Tulirumpu:Varmaan Cushingin oireyhtymästä oli kyse. 

Kai nyrkkisääntö on että teki toisen painon eteen yhtään mitä tahansa, metsään menee. Sitä hän sitten valittaa psykologille myöhemmin, miten häntä ei hyväksytty yms. Olen tässä asiassa vähän kyynistynyt. Paitsi kerran. 
Yksi kandityttö kertoi, että oli vastaanoton lopulla antanut velvollisuudesta jonkun ravitsemusohjeläpyskän vanhalle pariskunnalle mukaan. Ja mikä kauheinta! Nämä ottivat sen tosissaan ja laihtuivat kumpikin normaalipainoisiksi seuraavaan vastaanottoon mennessä.

IL, olen samaa mieltä kanssasi, että miesvainajani kalskahtaa hieman ikävältä. Olisiko edesmennyt mieheni vähemmän ikävältä kuulostava? Tiinuliinu käyttää ihastuttavaa ilmaisua "tuonilmaiset" ja minäkin olen alkanut käyttää  sitä. Meirämmiähen vanha koulukaveri siirtyi tuonilmaisiin pari viikkoa sitten ja hän ilmoitti siitä muutamalle muulle kaverille tekstiviestillä. Hän sitten mietti, mitä ilmaisua käyttäisi ja minä olin sitä mieltä, että siinä yhteydessä tyhjää potkaiseminen, lusikan heittäminen nurkkaan ja hiippakunnan muuttaminen ovat aika karskeja ilmaisuja, vaikka kyseessä olikin enemmän tai vähemmän karski miesporukka. Olen yleensä sitä mieltä, että kiertoilmaisut ovat turhia, mutta hän ei halunnut myöskään sanoa, että Jontte kuoli tänään. Ehdotin sitten tuota siirtymistä tuonilmaisiin ja kumma kyllä se miellytti häntä ja sitä hän sitten käyttikin. Vielä oudompaa oli, ettei yksikään kavereista kysynyt, mitä se tarkoittaa, joten ilmeisesti se ei ole ihan outo ilmaisu. Tai sitten kaikki ymmärsivät sisällön, mutteivät halunneet paljastaa tietämättömyyttään 😏

Melluh, luonnollisesti ihmisillä on erilaisia tilanteita eikä etätyö yhdistettynä lasten etäkouluun varmaankaan ole ihan helppo yhtälö. Ihmiskontaktit ovat toisille hyvinkin tärkeitä ja näin pitkä poikkeusaika oletettavasti vaikuttaa, vaikka onkin monenlaisia tapoja pitää yhteyksiä. Täällä foorumillakin on tullut hyvinkin selväksi miten tärkeää isovanhempien apu lastenlasten hoidossa on, joten sekin on nyt sakannut ja aiheuttanut ylimääräisiä ongelmia. Lähinnä tarkoitin valittajilla kuitenkin niitä, joilla ei ole mitään varsinaisia ongelmia, paitsi ettei pääse ravintolaan, teatteriin, matkustamaan jne. He ovat heittäytyneet marttyyreiksi ikään kuin rajoitukset eivät koskisi ketään muita kuin heitä ja uskoisin, että se kuulostaa erittäin itsekkäältä sellaisten korvissa, joilla ihan oikeasti on vaikeaa!
 
Tuosta uudesta Anna a lopussa -sarjasta sen verran, että sarjaa mainostettiin etukäteen ”rouheaksi” ja hieman ihmettelin, mitä se tarkoittaa. No, nyt kun ensimmäinen kausi on takana, niin olen huomannut, että sarjaan on kirjoitettu paljon sellaista, mitä kirjoissa ei ollut. Se tuntuu oudolta, kun luulisi niinkin moniosaisessa kirjasarjassa olevan materiaalia enemmän kuin tarpeeksi. Sellaisia pikkuasioitakin on pitänyt muuttaa kuin Marillan kadonneen rintakorun tapaus. Marilla syytti Annaa korun ottamisesta, minkä Anna kielsi jyrkästi, kunnes hänelle annettiin vaihtoehdoksi tunnustaminen tai jääminen pois kauan odotetulta huviretkeltä. Anna tietenkin tunnusti, mutta sai silti rangaistuksen, mikä oli sangen epäoikeudenmukaista. No, koruhan sitten löytyi ja Annakin pääsi retkelle, joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Sarjassa oli rangaistukseksi kirjoitettu palautus orpokotiin ja vaikkei Anna sinne mennytkään, vaan päätti karata, hän kuitenkin matkusti lähes perille asti ja onneksi Matthew hänet lopulta löysi. Tarinallisesti tuo oli pikkujuttu ja juurikin siitä syystä ihmettelin, miksi se oli pitänyt muuttaa. Kaiken kaikkiaan sarja on kyllä hyvä eikä vähiten pääosan esittäjän ansiosta, joten aion kyllä jatkaa sarjan katsomista, vaikka luinkin facebookista pitkän keskusteluketjun, jossa useampikin oli päättänyt lopettaa katselemisen kesken suuren pettymyksen vuoksi!

