Tarkoittaako tuo tiistain "kallaaminen" soittamista? Sen etymologia olisi kiva tuntea - sehän on ilmeisesti peräisin englannista "call" vaikka enimmäkseen kai noissa murteissa on ruotsia pohjalla.

Moi mimmit! Se Sinitiainen ei lannistunut edes parin päivän poissaolostamme. Heti alkoi ikkunoihin koputtelu. Aamuvarhain se nokittelee makuuhuoneen ikkunoita, vaikka edessä on pimennysverhot. Ja kun nousen kahvinkeittoon, se on keittiön ikkunassa nokkimassa. Koko ajan saan pestä ikkunalaudoilta sen valkoisia jätöksiä. Huidoin eilen jo pyyheliinalla ikkunan sisäpuolelta, mutta tintti vain siirtyi seuraavaan ikkunaan. Kohta kokeilen pyydystää sen haavilla, panen pahvilaatikkoon ja vien autolla johonkin kauas?

Eilen katseltiin ikkunasta myös, kuinka kaksi peuraa ja yksi jänöjussi nyhtivät sulassa sovussa nurmikkoa pari metriä talosta. Ei häiritse niitäkään meidän huutaminen. Täytyy ostaa lisää peurakarkotetta ja kenties luopus nurmikonpidosta suosiolla. Kukkaketo tilalle?

Olen tehnyt pihatöitä ja ristiselkä valittaa. Justus on tarkastellut talon takaseinää, johon olen iskenyt isoja nauloja lumikolaa ja -lapioita varten. Eilen hankittiin koukkuja, joita hän nyt kiinnittelee. Viime viikon iso myrsky on siirtänyt PUOLI METRIÄ painavaa, vastakkain istuttavaa keinua. Täytyy odotella lisäväkeä, jotta se saadaan siirretyksi takaisin betonilaattojen päälle.

Eilen vietiin nojatuoli ja rahi verhoiltaviksi, pian saadaan varmaan ihan uutta vastaavat mökille takaisin. Mä leivoin sen palaneen sitruunatortun tilalle uuden ja siitä tuli oikein maukas. Paistoin myös parsapekonipiirakan ja siitä vasta hyvä tulikin! 

Nyt lähden istuttamaan orvokkeja pääoven vieressä olevaan muuripataan.

IL, vanha kansa sanoo, että linnut ovat tuonilmaisiin siirtyneiden sieluja ja niinhän Varpunen jouluaamuna-laulussakin lauletaan.

THL, "kalla" on ruotsia, vaikkakaan se ei tarkoita soittaa, vaan kutsua. Käännökset kuitenkin ovat saattaneet syntyä vähän epäjohdonmukaisestikin, mikä usein tulee ilmi murteissa. Monesti olen arvuutellut murresanojen merkitystä ja veikannut väärin, koska olen johtanut sen suoraan ruotsista tai englannista. En ole mikään kielitieteilijä, mutta todennäköisesti "kallaaminen" kuitenkin pohjaa englannin call-verbiin, sillä kyllähän murteissa on runsaasti englannista johdettuja sanoja, kun rannikkokaupunkien satamiin tuli englantilaisia laivoja. Esim. Rauman murteessa on paljon englannista johdettuja sanoja.

