Kivikasa, olen niin mukana reissullanne. Kuvia kun katselee ja matkakertomusta seuraa niin tuntuu kuin itse sitä reissua tekis.
Kiitos sulle!

Itse siis en pysty mihinkään lähtemään, paitsi öisin unissani olen paljonkin kiertänyt maailmaa Mut sitä ei taideta laskea!

Paino oli jo hivunnut niin korkealle ja sokeritkin huitelee taivaissa. Aloin ruokapäikyn pidon. Viikko mennyt kirjaillessa ja paino tippunut kilon aloituksesta. Painoa on kuitenkin kakskymmentä kiloa liikaa.
Vaikka joku just sanoi ettet niin lihavalta näytä? Pituutta kun on 180 cm.
Kyllä esim valokuvat kertoo että läski mikä läski

Aloitin liikunnan siivoamalla puutarhasta kukkineet kukanvarret. Keväällä sitten vähemmän sitä puuhaa.

Menenpäs jatkamaan ennenkuin sadekuuro taas iskee.

Mukavaa päivää kaikille.

Kivikasalle terveisiä ja kiitoksia kertomuksista. Karmalelle toivonkipinöitä hyvään oloon.
Minä olin tänään vuosikontrollissa mun diabeteslääkärillä. Kaikki arvot kohdillaan, paino pudonnut edellisestä kerrasta, samoin kuin sokeri- ja kolesteroliarvot entisestään parantuneet. Katseli ja kysäisi, että eikö sulla oikeesti ole ollut edes yhtä keuhkoputkentulehdusta koko keväänä, kun niitä yleensä on ainakin kolmesti. Oli pakko kertoa, että Naapurinmies on varmaan se syy, laittaa terveellistä ruokaa, naminmussutukset ovat jääneet minimiin ja liikkuminenkin lisääntynyt.

Hieno juttu, sanoi lääkäri ja lisäsi, kun syöt rapuja, ota kaksi pilleriä kihtilääkettä!

Vaan edelleen ne viisi liikakiloa ovat ryhmittyneet mahani kohdalle!

Kiitos Karmale ja Iloinen leski. Hauskaa, jos joku jaksaa tarinoitani lukea
Minä olen nyt aloittanut myös merkkailun ruokapäiväkirjaan. Ei tässä muu auta kun mitään ei tapahdu. Minulla oli "65-vuotisneuvola" ja ainut paha veriarvoissani oli kolesteroli, joka vaan yrittää hiipiä ylöspäin. Neuvolan täti sanoi, että oikeastaan ei ole muuta keinoa kuin ruokavalio ja painonpudotus ja jos ne ei auta, lääkkeet. Huh.

No, katotaan taas, saanko näitä kiloja mihinkään lähtemään.

Meillä on ollut nyt härdelliä. Ensin oli se itävaltalainen pyöräilijä kaksi yötä ja heti perään tuli espanjalainen pariskunta ja hekin ovat kaksi yötä. Värikäs ja eläväinen pariskunta onkin. Hauskat keskustelut oli eilen heidän kanssaan ja varmaan tänä iltana jatkuu kunhan palaavat mieheni kanssa pikku kierrokselta. Onneksi puhuvat englantia kun meikäläisiltä ei tuo espanja onnistu.

Tänään on satanut ja paistanut. Lämmintä onneksi on.
Nyt pitäis alkaa kokata täytettyjä paprikoita kunhan mies tuo lammasjauhelihaa kaupasta.

Kolesterolista :nappia napaan vaan ja unohtaa voi sitten koko jutun. En ole koskaan ymmärtänyt kolesteroliahdistusta. Dieettiä, benecolia ja hermoilua. Itse kun mittasin itseltäni kamalan kolesterolin, aloin 15 Min sen jälkeen kaksi kolesterolilääkettä, että saan statiinin annoksen pidettyä pienenä. Se siitä. Elämä jatkuu. Ei mitään sivuvaikutuksia.

Koshkoi: Kyllä kai tässä nappia täytyy alkaa naamaan vetämään kunhan pääsisi lääkärin puheille Täällä vaan ensin täytyy keskustella terveydenhoitajan kanssa, joka katsoo, onko aihetta lääkärin aikaan.

