Japena, voimia taas kerran teille molemmille. Kyllä se eläkkeelle lähtö ja eläkeasunto tulevat tarpeeseen, eivätkä yhtään liian aikaisin.

Tintti käy yhä röyhkeämmäksi. Tosi kiva, kun menen kylpyhuoneeseen istuntoon, niin tintti koputtelee ikkunassa. Pusaa siinä sitten. Ja eilen kun kömmin saunan lauteille, niin eikö se tule tillittämään saunan ikkunasta. Mä kyllä väännän siltä niskat nurin, jos vaan saan kiinni.

Silmäpussiasiaa: Mulle on tehty yläluomien leikkaus Eiran sairaalassa kaksi vuotta sitten. Luomet roikkuivat niin, että koko ajan oli silmätulehduksia. Leikkauksen jälkeen ei yhtäkään eikä silmiä kutittele enää. Kela korvasi. Operaatio on helppo ja kivuton, aurinkolaseja piti käyttää pari viikkoa ja voidella arpia, jotta ne sulautuivat luomeen (ei huomaa ollenkaan). Vuoden päästä toiseen arpeen kasvoi nuppineulan päätä pienempi valkoinen rasvapallo, joka poistettiin takuuseen kuuluvana. Luomet ovat nätit ja silmämeikki onnistuu, kannatti käydä.

On mulla pienennetty rinnatkin monta vuotta sitten, 600 grammaa pois kummastakin. Siihen jäivät olka- ja päänsäryt. Äidilleni aikoinaan sama leikkaus ja hän usein sanoi, että olisi pitänyt mennä jo aikaisemmin. Sitä mieltä minäkin nyt olen.

Ei kai tällaisissa operaatioissa mitään hävettävää ole, ainakaan mun mielestä.

Nuo olivat terveydellisistä syistä, mutta jos viitsisin, olisihan tässä mummossa paljon korjailtavaa. Vaan pelkästään ulkonäkösyistä en ala itseäni leikkelemään. Vuosi sitten plastiikkakirurgi pisti jotain täyteainetta ylähuulien uurteisiin, että huulipuna ei juoksisi pitkin ryppyjä. No se operaatio meni ihan hukkaan, kun tuli maskipakko ja uurteet ovat tulleet jo takaisin.

Äsken herkuteltiin sinisimpukoilla, Justus keitteli herkullisen liemen jostain sitruunaruohoista ja ties mistä.

Suupaltti, hyvä jos vaivasi oli vain närästystä. Tyttäreltäni leikattiin sappikivet, uusi kipukohtaus seurasi toistaan aina pahempana, kunnes joutui pikaleikkaukseen. Ei kannata mitään kipuja ihmetellä, Koshkoi neuvoi hienosti.

Aurinkoista viikonloppua kaikille. Ihailen tuosta ikkunasta parhaillaan auringonlaskua järven toiselle puolelle. Sinivuokot ja krookukset kukkivat, isot narsissit avaavat nuppunsa näinä päivinä. Huomenna pihahommia ja sunnuntaina tapaamme yhdet ystävät Tammisaaressa puistossa.

Heippa 🙂

Kiitoksia kirjoituksistanne. Niitä on ollut ilo lukea. Alkoi naurattamaan Mustikkaposken  vesileikit.😂

IL:n  sitkeä ihailija on kyllä erikoinen. Kerroin asiasta siipallenikin.  JJ  kirjoitit taas niin kauniisti ystävyydestä ja tyttärentyttärestä <3 🥰

Kiitos jokaisesta muustakin kirjoituksesta. Kädet kipeinä, niin yritän pitää tämän lyhyenä. 

En ole jaksanut kirjoittaa ja tuntuu, että ei ole kauheasti mitään kirjoitettavaa. Nyt kun aloitin, niin laitan lyhyesti tärkeimmät. 