Meillä on viikon verran podettu mies-noidannuolta! Minkähän takia kaikki vaivat, nuhasta lähtien, ovat miehillä paljon pahempia kuin naisilla 🤔 Meirämmiähelle tuli yhtäkkiä viime viikolla selkä kipeäksi ja jokainen selkäänsä joskus potenut tietää, että kun selkä on kipeä, kaikki selän lihaset kramppaavat ja lopulta se tuntuu vatsalihaksissakin. Pari päivää olin myötätuntoinen ja yritin antaa hyviä neuvoja esim. sängystä nousuun. Meirämmiähellä on aina ollut tapana nostaa itsensä pystyyn suoraan vatsalihaksilla, vaikka paljon terveellisempää (ja helpompaa) olisi nousta kylki edellä. No, nythän suoraan nousu ei tietenkään onnistunut ja kun itse opin aikoinaan sairaalassa leikkauksen jälkeen nousemaan kylki edellä ja olen käyttänyt sitä sen jälkeen koko ajan, yritin neuvoa sitä meirämmiähellekin. Eihän se oikein tahtonut ottaa tuulta, kun "kyljelle kääntyminen sattuu"! No, tietenkin sattuu 🙄 Kerran hän jopa laskeutui polvilleen lattialle ja nousi siitä sitten sänkyä vasten ylös, mutta minun mielestäni se oli kyllä jo vähän liioittelua! Kun kaikkinainen ylösnousu tapahtui aina hirmuisen kiroilemisen avulla ja huomautuksella "että voikin selkä olla jäykkä", niin myötätuntoni alkoi hiipua ja tilalle tuli vali vali-tunnelma! 

No, eilen sitten menimme lääkärille. En osallistunut keskusteluun sen enempää, mutta lääkäri alkoi vaivan kuvauksen perusteella epäillä divertikuloosia, kun meirämmiähellä oli aamulla hieman lämpöäkin. Ko. vaivan yleisin aiheuttaja iän lisäksi on ummetus, jota meirämmiäs ei ole eläessään potenut, mutta toki kaikki mahdollisuudet pitää tutkia. Hän sai lähetteen verikokeisiin, jossa otettiin normaalit kokeet sekä CRP ja tulos oli kaikinpuolin hyvä. CRP oli vain 11, joten divertikuloosi ei tullut kyseeseen, sillä silloin arvo olisi ollut yli 40. Minun teki niin mieli kysyä noidannuolesta, mutta lääkärithän eivät tunnetusti tykkää potilaan omista diagnooseista, joten olin siis hiljaa. Lopulta meirämmiäs sai reseptin lihaksia rentouttavasta kipulääkkeestä noidannuoleen sekä neuvon kävellä ja levätä sopivissa määrin. Kysyin olisiko siitä apua, jos meirämmiäs makaisi lattialla jalat 90 asteen kulmassa tuolilla, minkä itse aikoinaan ristiselkävaivoja potiessani totesin hyväksi rentoutumiskeinoksi. Sain vinon vilkaisun sekä vastauksen, että yhdelle sopii kova alusta ja toiselle pehmeä! No, minun mielestäni sitä olisi voinut kokeilla, mutta arvaatte varmaan, ettei meirämmiäs siihen tule ikinä suostumaan, kun lääkäri ei kehottanut niin tekemään 🙄 Lääkettä pitää ottaa 1 tabletti aamulla ja päivällä sekä kaksi yötä vasten. Kysyin aamulla helpottaako yhtään, sillä tosiasiahan on, että noidannuoli yleensä alkaa itsestäänkin helpottaa noin viikossa, mutta kuulemma jäykkä on yhä eli vali vali-tilanne jatkuu! Lääkärissä käynti labroineen maksoi yli 180 euroa, mikä olisi säästynyt, jos meirämmiäs olisi edes yrittänyt kokeilla minun ohjeillani (olin jopa luvannut hieroa selkään kipugeeliäkin), mutta vaimohan ei tietenkään mistään mitään tiedä ja eipähän tuosta konkurssia seurannut!

Ihmisiä näytti olevan paljon enemmän liikkeellä kuin viime aikoina yleensä. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin, joten se varmaan vaikutti osaltaan. Bussissa oli kyllä mennen tullen kaikilla maskit, vaikkakin matkustajia oli yllättävän paljon. Totesin, että kohta pitää saada käyttöön ohuempia takkeja, kun talvitakissa tuli suorastaan kuuma, mutta täytynee odottaa kunnes meirämmiähen selkä on parempi, sillä tuossa kunnossa hän ei pysty menemään ullakolle. Minähän en ole siellä kertaakaan käynyt, kun en voi laskea oikeaa polvea lattiaa vasten ja se on ainoa keino siirtyä tikkailta lattiatasolle. Pois tullessakin on ensin pakko mennä polvilleen, kun en kyykystä pääse istuma-asentoon. Sitten en kyllä tiedä, mitä teen, jos meirämmiäs ei enää ullakolle pääse. Täytyy varmaan palkata avuksi "aviomiespalvelu" 😄

