Hei Ihanaiset,
ette arvaakaan miten paljon viihdykettä ja iloa kirjoituksenne ovat minulle tuottaneet, välillä hihittelen tai hirnun vedet silmissä teidän juttujanne viimeksi Mennan rosvoja soittelemassa järjestelmällisesti puhelinluetteloa läpi siinä toivossa, että puhelin vastaaja ilmiantaa rosvous kohteen . Toisinaan taas huokailen myötätunnosta tai nyökyttelen pontevasti, kun luen viisaita ajatuksianne. Jostain syystä isäntä aina tietää milloin olen näillä sivuilla .

Kyllä on taas kylmä ilma, olin lenkillä liian vähissä vaatteissa hrrr, lumihiutaleitakin ajoittain leijaili. Viime viikolla taas normaalisti runsaan tunnin lenkki venyi lähes kahteen tuntiin, kun oli liikaa vaatetta yllä ja vauhtia piti vähentää lenkki meni ihan löntystelyksi.

Laiska töitään luettelee ja se pitää paikkansa meikäläisen kohdalla. Olen esim. käännellyt kiviä ja se vasta hauskaa puuhaa on, mitä isompi kivi tai laatta sitä suurempi tohina kiven alta paljastuu . Kymmeniä siiroja, kymmensenttisiä kastematoja, hyppyhäntäisiä ja tusinajalkausia ja kaikilla kiire päästä uhkaavalta saalistajalta karkuun. Muurahaiset ovat rohkeita ja järjestelmällisiä, toiset puolustavat reviiriä sillävälin kun toiset vievät munat ja toukat turvaan. Oikeasti olen vaihtanut talon seinustalta kivet isompiin ja toisaalta putsannut kivien välit ruohosta. Homma vaan on kestänyt turhan kauan, kun jokaista kivenalus draamaa on pitänyt seurata. Olen myös pessyt leikkimökin ulkoa kylläkin vain valkoiset osat. Isäntä pesi terassin, tuotiin kesä nojatuolit ja pehmusteet sinne sitten vietettiin terassikauden avajaisia, minä nautin piccolo pullollisen kuohuvaa ja isäntä olusen. Kunnossapito maalauksiakin ollaan tehty, vielä pitää autokatos maalata ja pari ulko-oveakin. Kurtturuusujen hävittäminen ollaan aloitettu tai siis isäntä talikon ja rautakangen kanssa on riehunut. Minä olen yrittänyt pelastaa joitakin säilytettävä kasveja ja istutellut niitä väliaikaisille paikoille.

Muutakin ollaan puuhailtu sillä seurauksella, että lenkkeily ja jumpat ovat jääneet vähiin josta taas on seurannut, että nukun huonosti . Josta seuraa, että olen allapäin ja leivän syönti ja jopa herkut maistuvat aivan liian paljon . Josko tämä viikko olisi parempi liikunnan suhteen .... siihen ainakin pyrin. Isäntäkin on kunnostanut itselleen pappapyörän, lähti juuri koeajolle . Vanha kilpapyörä laitetaan kiertoon, on ihan kunnossa mutta ohjaustanko on liian alhaalla, selkä ei kestä ja satula liian kapea, peffa ei tykkää . Pitäiskö lähteä oikein eväsretkelle fillareilla vaikka Tikkurilaan koskea katsomaan, pitääkin ehdottaa tai sitten Jumpoon ostoksille .

Onnittelut Kivikasalle ja Mennalle painon tippumiselta ! Meille muille sitkeyttä taistoon, terveys edellä .

kiitos toivotuksista. Minulla tosin lasku on hyvin hidasta, mutta eipä mulla kyllä sitten ole nälkäkään ollut. Yleensä suunnittelen syömiseni jo aamulla ja merkkaan. Illalla huomaan, että en ole ehtinyt kaikkea syödäkään Ja mistään en ole jäänyt paitsi. Herkkujakin silloin tällöin. Kumpa malttaisin pitää menon tällaisena ja pääsisin viimeinkin tavoitteeseeni. Edes siihen välitavoitteeseen.