Viime lauantaina lähdimme siis äidin hoitolaitoksen kautta ajelemaan kohti kaupunkikotia. Isänikin tuli  sinne hoivakodin pihalle, joten tapasimme hänetkin. Äitiä oli tietty ihanaa tavata ja paijata, mutta huono kunto vetää mieltä apeaksi. Pyykinpesua riitti, kun kotiin pääsimme. Rakas siippani vaihtoi sunnuntaina kesärenkaat. Iltapäivällä olimme sitten kävelyllä, kun puhelimeni soi. Siihen soitti rokotusajanvarauksesta joku, kun olin perjantaina yrittänyt sinne soittaa. Vantaalla alkoi viime maanantaina yli 60 ajanvaraus ja mietin, jos valvon yötä myöten, niin ehkä saisin siiipalleni ajan jo maanantaille, kuten itsellänikin riskiryhmään kuuluvana oli. Myöhemmin tajusin yhden ystävän kanssa puhuessani, että eihän niitä aikoja ole heti seuraavalle päivälle, kun se ajanvaraus alkoi. Olin jo unohtanut koko asian, kun puhelin soi. No, sain siinä samalla sitten siipalleni varattua ajan tiistaille. Kovasti mietin, miten eväät riittäisivät, kun olen karttanut Vantaan kauppoja yli  vuoden. Lopulta homma hoitui yhden ystävän neuvosta niin, että kun minun aikani oli ma heti klo 8.05, niin menimme molemmat sinne. Pariskunnat ottivat vain yhden vuorolapun ja ohjattiin sitten samaan huoneeseen. Omasta puolestani olin tulostanut jo netistiä "riskiryhmäläisyyteni", että siihen ei menisi aikaa ja kyselin kovasti, jos siippani saisi samalla rokotteen, vaikka aika oli vasta seuraavalle päivälle. Alunperinhän tarkoituksemme oli lähteä heti rokotuksen jälkeen takaisin tänne meidän maanpäälliseen paratiisiimme. Siinä sitten kävi niin onnekkaasti, että saimme molemmat maanantaina ne rokotukset. 

Ranta on täällä nyt sulana ja meillä on vedessä kaksi katiskaa. Kolmena yönä on nyt kyllä mennyt jää riitteeseen, kun on ollut pikkupakkasta öisin. Minä liukastuin (vaihteeksi) tuossa maaliskuun loppupuolella maanantiaamuna. En edes ajatellut, että siitä olisi tullut muuta kuin ammottava haava vasempaan kämmeneen ja mietin, miten sen saa ikinä parannettua. Haava on kyllä parantunut hyvin. Kaatuessani loukkasin samalla vasemman polven ja vähän olkapäätä ja käsivartta. Ilmeisesti myös tämä oikea olkapää (meni reilu vuosi sitten sijoiltaan) otti iskusta nokkiinsa ja tein varmuuden vuoksi viikko sitten perjantaina jo tapaturmailmoituksen. Oikea olkapää menee vanhaan tapaturmaan. Kipuja on siis joka puolella. Tämä "mahdollinen" polymyalgiakin kiusaa. Olen taas joutunut ottamaan yöllä nukahtamislääkettäkin..... Olen niiiiiin kyllästynyt juoksemaan lääkäreissä. Takana on nyt 5 - 6 kertaa hammaslääkärissä, kun tehtiin juurihoito yhteen hampaaseen. Maanantaina minulla on aika yksityiselle lääkäriasemalle ortopedille sekä tästä vanhasta vammasta (oikea olkapää - totesi sen silloin ensimmäisenä ilman magneettikuvia, jotka otettiin vasta Helsingissä) että maaliskuun lopun kaatumisesta. Pelkään vähän, että vasemmasta polvesta on vaurioitunut kierukka. Oikea polvi on leikattu 4 kertaa, vasenta ei vielä kertaakaan...... 

Tuon lääkärin jälkeen on aika Mikkelin keskussairaalaan reumalääkärille tämän mahdollisen polymyalgian vuoksi. Labroissa ja röntgenissä kävin jo aiemmin. Keskiviikolle on sitten vielä aika radiologille, kun on pakko saada kortisonipiikki ultraääniohjauksessa oikean olkapään nivelkapseliin. Tämä on sitten neljäs pistos siihen. Vamma sattui tammikuun alussa 2020. Kädet syyhyäisi, että pihalla pääsisi jo jotain tekemään.... eipä uskalla kättä käyttää, kun ihan pakollisiin juttuihin. Hirvittää vielä minkä määrän lääkkeitä joudun syömään.... 

Pihalla on sinivuokkoja kukassa. Tuotu kukkapenkkiin vanhempieni luota. Pientä vihreää puskee sieltä sun täältä, mutta yöpakkasten vuoksi ei niille oikein mitään voisi vielä tehdäkään, vaikka olisi terveät kädet. 

Eilen iltapäivällä istuimme terassin sohvalla. Muutama parvekelasi oli auki ja lämpöä siinä 30 astetta. Maistui viinilasillinen hyvältä. 

Nyt on lohi muhimassa merisuolassa. Savustamme sen tänään. 