YLE teemalla on näytetty puolen tunnin jaksoja vanhasta Ällitälli-ohjelmasta, jota Heikki Kinnunen ja Leo Lastumäki tekivät kauan sitten. Laitoin niitä tallennukseen ja katsoimme yhden jakson eilen. Outoa kyllä hyrähdimme monessa kohdassa, mutta enemmänkin näyttelijöiden ilmeille ja esiintymiselle yleensä kuin varsinaisesti vitseille. Etenkin Lastumäen esiintyminen oli hienovaraisen herkullista ottaen huomioon, että hän oli niin kookas.  Muistan hänen itsensä joskus monimielisesti sanoneen, että hän oli "Suomen suurin näyttelijä"!

Meiltä on lumet käytännöllisesti katsoen kokonaan hävinneet pihalta. Yhdessä nurkassa, mihin aurinko ei juuri paista, on vielä vähän jäljellä. Valittelin meirämmiähelle, että kaikkien pensaiden juuret ovat todella epäsiistin näköiset, kun niissä on monen vuoden ajalta pitkää kuivunutta heinää. Meillä on sellaiset pitkävartiset sakset, joissa terä kääntyy varteen nähden 90 asteen kulmaan ja joilla on helppo siistiä sellaisia paikkoja, joihin ruohonleikkurilla tai siimaleikkurilla pääse. Kysyin eikö niillä voisi yrittää leikata kuivaa heinää ja sitten vain kerätä sitä pois. Kuulemma se on  periaatteessa mahdollista, saa nyt sitten vain nähdä onko se sitä myös käytännössä. Tämä ei siis ollut ensimmäinen kerta, kun asiasta mainitsin, mutta tähän mennessä ei periaate ole vielä kääntynyt käytännöksi! Ihan oikeasti en ymmärrä, miksi meirämmiäs halusi rivitaloon ja pihan, kun hän ei siellä mitään tee. Näiden 19 vuoden aikana voi melkein laskea kahden käden sormilla ne kerrat, kun olemme edes yrittäneet istua pihalla juomassa kahvia tai muuten vain. Siellä on aurinkoisella ilmalla ihan liian kuuma istua 15 minuuttia kauemmin enkä minä erityisemmin tykkää syödä ulkona sanan varsinaisessa merkityksessä. Puutarhanhoidostakaan ei voi puhua, vaikka hän sinne on joitakin kukkasipuleita istuttanutkin. Ainoa vuotuinen homma on laittaa maahan kymmenkunta samettikukkaa, isoon astiaan viisi pelargoniaa ja amppeliin muutama orvokki. Lisäksi tulee ruohon leikkaaminen, mutta sekin on vähentynyt sitä myöten, kun piha on sammaloitunut! Kuistikaan ei ole erityisemmin ilo silmälle, kun lattialaudat ovat alkaneet harsuuntua eikä kalusteitakaan ole öljytty vuosiin. Tänä kesänä aion vaatia, että vanha rikkinäinen muovipöytä ja kaksi pinttynyttä muovituolia viedään jäteasemalle, kun hienovarainen huomauttelu ei ole vaikuttanut mitään. Samalla voi sitten viedä myös rikkinäisen printterin ja muuta pientä sälää, jota on nurkkiin kertynyt!