IL, olen itse kerran melkein motannut lääkäriä, joka tökki minua sormella käsivarteen ja kysyi ”voisitko ehkä kuvitella pudottavasti muutaman kilon”! En enää muista, miksi vastaanotolla olin, mutta kyse ei ollut mistään yleisestä terveystarkastuksesta eikä varsinkaan ylipainoon liittyvistä ongelmista. Sitä paitsi olin silloin huomattavasti kevyempi, vaikka kylläkin kapea-alaisesti katsoen ylipainoinen. Olin sangen ylpeä itsestäni, kun en kysymykseen reagoinut muuten kuin sanomalla jäisellä äänellä ”toki voisin kuvitella”!
 
Viime vuosina on paljon keskusteltu siitä, pitääkö lääkärin, käynnin tarkoituksesta riippumatta, ottaa puheeksi potilaan ylipaino. Ilmeisesti ainakin terveydenhuollon taholta sitä pidetään lähes velvollisuutena, mutta minun mielestäni se ei toisi toivottavaa tulosta, vaan ko. henkilö saattaisi jättää lääkärissäkäynnin väliin siinäkin tapauksessa, että se olisi tarpeellista. Sinulla, IL, on kyllä kompetenssia toimia vertaistukena ja tytön olisi varmaan huomattavasti helpompaa keskustella asiasta sinun kuin äitinsä kanssa. Sikäli kuin asia alkaa askarruttaa tytön mieltä, uskon hänen tulevan hakemaan tukea sinulta, kuten hän on aiemminkin tehnyt. Alkuun pääsy on varmaan vaikeaa ja jotenkin pitäisi asia saada otetuksi puheeksi niin, ettei tyttö loukkaannu ja vetäydy kuoreensa. Voisitko ehkä oman diabeteksesi varjolla jotenkin heittää asian ilmaan, sillä ensin kaiketi pitäisi selvittää, johtuuko lihominen jostain muusta syystä kuin syömisestä. Muuten, kun tyttö syö paljon pitsaa ja eineksiä, niin hänen ruoanlaittotaitonsa saattaa olla vähäinen, joten tehän voisitte houkutella häntä Justuksen osaamisella. Kutsutte kylään ja Justus pyytää häntä assistentiksi. Siis sitten, kun korona hellittää, tietenkin!
 
Kävimme torstaina labrakokeissa ja totesin hämmästyksekseni, että vaikka olen lojunut vuoden sohvannurkassa, niin kaikki arvoni ovat paremmat kuin heinäkuussa, vaikka nekin olivat hyvällä tasolla! Sekä sokeri että kolesteroli on laskenut ja kaikki muutkin arvot olivat hyviä. Olen itse mittaillut verenpainettani ja sekin on pysynyt jopa ikäisilleni annettuja suosituksia alempana. Mitä tästä nyt sitten pitäisi ajatella?
 
Sokoksen herkku on nyt myös mukana verkkomyynnissä ja se lisää huomattavasti valikoimaa. Heiltä on mukana myös ruokatori, josta saa tilata mm. irtomyynnissä olevaa lihaa ja kalaa. Tein juuri ensi viikolle ruokatilauksen Prismaan ja huomasin vasta sen jälkeen saamani sähköpostin Sokoksen mukaan tulosta, joten nyt vähän harmittaa. No, ensi kerralla sitten. Systeemi on kyllä pelittänyt hyvin ja nyt kun tauti leviää huomattavasti, niin aion tilata verkkokaupasta säännöllisemminkin. Valitettavasti meirämmiähen on käytävä kaupassa pahuksen kaljansa takia, mutta sitäkin voidaan minimoida ostamalla kaksi laatikkoa kerrallaan. Täytyy sitten vain vahtia kuin haukka, ettei hän imaise samassa ajassa tuplamäärää 😒
 