Olen silmät sikkurassa katsellut Kivikasan matkakuvia ja lukenut matkakertomusta. Aivan ihanaa! Minulla on vanha kirjeenvaihtoystävä Englannissa ja nyt kun sekä hän että miehensä ovat olleet jo muutaman vuoden eläkkeellä, he ulkomaanmatkailun lisäksi kiertelevät ympäri kotimaataan. Ihastuttavia kuvia hän on laittanut faceen. Englannissa on todella viehättäviä pieni kyliä ja monissa on kaikenlaista käsityöläisyyttä, joka vetää turistejakin. Tosin monien tv-sarjojen perusteella pienissä kylissä tapahtuu yllättävän paljon murhia

Leipasin tänään helpon ja hyvän juustopiirakan, jonka ohjeen sain kampaajaltani. En viitsinyt tehdä taikinaa alusta alkaen, joten ostin Prismasta Kotimaista-merkin piirakkataikinan suolaisia leivonnaisia varten. Sen levittelin n. 24 cm halkaisijaltaan olevaan piirakkavuokaan ja laitoin täytteeksi mössön, jossa oli pienehköt pussit emmental- ja mozzarellajuustoraastetta, kolmen juuston ruokakerma sekä kaksi kananmunaa. Paistetaan 200 asteessa 30 minuuttia alatasolla. Meirämmiäskin tykkäsi Seuraavalla kerralla ajattelin laittaa vain yhtä maukasta juustoraastetta sekä silputa joukkoon purjoa. Ainakin ajatuksena se vaikuttaa hyvältä.

Odotan innolla syyskuussa elokuvateattereihin rantautuvaa Downton Abbey-elokuvaa. Olen seurannut sen buffausta tv-sarjan kotisivuilla ja ainakin siinä ovat mukana kaikki sarjasta tutut henkilöt sekä jokunen uusikin. Toinen kiinnostava leffa on Once Upon a Time in Hollywood, jonka pääosissa ovat Leonardo diCaprio ja Brad Pitt. Sitä on kovasti kehuttu lehdissä. Meillä on jälleen vapaalippuja, joten emme edes joudu maksamaan mitään

Kävimme eilen isolla kirkolla ostamassa teatterilippuja. Alkuun päästäksemme meillä on liput seitsemään esitykseen ja vielä on useita hankkimatta. Tampereella on Aplodi-niminen lippumyymälä, josta voi ostaa keskitetysti kaikkien teattereiden lippuja ja lunastimmekin jo ulos kaikki alkusyksyn liput. Ainoa huono puoli siinä on se, että Tampereen Työväenteatteri ja Tampere-talo sallivat lippujensa myynnin, mutteivät lippujen varausta, joten meidän täytyy nyt erikseen käydä niissä varaamassa liput niihin esityksiin, jotka käymme katsomassa vasta kevätkaudella. No, aikaahan meillä on ja nyssellä pääsee, joten eipä se ole mikään ongelma.

Pidimme kiirettä sen vuoksi, että joukossa on muutama vierailu, joilla on vain muutama esitys, joten piti varmistaa lippujen ja ennen kaikkea hyvien paikkojen saanti. Yksi kiinnostavimmista on Erkki Saarelan Mysteerio Buffo, jota hän on esittänyt jo reilut 30 vuotta, mutta minä en ole sattunut sitä vielä näkemään. Nyt hän onneksi tulee sen kanssa Tampereen Teatterin Frenckellin näyttämölle. Saarela oli koulukaverini ja osoitti jo kouluaikoinaan armoitettuja näyttelijänlahjojaan. Pari vuotta sitten kävimme katsomassa Komediateatterissa hänen toista monologinäytelmäänsä Emmi. Se kertoo vapaahkosti Emmi Jurkan elämästä ja Saarela on siinä itse Emmi, joka kertoo tarinaansa. Se oli sairaan hyvä!

Kivikasa, minulla ei ole hirveän korkeat kolesterolit, mutta olen jo varmaan parikymmentä vuotta syönyt siihen lääkettä. Alkuun lääkärini kirjoitti tietenkin statiineja, mutta ne nostivat maksa-arvoni kolmensadan pintaan. Niinpä syön nyt kahta fibraattipohjaista lääkettä, Bezalip'iä ja Etsetimibea ja niillä kaikki kolesteroliarvoni ovat pysyneet hyvinä. Kumpikaan ei antanut toivottua tulosta yksinään.

IL, sinä olet "hyötynyt" monella tavalla naapurinmiehestäsi. Karkin syöntikin on vähentynyt, koska olet onnellinen. Perhepiirisi laajentuminen kuulostaa mukavalta ja on hauskaa, että kaikki lapset tulevat keskenään hyvin toimeen. Se että he pitävät sinusta, ei tietenkään ole mikään ihme, sillä eihän sinusta voi olla pitämättä! Ja vaikka olen sanonut tämän varmaan jo aikaisemminkin, niin olen äärettömän iloinen puolestasi.

