepoa vieraiden kestityksen välissä. Toivottavasti jätät raatamisen ja nautit yksinolosta ennen seuraavia vieraita.

IL on onnekas kun löysi niin mukavan naapurinmiehen ja hänkin on onnekas kun pääsi mukaan IL:n elämään. Veikeä tyttärenpoika naapurinmiehellä, sanonta että "lasten suusta totuus kuullaan" tuli taas todistetuksi.

Nyt täytyy lähteä kpsyttelemään kohti kauppaa, kun leipä on ihan loppu ja jääkaappikin vaatii täydennystä.

Tervehdys myös kaikille muille reissaajille ja kotona viihtyville.