Tänä aamuna olin ompelemassa taas niitä maskeja ja yhtäkkiä neula meni poikki. Sain palaset kyllä pois ja vaihdoin uuden neulan, mutta sittepä kone ei enää toiminutkaan. Se neulatanko ei jotenkin noussut tarpeeksi ylös eikä käsin pyöritettäessäkään pyörä liikkunut kuin 3/4 kierrosta. Soitin huoltoon ja sieltä neuvoi ensin mitä voisin kokeilla. Ei auttanut. No, ajoimme sitten kaupunkiin ja jätimme koneen liikkeeseen. Menimme asioille ja parin tunnin päästä tuli viesti, että koneen voi hakea. Huh, onneksi mitään ei ollut mennyt rikki. Se neulatanko oli vaan pongahtanut jotenkin liian ylös, oli ollut jotenkin löysällä. Huoltaja kiristi kaikki ja putsas ja öljys koneen. Olin kyllä innoissani kun sain niin nopeasti rakkaan masinani takaisin. Mitä minä täällä tekisin, jos en vois ommella. Sehän on mun henkireikä!
Kotona heti piti ommella työt valmiiksi ja kylläpä kone hyrräsi kevyesti ja hiljaisesti. Kyllä taas kelpaa

Kohta pitää lähteä miehen kanssa pihalle valmistelemaan uuden puukasan paikkaa. Meillä on ollut puut vähän liian lähellä taloa ja se on minua vaivannut. Nyt on mitattu ja raivattu uusi tila tarpeeksi kauas, mutta tasoitusta vielä vaatii. Meillä on vähän eri mielipiteitä asiassa. Minä haluaisin päästä helpolla ja mies on niin perusteellinen. Eilen meinas jo tulla riita No, ei ny mitään vakavaa kuitenkaan etteikö taas sovita samalle kartanolle puuhaamaan

Mukavaa viikon alkua jokaiselle.

Moi,
ja kiitos kyselyvastauksista! Tallentelin niitä koronapäikkäriini joka siis on tarkoitettu mahdollisille tuleville lastenlastenlapsilleni.

Mennalle ja Kivikasalle onnittelut laihtumisesta! Hienot suoritukset kummallakin!

Ja kun IL kaipasi tietoa seniorien digikursseista (ymmärsinkö oikein?) niin vinkkinä että useampikin taho järjestää. Nykytilanteessa tietysti etänä, mikä saattaa olla muodikasta myöhemminkin.

YLEn sivuilta löytyy Digitreenit joka mielestäni on ihan kelpo. On testejä joissa voi mitata omaa osaamistaan älypuhelimen, erilaisten nettipalveluiden ja digitiesminkä parissa, on myös artikkeleita aiheesta jos toisestakin.

Pääkaupunkiseudun kirjastot (Helsinki Espoo Vantaa eli Helmet-kirjastot) järjestävät etädigitukea jota en sen paremmin tunne. Enter ry, joka on nimenomaan erikoistunut eläkeikäisten ihmisten tiedonkäsittelykuvioihin, on järjestänyt kursseja ja yksilöneuvontaa mm. palvelutaloissa ja muissa kokoontumispaikoissa. Ovat varmaan siirtäneet sen verkkoon nyt. Näillä ehkä pääsee alkuun?

Mulle on iskenyt sekä neuloosi että leipoosi. Sukuun on tulossa toukokuun lopussa tyttövauva, jolle neulon nuttu-myssy-tossut-yhdistelmää. Iso virkkausprojektikin on jo hyvällä alulla joten kyllä tämä neuloosi kovin krooniselta vaikuttaa.