Meillä oli yöllä pakkasta 12 astetta, mutta nyt on vähän lämmennyt. Luntakin on sadellut, joten talvi jatkuu, vaikka monet jo kaipailevat kevättä. Hiihtäjät hiihdelkää, kävelijät kävelkää ja minä menen nyt lämmittämään tomaatti-mozzarellakeittoa. Mukavaa viikonloppua kaikille 😃

Menna teillä ehkä on kyse siitä että teidänmies haluaa jotain erikoiskaljaa Alkosta, mutta siltä varalta että teillä on sama virhekäsitys kuin minulla oli pitkään, ettei olutta saa tilattua noutopalvelusta, niin kerron että kyllä saa. Me tajusimme sen vasta joulutilauksen yhteydessä.

TLH, meirämmiäs juo ihan tavallista keskiolutta, mutta ei sitä kyllä täällä saa noutopalvelussa eikä varsinkaan kotiinkuljetuksella, kuten meille tulee. Luin jostain, että kaupat voivat saada luvan myydä kaljaa noutopalvelussa, mutta ilmeisesti täällä ei ole lupia haettu.

Menna, näköjään on tosiaan noin että kotiin tuotuna ei saa. Noutopalvelussa kyllä pitäisi saada joka paikassa, ainakin cittarin ja Prisman Q&A mukaan. Meillä cittari on järjestänyt noutopalvelun tosi hienosti - maksu suoraan kortilta ja haetaan parkkihallista, joten ei tule mitään kontaktia ihmisiin. Paikallisessa Prismassa joutuu menemään sisätilaan, mutta sinnekin ottavat nyt vain yhden ihmisen kerrallaan.

Iloista naistenpäivää kaikille💝
Aurinko paistaa ja iltapäivällä menen hiihtämään, jos vaan perinteisen  latu on aukaistu. Viikonloppuna oli lumipyryt ja muutenkin ladulla vain vapaantyylin baana auki. Ei sovi minulle. 
Eilen aloitin tekemään tyttärelle piknikpeittoa, jonka kankaat hän jo kesällä käydessään valitsi. Mallikin on nyt melkein sovittu kun olen lähetellyt hänelle whatsapilla kuvia eri sommitelmista. Siitä tulee aika hauska, jopa kaunis minun mielestä. Toinen piknikpeitto sitten pojan perheelle seuraavaksi. Tytär asuu etelä-Suomessa, joten häne peitteellään on kiireempi 😄 Pojan perhe Oulussa, joten siellä ei ehkä vielä toukokuussakaan ole käyttöä piknikpeitteelle. No, kyllä sekin peite on tarkotus tehä mahdollisimman pian valmiiksi kun nyt on taas ompeluinto iskenyt. 

Mukavaa uutta viikkoa kaikille. 

Minulle ei koskaan lääkäri ole sanonut, että olen ylipainoinen. Vuosia sitten lääkäri oli kirjoittanut lausuntoon Obeesi. Se herätti minut ja aloin laihduttaa.

Hyvää naistenpäivää Ihanaiset naikkoset 🥰!

IL, no niinhän se tietysti on, Musti on teidän autonne. Muistin sen heti kun Asics Gel minun muistiani ystävällisesti virkisti ☺️.

Terveisiä hiihtoladulta, olipahan varsinainen kärsimysnäytelmä. Ensimmäinet 200 m olivat hiihtämisen  iloa mutta sitten alkoi tökkiä, ihan kirjaimellisesti. Ladulla oli runsaasti roskaa, koivun oksia ja männyn kaarnaa, isäntä kaatui kolme kertaa, minä heiluin ja huojuin kuin heinämies mutten kaatunut 🤗 ... jee! Latu-urat olivat paikka paikoin levahtaneet ja minun sukseni menivät minne sattui. Jos ei tule reilusti uutta lunta taitaa meidän hiihdot loppua tähän. Oli kuitenkin aika voittaja olo, kun vihdoin ja viimein sai ottaa sukset jaloista pois 😱🤩😄. Upea auringon paiste oli kuitenkin ja talitintit lauloivat täysin rinnoin, kyllä se sohvalla istumisen voitti.

Käytiin viimeviikolta päiväretkellä mökillä, vähän minua huvitti, kun olin retkestä ihan täpinöissäni, unikaan ei tahtonut tulla illalla silmään. Tapahtumaköyhäksi on elomme Koronan myötä muuttunut.
Mökillä kaikki oli kunnossa, hiiren kakkaakaan en nähnyt ja hyvä niin. Sen sijaan löysin mökiltä kaksi tekokasvia joita etsin täältä kotoa ja ihmettelin että minne olen voinut ne laittaa, voi tätä vanhuutta. Mökkiretki oli kyllä kiva, piristi meitä kumpaakin.