Mukavaa loppuviikkoa ja lämpenevää kesänjatkoa kaikille

Kanavamatkailua osa VI
Barnard Castlen pikkukaupunki oli nummialueen reunamilla matkalla idästä länteen. Parkkeerasimme auton mäelle joen toiselle puolelle (mies aina etsii ilmaisia parkkipaikkoja ) ja kävelimme kaupunkiiin vanhaa siltaa pitkin ja kiipesimme linnan muurien vierellä kulkevaa polkua ylös. Piiaphdimme katsomaan linnaakin niin pitkälle kuin ilman lipun ostoa pääsi. Ja tarpeeksi siitä näkikin, koko sisäpihan. Linna itse on vain raunioita, mutta vaikuttavan näköisiä tornirakennelmia oli vielä olemassa ja näkymät ympäristöönkiin vaikuttavat kun linna sijaitsee jyrkänteen reunalla.

Tällaisiin pikku kaupunkeihin on helppo tutustua kun niissä yleensä on vain yksi pääkatu, High Street, jonka ympärillä kaikki näkemisen arvoinen on. Vanhoissa kaupungeissa on usein pikku torialue, jonka keskellä on vanha monumentti, Market Cross. Barnard Castlessa se oli nimetty Butter Marketiksi. Rakennelma oli pyöreä ja siinä oli ympäriinsä katos, jonka tarkoituksena oli suojata auringolta niin myytävä voi kuin myyjätkin.

Käyntimme oli vain pikainen lounaspysähdys ja kävely ympäri paria pääkatua. Olemme käyneet tässä kaupungissa aikaisemminkin

Matka jatkui sitten nummien yli kohti länsi-Skotlantia, jolla alueella emme olleet aikaisemmin käyneet. Ei edes mies . Länttä kohti tultaessa alkoi pilviä tulla vastaan yhä enemmän ja Skotlannin puolella alkoikin jo sadella.
Kohta, jossa ylitimme rajan, on mielenkiintoine Gretnan kaupunki tai Gretna Green. En oikein tiedä, kumpi on oikea nimi. Kaupunki on kuuluisa avioliittopaikka, vähän kai niin kuin Las Vegas. Juttu juontuu 1700-luvulta, jolloin Skotlannissa oli vähän löyhemmät ikärajat avioliitolle, pojat 14v ja tytöt 12v. Englannissa ja Walesissa oltiiin huomattavasti tiukempia. Tais olla jopa 21v raja, ettei ilman vanhempien lupaa "päässyt" naimisiin. Eli nuorempana avioon haluavat tulivat Englannin puolelta Gretnaan ja siellä rekisteröivät itsensä avioliittoon. Siellä on vieläkin rekisteröintitoimisto ja kun olimme liikennevaloissa, mies näytti, että tuolla se on. Minä siihen, että mennäänkö sinne No miehen onneksi valot vaihtuivat ja matka jatkui
Tarkoitus oli mennä Castle Douglasiin, mutta ajoimme vahingossa väärin ja jatkoimme sitten Newton Stewart nimiseen kaupunkiin, joka on Cree-joen varrella. Iltapäivällä ennen kaupunkiin saapumista pysähdyimme meren rannalle näköalapaikalle ja kun sateen vuoksi ei paljon mitään näkynyt, otimme torkut autossa.
Newton Stewartissa ei ollut mitään ihmeellistä. Tyypillinen skottikaupunki. Mutta jokivarsi oli kaunis ja vanha silta yli joen komea. Löysimme edullisen ja siistiin hotellin yöpymistä varten.

Seuraavana päivänä aloimme sitten ajaa takaisin idän suuntaan ja tutustuimme pariin kaupunkiin, Castle Douglasiin, jonka ohi vahingossa oli ajettu ja Dumfriesiin. Minä kävin molemmissa vähän kangaskaupoilla ja mies löysi wiskikaupan Sää oli onneksi parantunut, jotta oli kiva käveleskellä ympäri ja katsella paikkoja.

Illaksi ajoimme sitten Liverpooliin tapaamaan paria veneilijää. Heidän veneensä oli parkkeerattu melko keskeiselle paikalle ja oli pikkuisen vaikeuksia löytää sopivalle parkkipaikalle. Tällä kertaa kiltisti maksulliselle, koska emme tunteneet kaupunkia. Ja paikka olikin ihan venesataman vieressä, joten oli helppo kävelle tuolle veneelle kyläilemään.

Illalla sitten ajelimme vaan yötämyöden kohti Banburyä. Väsymys kuitenkin sai vallan keskellä yötä ja taas nukuimme muutaman tunnin autossa Ja yllätys, yllätys, Penkridgessä, jossa vietimme loman alussa aikaa venettä maalaten.