Ja kuten kai kerroinkin, hurahdin hapanjuurileivontaan. Harrastajaporukka, jossa virtuaalisesti pyörin, on innokasta ja auttavaista ja lataa FB-ryhmään toinen toistaan komeampia kuvia leipomuksistaan.

Hapanjuurille, joita säilytetään jääkaapissa ja välillä ruokitaan jauhoilla, vedellä ja joissakin tapauksissa myös sokerilla, annetaan nimet ja niistä keskustellaan vähintään samaan sävyyn kuin lemmikkieläimistä. Mun hapanjuureni on Sampo – kuten muistetaan, se oli Kalevalassa leivän ja särpimenkin lähde, ja sitä paitsi liottelin sisarelta saadun kuivatun juurenpalan lasipurkkiin juuri Sampon nimipäivänä. On sillä jo jokusen kerran leivottukin, ja ihan syötävää on tullut. Huomenna on taas ryhdyttävä leipätöihin - vai sämpylöitäkö tekis?

Onko muuten kenelläkään käsitystä, mihin tämä huhtikuu häipyi? Vasta ihan äsken oltiin aprillipäivässä ja kohta on aika toivotella hauskaa vappua!

Hauskaa vappua siis kaikki kuuskymppiskaverit – ylihuomenna se jo on!

Rohkeasti kävin eilen permanentissa ja totesin meirämmiähelle, että jos tähän nyt kuolen, niin ainakin tukka on hyvin

No, tosiasiassa kaikki meni mielestäni hyvin turvallisesti. Kampaajallani oli koko ajan sellainen oikea, kirurgien käyttämä hengityssuojain ja pesupaikalla minä pidin vielä paksua froteepyyhettä nenän ja suun edessä. Hän sanoi pitävänsä vähintäin puoli tuntia asiakkaiden välissä, jotta hän ehtii desinfioida kaikki sellaiset paikat, joihin asiakas mahdollisesti koskee, ovenkahvasta lähtien. Kuulemma asiakkaita on käynyt, mutta välillä yksi päivässä ja toisina päivinä ehkä neljä. Ei ole helppoa tuollaiselle pienelle yrittäjälle. Hänen miehensä jäi lokakuussa eläkkeelle ja käsittääkseni ihan hyvin palkatusta työstä, joten onneksi heidän talouteensa tulee säännöllisesti rahaa eikä ole pelkoa lomautuksista yms.

Kiitos onnitteluista. Näillä meikäläisen määrillä 10 kg ei ole paljon, mutta jos ajattelee saman kokoista joulukinkkua, niin.....! Olen nyt muutamana päivänä juonut ruoan kanssa viiniä ja tänä aamuna oli paino noussut 300 grammaa, mutta niinhän se yleensäkin kulkee, ylös ja alas ja tärkeintä on kuitenkin, että pääasiallinen suunta on aleneva.

Tiinuliinu, huhtikuu meni taas ihan huomaamatta! Soitin äsken yhdelle tutulle, joka täyttää tänään 70 vuotta ja muistelin sitä, kun muutama vuosi sitten olimme heidän mökillään Puulavedellä. Samassa yhteydessä kuulin, että heidän havannankoiransa Eetu oli siirtynyt autuaammille luuapajille marraskuussa ja ihmettelin, että eihän Eetu vielä ollut vanhakaan, mutta sainkin yllätyksekseni kuulla, että se olisi nyt kesällä täyttänyt 14 vuotta. Eetu oli 9 kuukauden ikäinen sillä meidän mökkivierailullamme, joten olihan siitäkin sitten enemmän kuin muutama vuosi aikaa

Suupaltti, kuulostaa mielenkiintoiselta tuo kivien alusten tutkimuksesi! Kyllähän sieltä aina elämää löytyy, minkä vuoksi itse en juurikaan kiviä kääntele Ei silti, ei meidän pihalla mitään kiviä olekaan, mutta voin hyvin kuvitella, mitä kaikkea kuistin alta mahtaa löytyä (puistatuksia!).