Huomasin juuri, etten ole kirjoittanut mitään iloisen positiivisia asioita, mikäli Ällitälliä ei lasketa. No, tämä oli nyt tätä ja katsotaan sitten seuraavalla kerralla, josko olisi jotain iloisempaa. Ainakaan en tällä kertaa paasannut koronasta - täytyihin se nyt kuitenkin edes kerran mainita 😆

Mukavaa tiistain jatkoa kaikille 😃

Menna - lähinnä mietin kuinka vanha sana tuo "kallaaminen" on.
Rauman murteesta en tiedä mutta me täällä Raumalla puhumme Rauman Giältä ja toki siellä jokunen sana on varmaan englannistakin, mutta kyllä ruotsi on selvästi ensisijainen lähde. Näin kun oma ammatti liittyy nimenomaan kieleen/kieliin, niin kiinnostaa tämmöiset "omituisuudet".

Menna oli minusta diagnoosissaan oikeassa. Divertikuliitti diagnosoidaan niin, että painettaessa vasemmalle alavatsalle potilas rääkäisee vapaavalintaisen kirosanan ja yrittää potkaista lääkäriä. Appendisiitti eli umpilisäkkeen tulehdus diagnosoidaan painamalla oikealle samaan kohtaan vähän napaan päin samoin tuloksin. Vävy karjaisi aikoinaan "S..t..". Tällöin hoitaja jo uskoi, että on appendisiitti, mutta lääkäri ei vielä. Tytär kertoi hävenneensä silmät päästään, kun joutui käyttämään ällön äiti on erikoislääkäri - kortin ja sanoi, että äiti kyllä puhelimessa jo sanoi, että tämä on umpilisäkkeen tulehdukselta vaikuttava. Saivat happamalta lääkäriltä Hesassa lähetteen vihdoin kolmen yrityksen jälkeen Meilahteen. Toipui leikkauksesta hyvin.
Joskus lääkärille vain täytyy olla vähän suora. Jos hän on hyvä, hän kyllä kestää sen. 

Mieheni kotopuolessa eteläpohojalaaset sanoovat jotta pirahuta jollekin likiseelles. Tuo kallaa -muoto on siellä ihan tuntematon tai en ole ainakaan koskaan kuullut sitä käytettävän.

Ymmärrän Menna turhautumisesi miehesi selkävaivaa kohtaan. Meillä on vähän samoin, paitsi ettei lääkäriin viitsitä mennä kuin pää kainalossa. Liikunta ei tunnu sopivan ikääntyneelle miehelleni. Viime keväänä sauvakävellessä murtui varvas (tai sitten siitä katkesi verisuoni), syksyllä kuntopyörällä kipeytyi polvi. Nyt hän aloitti varovaisesti sauvakävelyn uudelleen. Noin kolmannella kerralla hän jo sivakoi reippaasti 3 km. Seuraavana päivänä jalkapohja oli niin kipeä, ettei sille oikein sietänyt astua, koko jalkaterä turposi ja kipu levisi pian pohkeeseenkin. Pelkäsin veritulppaa, mutta lääkärille en saanut suostumaan. On kuulema jo vähän parempi.

Olen valloittanut Lintuvaaran takaisin hiihtäjiltä. Tosin kuntoreitti on varjokohdissa latupohjan jäljiltä  vielä paksun jää/lumihyhmän peitossa, mutta sauvoilla suoriutuu niiltäkin osin liukastumatta. Ihana hengittää raitista ilmaa ja mäntyjen tuoksua. Kunto kasvaa, kun iPhonen ilmoittamia kerroksia tulee yli 4 km:n lenkille 17-19. Joskus täytyy hetkeksi pysähtyä puuskuttamaan. Pientä jännitystä tuo Espoossa liikkuva susi. Kuntoreitti on talvea lukuunottamatta aika hiljainen, joten siellä olisi suden hyvä lymyillä ja saalistakin varmaan piisaisi. En nyt ihan tosissaan sitä kuitenkaan pelkää.

Eilen jäniksiä säntäili tontilla ees taas. Menin lasiterassille päiväkahville ja huomasin metrin päässä lasin toisella puolella pienehkön, laihan jäniksen. Katsoimme hetken toisiamme yllättyneinä, kunnes jänis vetäytyi nurkalle etsimään tuoretta ruohoa. 