Mukavaa alkanutta viikkoa, pysytään terveinä!

Moi mimmit ja hyvää naistenpäivää, joka alkaa tosin olla lopuillaan. Sain tassutella valmiiseen aamiaispöytään, mutta niinhän saan joka aamu. Värikkään tulppaanikimpun Justus oli jo tuonut kauppareissultaan. Tiinuliinu vihjaisi, että jo aamupäivästä sai varata rokotusaikoja, vaikka virallisesti alkaa vasta huomenna, joten ryntäsin nettiin ja nyt on aika ensi viikon tiistaina.

Pulputin puhelimessa ennen puolta päivää parisen tuntia, tosin eri ihmisten kanssa. Se on minulta jo saavutus, kun yleensä alan kiemurrella jo parinkymmenen minuutin jälkeen. Tiinuliinun kanssa päivitettiin ja päätettiin juoda rokotuskaffeet heidän pihalla, kun meillä on melkein peräkkäiset ajat Messukeskuksessa. Kipan kanssa huokaistiin helpotuksesta, kun hänen äitinsä on päässyt hoivakotiin. Ja yhden ystävän kanssa itkettiin solkenaan, kun hänen iki-ihana kääpiösnautserinsa oli mennyt koiraenkeliksi munuaisvian takia. Päätettiin treffata viikon päästä Tammisaaressa retkipaikassa, että saadaan oikein kunnolla muistella suloista pikkukoiraa, josta minäkin pidin kovasti. Tyttären kanssa vaihdettiin kuulumiset, Iker ei pidä siitä, kun Juniori lähtee kouluun ja lauma hajoaa, murjottaa ulko-oven edessä puolisen tuntia joka aamu. Tyttären anopin kanssa rupateltiin ja naurettiin ja lupasi postittaa minulle poikansa julkaiseman kirjan.

Kaiken tämän puhumisen jälkeen sukset jalkaan ja järven jäälle. Voi sitä autuasta oloa - sitten jälkeen päin. Suupaltti, yhtä tökkimistä ja lipsumista ja polvien hataraa huojumista oli meidänkin etenemisemme, mutta hitaasti sivakoitiin melkoinen lenkki. 

Ruokatuolien päällysten pesemisprojekti etenee nyt niin, että päätin ommella kokonaan uudet. Nimittäin pesin Justuksen irroittamat, siksakkasin reunat ja liotin ja panin koneeseen. Silti jotkut läntit eivät lähteneet, niissä taitaa olla kiljukaulojen ruokalistaa niin painettuneena, ettei irtoa millään. Täytyy vaan löytää sopiva kangas ja se projekti taas saattaa kestää. Kuusi tuolia on nyt sullottu kuistille ja jakkarat kaivettu esiin.

Alan toipua Justuksen valmistamasta uunikalasta, joka oli tajuttoman hyvää, jokin uusi resepti. Perunatkin uunivuoassa ja ihana soosi päällä. Kohta herkuttelemme hänen eilen valmistamallaan tonnikalamoussella pienten saaristolaisleipäpalasten päällä.

Ja ettette luulisi, että minä täällä vaan makoilen sohvalla, kerron, että olen siivonnut eilisen päivän keittiön kaappeja. Kaikki lähti siitä, että haluaisin mökille riisinkeittimen, mutta sille ei ole kaapeissa tilaa. Tytär tuumi, että voisithan sä miettiä, tarvitsetko oikeasti koko ajan saataville niitä nelisenkymmentä matalaa lautasta ja saman verran syviä? Joten vihreä  Kultakeramiikan astiasto lähti säilöön, melkein kaikki kaapit on pesty ja järjestelty ja keitin on tilattu verkkokaupasta. Lasivitriinistä säilöin turhat lasit vinttiin ja toin tilalle yhden värikkään kahvikaluston, jota en varmaan käytä, mutta silmä tykkää katsella. Päätin, että jos en tarvitse sitä vihreää astiastoa puoleen vuoteen, vien sen kierrätyskeskukseen (vai tarvitseeko teistä joku vaikka mökkikäyttöön?).

Mä oikeasti nautin kaappien ja vintin siivoamisesta, ikinä ei tiedä mitä löytyy!