Nyt on pakastimessa jäätelöpuikkoja ja elämä tuntuu taas huomattavasti mukavammalta Kävimme eilen kampaajan jälkeen kaupassa ja saimmekin ostetuksi kaksi kassillista kaikenlaista, joten ruokaakin on taas vähintään viikoksi. Sain myös viedyksi mustat kenkäni suutarille, kun niistä katkesi tarrahihnan kiinnipitolenkki ja olen joutunut kulkemaan punaisissa kengissä kuin H. C. Andersenin sadun ballerina. Käytän Sievin tarrakiinnitteisiä kävelykenkiä ja aina ennen lenkit ovat olleet metallisia, mutta nyt ne olikin yllättäin muovia ja kun hihnaa joutuu kiristämään, niin tietenkin lenkki katkesi. Laitatan nyt kaikki neljä lenkkiä samalla kertaa metallisiksi ja seuraavaksi korjautan punaisten kenkien lenkit ennen kuin niistäkin joku katkeaa. Täytyy varmaan antaa palautetta Sieville, sillä muuten kengät ovat tosi mukavat ja kestävät.

Tuli muuten mieleen tuo Instagram, jossa seuraan jo lähes kaikkia teitä, jotka siellä ovat. Tilini on yksityinen, joten JOS joku haluaa seurata minua, niin sitä pitää pyytää. Minä kyllä hyväksyn kaikki pyynnöt heti, paitsi en tuntemattomia ulkomaalaisia, joita onkin ollut jo muutamia Tokihan ne ovat huijareita, mutta miksi he kuvittelevat, että hyväksyisin jonkun tuikituntemattoman johnin tai garyn Ei silti, ei minussa muutenkaan mitään seurattavaa taida olla, kun en millään keksi, mitä sinne laittaisin! No, ehkäpä alan leipoa ja varmaan sitten koronarajoitusten päätyttyä tulee enemmän aiheita, mene tiedä!

Mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille sekä hauskaa vappua, ellen sattuisi ennen sitä tänne kirjoittamaan

Hienoa Muori, että tutkimus on ohi.

Toissapäivänä kävi markiisimies mittailemassa. Vaihdatan kankaat entisiin runkoihin, olen sitä jo muutaman vuoden mietiskellyt, kun linnut olivat nokkineet markiiseihin reikiä ja oli niissä jäkälääkin.

Eilen oli ostoskierros, pimahdin Lidlissä, kun ihmiset eivät pitäneet mitään turvarajoja ja Justuskin vaan tillisteli purkkeja, joita ei edes aikonut ostaa. Marssin autoon odottamaan. Cittarissa jaksoin kävellä siihen asti, kun piti löytää varsitilliä, Justus ei halua ruukkutilliä. Hän sen sijaan jaksoi olla aivan rauhallinen Askossa ja Sotkassa, kun valitsin meidän aamiaishuoneeseen kalustoa. Entinen vanha tuntuu liian isolta ja kömpelöltä ja löysinkin kauniin pöydän ja kaksi nojatuolia.

Kotona olin assistenttina ojentelemassa ruuveja ja prikkoja, kun Justus kokosi pöydän,jonka olisin itse koonnut vikkelämmin, mutta ymmärsin silti kehua.

Meidät on kutsuttu tänään "Mantan lakitukseen". Mökkinaapuri on aikoinaan tehnyt valkobetonista naispatsaan heidän puutarhaansa, nyt sille on tehty lakki ja meitä on kolme pariskuntaa lakittamassa neitoa. Pidämme turvavälit ja istumme puutarhassa lämpimästi vaatetettuina. Olemme kaikki osallistujat olleet mökeillämme pari kuukautta, joten kovin suurta tartuntavaaraa ei mielestäni ole.

Iloista vappua kaikille!