Viihdymme mainiosti omakotitalossa ja harmittelemme vain, ettemme jo aiemmin tulleet sellaista hankkineeksi. Olimme jo asettuneet Lauttasaareen kerrostaloon eläkepäiviä viettämään, mutta tilaisuuden tullen (ja poikamme perheen takia) vaihdoimme tähän. Tontti on vanha rintamamiestontti, joka on jaettu kolmeen osaan. Se rajautuu naapurien pensasaitaan ja osin lauta-aitaan ja takapihallamme on vain nurmikkoa. Automaattileikkuri pitää nurmikon siistinä. Istutukseni ovat terassilla ruukuissa, samoin kuin etupihalla ulko-oven portaalla. Sen edessä kulkee kaikkien kolmen talon pihatie.Talomme on yksikerroksinen, joten mitään kiipeämistä ei ole. Lumen kolaus ja haravointi ovat vain hauskoja, kuntoa kohottavia puuhia. Uskon, että selviämme tässä lopun ikää, ellei jokin sairaus tai dementia vie hoivakotiin.

Voi Jumbojet, miten kauniisti kirjoitit nyt jo aikuiseksi varttuneesta lapsenlapsestasi, ja elämästä yleenä. Muistan vielä, miten kerroit kuinka hän 12-vuotiaana mietti, mahtaisiko hän rakastaa tulevaa pikkuveljeään. Vaikea uskoa, että siitä on jo 10 vuotta!

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!

Merelle, peurakarkotin on veteen sekoitettavaa jauhetta, liuosta kaadetaan vaikka kastelukannulla "näkymättömäksi aidaksi" sen alueen ympärille, johon ei haluta peuroja. Toimii useamman viikon, mikäli ei ole kovia sateita. Sitä saa rautakaupoista ja esim. Hankkijalta. Riittoisa paketti vähän yli 20,-.

Mitä mä teen tuon omituisen sinitiaisen kanssa? Eilen pidin puutarhatöistä taukoa ja istuin lähikoivun edessä terassilla. Lintu ajoi kaikki talitiaiset koivusta riippuvasta ruokinta-automaatista pois, ne eivät saaneet olla koivun oksillakaan. Talitiaiset ovat isompia, mutta sekään ei näytä sinitinttiä häiritsevän. Sitten se pörhisti sulkansa edessäni niin, että näytti ihan pieneltä pallolta. Ja seuraavaksi lensi koivun rungossa olevaan pönttöön, tuli ulos ja pörhisteli. Selitin, etten mä mitenkään mahdu sinne pönttöön ja Jussikaan ei tykkäisi, jos alkaisin linnun kanssa pesäntekopuuhiin.

Menna, jos se lintu yrittää tuoda tuonpuoleisista jotain viestiä, niin en minä oikein ymmärrä, keneltä. Jos se olisi mun mieheltä, luulisi linnun nokkivan Jussia?

Pesukone pyörittää talvivaatteita, optimistisesti uskon, ettei niille ole enää käyttöä.

Ja sitten vihje kaikille, jotka tykkää ommella tai edes katsella, kun toiset ompelee. Areenassa Suuri Ompelukisa, brittiohjelma, joka ainakin minusta on hauskaa seurattavaa. Tavalliset ihmiset ompelevat tavallisia vaatteita ja vihjeitä ja niksejä saa roppakaupalla.

IL, mitäpä sille tintille voisi tehdä, pyydystää ja viedä 200 km päähän ? Tulee varmasti takaisin, kun on noin rakastunut 💘. Sinun pitää vain tyytyä kohtaloosi yksipuolisen rakkauden kohteena, ehkä aika parantaa.