Tämä oli tällainen pikku pyrähdys katsella maisemia kun oli muutama päivä aikaa tuhlattavaksi. Oli ihanaa tulla omaan veneeseen väsyneenä ja mennä nukkumaan. Onneksi auto piti palauttaa vasta puolilta päivin....

Jatkuu...

Menna: Kiitos vinkistä. Koshkoi taisi mainita myös tuon Etsetimben ja olen pitänyt mielessä sen, jos tohtori määrää lääkkeen niin pyydän sitä.
Minulla on nyt menossa kolmen kuukauden kokeilu semmoisella apteekista saatavalla punariisipohjaisella reseptivapaalla tuotteella, jota tk:ssa ehdottivat kun en ehtinyt toukokuussa saada reseptia ennen matkaa. Kolmas kuukausi on nyt menossa ja sitten verikokeeseen. Pyysin maksa-arvokokeen myös, jotta näen onko tuo aina huonoksi maksalle No, ainakaan sillä ei tunnu olevan mitään sivuvaikutuksia. En haluaisi syödä mitään lääkkeitä...

Kiitos Kivikasa taas matkakertomuksesta. Kivaa luettavaa.
Ja mukava päästä matkalle tässä puuhasteluitten välissä

Isännälle kaffemuffinit uunissa. Kohta menee peltileipä sinne. Potut kiehumassa. Syönnin jälkeen ulos kun niin hieno päiväkin on.

Jakselkaahan!

Kivikasa, kiitos matkakertomuksesta. Yritän käyttää mielikuvitusta hahmottaakseni maisemat reitin varrella. Pidän englantilaisten tv-sarjojen maisemista ja ihmisistä. Maassa en ole päässyt käymään koskaan.

Karmalen kunto taitaa nousta kohisten, koska ahkeroit päivisin vaikka mitä.

IL:n juttuja lukiessani tulee mieleen aika, jolloin tapasin etämiehen. Pidettiin aluksi matalaa profiilia että saatiin rauhassa tutustua toisiimme. Ystävät ja suku ihmettelivät mitä minulle on tapahtunut kun olen paljon iloisempi ja painokin laski lähes kymmenen kiloa vuoden aikana.

Muorin kuulumisiakin on kiva lukea pitkästä aikaa.

Minä en ymmärrä miten olen taas sotkeutunut vaikka mihin vapaaehtoistehtäviin. Kahden viikon aikana olen mm. ollut paistamassa muurikkalettuja kolmen yhdistyksen piikkiin. Viime lauantaina oli taas iso urakka kun paistoin lettuja yli neljä tuntia kahdella pannulla ilman yhtäkään taukoa. Keskiviikkona olin viimeiksi samassa hommassa mutta silloin paistoin vain n. 25 litraa taikinaa. Muutenkin iso osa ajasta kuluu järjestötyössä.
Olen minä kuitenkin ehtinyt vähän marjastamaankin. Oma pakastin on täynnä marjoja ja lapsillekkin olen poiminut jonkin verran.

Itämatkailua olen vähän harrastanut kun kävin viime viikolla ystävien kanssa Viipurissa ostoksilla. Huvittaa kun venäläiset jonottavat rajalla Suomeen ostoksille ja suomalaiset toiseen suuntaan.
Ensi viikolla lähden toista kertaa tänä kesänä kanavaristeilylle Viipuriin kun voitin kahden hengen matkan kilpailussa. Nyt saan etämiehen seurakseni, voin esitellä hänelle kaupunkia kahden päivän kokemuksella.

Meilläkin alkoi tänään sataa. Ensimmäinen päivä pitkään aikaan kun ei tarvinnut kastella pihan kukkia. Ruohon leikkuussa olen päässyt melko vähällä kun suurin osa nurmikosta on palanut ja loppukin kituu veden puutteessa.
Huomenna lähden etämiehen mökille maansiirtotöihin ja raivaushommiin.
Raivaussaha on jo pakattu autoon ja starttaan aamupalan jälkeen kohti savoa.

Kumpa vain saisin nukuttua kunnon yöunet että jaksaisin touhuta mökillä.
Minulla on viime aikoina ollut paljon yövalvomista. Pienet kolotukset herättävät aamuyöllä ja loppuyö onkin sitten väkisinmakaamista. En yleensä kärsi päänsärystä mutta nyt on ollut parisen viikkoa jomotusta ohimoilla ja silmien yläpuolella. Ensin epäilin sen johtuvan ukkosista joita on pyörinyt lähiseudulla, mutta ei kai nekään kahta viikkoa jatku.

Hyvää viikonloppua. Olkaa fiksumpia kun minä ja huilatkaa välillä. Niinhän te kyllä olettekin.??