Tulinpa sittenkin vielä kirjoittamaan, vaikkei mitään asiaa olekaan

IL, en malta olla sanomatta, tunnethan sinä jo minua sen verran enkä tarkoita millään pahalla. Teillä tulee varmaan olemaan kiva vappu mökkinaapureiden kanssa ettekä varmaan kukaan toisillenne tautia tartuta, mutta kun sanoit, että olette kaikki olleet pari kuukautta mökeillä jne., niin entäpä käynnit Lidlissä, Askossa, Sotkassa ja Cittarissa No, tietenkin olette pitäneet etäisyyksiä ja pesseet hyvin käsiänne, joten vaara lienee sangen minimaalinen.

Merelle, mämmi sopii tietenkin myös vappuna. Me söimme sitä sen verran pääsiäisen aikaan, että seuraavan kerran syömme sitä vasta juhannuksena, kun ei pysty eikä kykene näin pian

Muori, hyvä että on tutkittu kunnolla. Eihän tutkimukset kivoja ole, mutta kun on vaivoja, niin pitäähän niiden syyt selvittää. Itse en ole - onneksi - vielä joutunut paksusuolen tähystykseen. Kerran olen käynyt suolistolääkärillä, kun minua huoletti pari pientä asiaa, mutta huoli poistui kertakäynnillä. Kysyin yleisesti tarvetta suoliston tähystykselle, kun olin jostain lukenut, että oliko se nyt yli 40 vai 50 vuotiaana pitäisi edes kerran tähystyksessä käydä. Lääkäri totesi, että tähystys on sen verran ikävä toimenpide, ettei sitä huvin vuoksi kannata tehdä eli jonkinlainen syy/oire pitäisi olla. Ottaen huomioon, että kyseessä oli yksityislääkäri, jonka ihan omasta pussistani maksoin ja tutkimuksenkin olisin maksanut, niin uskoin häntä kyllä!

Muori puhui munkkien paistamisesta ja netissä olen törmännyt päivittäin munkkiresepteihin, niin alkoi ihan oikeasti tehdä mieli kunnon munkkirinkeleitä. Edellisen kerran olen sellaisia syönyt viimeisenä työssäoloaikaisena vappuna eli kymmenen vuotta sitten, kun työpaikkaruokalamme valmisti aina vapuksi simaa ja munkkirinkeleitä, joita saattoi etukäteen tilata. Niin hyvää simaa en ole juonut kuin kymmeniä vuosia sitten kotona, kun äiti vielä viitsi simaa valmistaa. Kaupan simathan ovat ihan jonninjoutavia! No, vaikka mieli tekisikin, niin en viitsinyt alkaa söhrätä kuuman rasvan kanssa ja kun kaupassakaan ei ole tarvetta käydä, niin eipä ole munkkeja tänäkään vappuna. Katsotaan sitten vuoden päästä Ei meillä muutenkaan mitään vapunviettoaikeita ole, kun emme pääse Tampereen teatteriin vappubrunssillekaan. Voi olla, että istun huomisen päivän yo-lakki päässäni, kun sellainen kerran tuli hankituksi. Vanhaa pesuainemainosta mukaellen "vitivalkoista vaivalla"

Meirämmiäs lähti kolmevarttia sitten hakemaan sanomalehteä postilaatikosta ja on tainnut törmätä joihinkin tuttuihin, kun ei ole vielä tullut takaisin! Matkan varrella on etenkin yksi pariskunta, jonka kanssa juttua tulee yleensä väännetyksi pitkään ja hartaasti. Huvittaa vain, kun postilaatikolle ei taida olla edes sataa metriä ja lehden hakuun kuluu lähes tunti

Täytyypä lähteä tutkimaan pakastinta, jos keksisin jotain syötävää huomiseksi. Vähän mietimme, että voisi ottaa karitsan sisäfileet sulamaan ja marinoitumaan. Niistä tulee sopivan pieni ja maukas ateria, josta ei valkosipulia tule puuttumaan