Minä sain ihme kohtauksen toissayönä. Närästystä minulla ei ole pahemmin ollut, savumakrilli ja punainen paprika tunkevat joskus makuna takaisin suuhun. Yöllä kuitenkin keräsin polttavan korvennukseen rinnassa, kipu tuli aaltoina. Yön pimeinä tunteina ehdin kuvitella vaikka mitä etenkin kun kipu vaan lisääntyi ja tuntui, että keuhkotkin olisivat tulessa. Limaa kerääntyi nieluun ja sylkeä suuhun, kakoin ja nieleskelin. Voisiko tämä olla koronaa vai ehkä kyseessä on sydänkohtaus, pitäisikö herättää isäntä? Ei ehkä vielä, hän soittaa kuitenkin ambulanssin enkä voi mennä sairaalaan, kun tukkakin on likainen 😱. Pitäisikö mennä varmuuden vuoksi suihkuun entä mitä laitan päälle, nukun nakuna. Ahdisti aika tavalla, välillä tuska helpotti ja nukahdan toviksi mutta kipu palasi, mietin mitä kipulääkettä voisin ottaa mutta en kuitenkaan uskaltanut jos se ärsyttäisi ruokatorven lisää 😲. Aamulla vaiva oli ohi mutta illalla nukkumaan meno kieltämättä hermostutti mutta nukuin hyvin, vaiva on hävinnyt. Mietin pääni puhki mikä olisi voinut vaivan aiheuttaa, hapankaali oli aika tujua vaikka oli vasta ostettua,  hummukseen lorahti vähän liikaa etikkaa ja vihannessosekeittoon pippuria, ehkä kaikkien kombo oli sillä kertaa vain liikaa.

Isäntä kulkee hermostuneesti keittiön ja olohuoneen väliä, pitänee lähteä puutarhahommiin, mitäköhän keksisi, tai lenkille. Aurinkokin paistaa, nautitaan keväästä ! Mustarastaan ovat vasta tulleet tänne, samaten fasaanit ja lokit, kyllä se kevät on täällä.

IL, mä oon kattellu ompeluohjelmaa ja vähältä pitää, etten konetta hae mökille?
Olis niin paljon kaikkea kivaa, kutominen, kalligrafia, ompelu, ruokien laitto, leipominen. Jne
Kaikki niin kiinnostais. Isännän vatta ei kestä mitään, joten ruokia ei tartte laittaa kuin perussettiä.
Leipomuksetkin pitää nyt tehdä gluteenittomasti, kun siirsin hänet gluteenittomalle.
Enkä oo perehtynyt gluteenittomaan leivontaan kovin paljoa vielä.

Ompelukonetta en ehdi käyttää millään. Mökkipiha on iso ja puuhaa aivan riittävästi. 
Olisinpa vielä nuori, niin taipuisin vaikka mihin?

Puoliåilvinen päivä, joten peseskelen ikkunoita. Iltapäivällä sitten ulkopuuhiin. Pitää siirrellä valkosipulin alut varsinaiseen penkkiin. Kasvavat nyt pitkin peltoa.
Varhaisperunan siementä pitäis käydä hakemassa jostain. Kohta senkin vois laittaa maahan.

Kävin ostaas uuden iPadin, kun tämä niin vanha versio. Käyttöönotto vaan nyt ei onnistu?
Miniä kyllä auttais, mutta en haluis heille mennä koronan takia. Ja sitäpaitsi poika osti eilen uuden sähköauton, jonka saavat tässä jonain päivänä? Ovat niin täpinöissään, että eivät pysty keskittymään mihinkään muuhun? 

Mutta jatkanpa siivoilua. Pitää silittää makkariin puhtaat verhot. Pääsen sitten ulos.

Voikaahan hyvin💕

IL, seuraan suurella mielenkiinnolla sun ja sinitiaisen suhteen kehitystä. Niin varmaan moni muukin tällä palstalla.

Onhan tuo linnun lähestymisyritys aika erikoinen, mutta ehkä ei aivan ainutlaatuinen. Muistan lukeneeni  joskus joutsenesta, joka rakastui Finnairin lentokoneeseen.

Ikkunat meilläkin pitäisi pestä, mutta perustelen ryhtymisrajoitustani maailmankuulun arkkitehdin Alvar Aallon nimiin pannulla toteamuksella: "Turha pestä ikkunoita. Valo tulee pehmeämmin, kun ikkunassa on pölyä."

Valoisaa viikonjatkoa!