Vielä kerran oikein iloista vappua teille kaikille

Valtavirrasta poiketen toivotan kaikille hyvää torstaita! Meidän televisiossa sanottiin, että vapusta ei tarvitse tehdä numeroa, niin viettäkäämme siis hillityin menoin torstaita. Herneet ovat likoamassa ja jääkaapista löytyi korpelan kinkkua sekaan. Lähituotettua sinappia ja pieneksi silputtua sipulia sekä meiramia lisukkeeksi ja jos jaksaa, voi paistaa jokusen plätyn jälkkäriksi. Siinähän sitä olisi perinteistä suomalaista torstairuokaa poikkeusajan vapuksi! Rullaati rullaa vaan kaikille!

Menna, kyllä me noissa kaupoissa pidetään maskeja ja turvavälejä. Pakko on kuitenkin tiettyjä juttuja hankkia, että saadaan mökkihommat tehdyksi. Kaikkea ei voi tilata netistä valmiina. Kuten nyt pitäisi saada muurahaisansoja, pienet mustat aikovat vallata mökin.

Eilinen vapputapaaminen ystävien kanssa teki niin hyvää kaikin tavoin. Istuimme pari tuntia yhdessä puutarhassa vilttien alla (kukin omansa), lakitimme emännän Rosanda-patsaan, nautimme suppilovahveropiirasta, coctailpaloja ja juuri paistettuja munkkeja. Kuunneltiin spotifysta perinteiset kevätlaulut ja skoolattiin sille sun tälle.

Siinä vaiheessa, kun varpaat alkoivat olla tunnottomat toppasaappaista huolimatta, tallustelimme kotiin.

Mä olen vielä yöpaita päällä ja Justus on touhuillut pihalla jo jonkin aikaa. Keräilee sähköromuja kasaan.

Iloista vapunpäivää kaikille!

Iloista vappua kaikille olosuhteista huolimatta.
Meillä eilinen päivä meni arkisesti polttopuuhommissa. Illalla tein eka kertaa churroja ja vaikka kaikki ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, tuotokset maistuivat ihan hyviltä
Aamu valkeni aurinkoisena ja kylmänä. Oli pakko laittaa tuli takkaan. Kuinkahan kauan tässä vielä saa tulistella ennen kuin hiukan kesäisemmät lämpötilat saapuu?

Tämä päivä taitaa mennä yhtä arkisesti kuin eilinenkin. Just muistelin, että ennen vanhaan meillä kotona oli Vappu perinteinen perunan siemenien nostopäivä. Paitsi ehkä joka kymmenes vuosi, jolloin vietettiin mummoni syntymäpäiviä vähän juhlallisemmin

Ehkä tänään voisi tehdä pikku kävelylenkin sentään.

Vapputerveiset Saimaan rannalta. Meillä oli eilen etämiehen kanssa perinteinen kesäkauden avaus mökillä. Siihen kuului simaa, munkkeja, saunomista ja hyvää ruokaa. Perinteistä poiketen olin vähällä heittää talviturkin kun melskasin vyötäröä myöten järvessä, tosin kahluuhousuissa kun purin jäiden rikkomaa laituria. Meinasin muutaman kerran keikahtaa pyrstölleni tolppia irrottaessani.

Tänään nostettiin ensimmäistä kertaa illalla lasketut verkot. Saalista oli kiitettävästi, mm. 3 kiloinen hauki, kiloinen ahven ja muutama pienempi.

Kivikasa muisteli lapsuuden vappuja. Meillä tehtiin varhaisperunaa usein vappuna jos vain säät sallivat. Mikäli keli oli kylmä, niin äiti ompeli minulle ja sisarelleni mekot kevätjuhlaan. Uusi mekko oli kyllä kiva saada, mutta muistan inhonneeni keskeneräisen mekon sovittamista.
Munkkeja ja simaa oli tarjolla yllin kyllin, muita vappuherkkuja en muista.

Nyt täytyy lopettaa ruoka kutsuu.