Rakas siippani pilkkoo puita. Kaadoimme toissapäivänä isohkon koivun. Minäkin olin hetken narunaisena, että siippani sai latvaosan kaatokoloon laitettua kiilan. Totesi kyllä kaadon jälkeen, että taitaa olla jo liian vanha enää kiipeämään puihin. 

Naapurille lupasi kyllä eilen, että kaataa sieltä suuren männyn, joka näyttää siltä, että ei ole enää ihan terve. Normaalisti kaataisiva itse, mutta mies on toipumassa vakavasta sairaudesta. 

Nyt vaatteiden vaihtoon ja päivän lenkki tekemään. Vasen polvi jäykistyy paikoillaan seistessä ja on selvästi turvonnut. Turpoaa myös polven takaosasta, niin että sitä on vaikea koukistaa. Ei kun lenkille. 

Mukavaa, ihanaa, kesäisää ja lämmintä viikonloppua kaikille. 🥰

Heipsan kaikille!

Tulin tuolta helteestä vähän viilentymään sisälle. Olin vähän kaivelemassa maata, mutta nuo jalkaterät ei siitä puuhasta tykänneetkään. Hermot siis mennyt jalkateristä.

Lähden kohta kesäkeittiöön paistamaan lettuja 45 vuotis kihlajaispäivän kunniaksi. Seurusteltu 47 vuotta. 
Aika kuluu niin äärettömän nopeasti. Ei meinaa perässä pysyä.

Hyviä vointeja kaikille!

Huomenta
Muorin kuntoutuminen on kyllä ilmiömäistä. Antaa toivoa itsellekin kun sama on joskus edessä.

Hei Ihanaiset,
tänään on ollut jännä päivä, saatiin ensimmäiset koronapiikit ja toiset saadaan 6.7. JEE 🥳, kotimatkalla käytiin ostamassa jäätelöpuikot kun oltiin niin reippaita 🏆. Hienon näköisiä ilmoja on ollut mutta meillä on tullut aika lailla, tänäänkin on tosi kylmää. Olen yrittänyt haravoida mutta vaahteran ja tammenlehdet lentävät karkuun. Viikonloppuna aloitettiin ulkoruokailut, virvokkeita ollaan terassilla jo aiemminkin nautittu ja muutaman kerran olen hätäisesti käynyt aamukahvitilkan horaisemassa pihalla. Tämä on niiiin parasta. Isäntä istuu nytkin terassilla ja tahtoisi syödä ulkona 😋 minusta on liian kylmä ggrrr🌬❄️. Aamulla kyllä istuin kahvimukin kanssa pannuhuoneen rapulla ja katsoin kuinka punarintapariskunta hyppeli kuusenkannon ympärillä ja tutkivat pesäpaikkaa, ihania pikkuruisia palleroita.

Lauantaina kävi lapsenlapsi ja ex-vävy vaihtamassa autoihinsa kesärenkaat. Kahviteltiin pihalla, oli kiva jutustella vaikka ex-vävyn kanssa pitää vääntää englantia. Onneksi hänellä oli puheripuli niin pääsin helpolla, nyökyttelin, ynähtelin ja ripotteli täytesanoja sopiviin rakosiin☺️. Lapsenlapsi jäi vielä isänsä lähdettyä, auto vaati hieman rassausta. Kävivät papan kanssa ostamassa uusia polttimot, lisäsivät öljyä ja jäähdytysnestettä ja pappa muistutti, että auto pitäisi kohta katsastaa. Lapsenlapsi oli ihmeissään muista sen voi tietää, isäntä nautti, kun sai opastaa. Oli taas pari päivää uutta juteltavaa isännän kanssa.

Tästä nyt ei ole kenellekään mitään apua mutta kerron kuitenkin. Minulla on silmäpussit ja jäätävät mustat silmänaluset. Olen vuosia miettinyt alaluomien leikkausta mutta, kun se olisi pelkästään kosmeettinen toimenpide olen hävennyt ajatusta. Päätin jo toteuttaa leikkauksen, kun ne silmäpussit minua harmittavat mutta sitten tuli korona ja hautasin haaveet. Systeri leikkautti yläluomet muutama vuosi sitten ja koska luomet häiritsivät näkökykyä sai niihin Kela-korvauksen. Leikkaus onnistui hyvin eikä systerin tarvinnut syödä yhtään kipulääkkeitäkään. 

Nyt jänskätään tuleeko oireita, isäntä ei varmaan tunnusta vaikka tulisikin, kun pikkuveljensä sai jo vähän aikaa sitten rokotuksen eikä jälleen tullut mitään oireita. Minä olen oman sisaruskatraani ensimmäinen joten minulla ei ole mitään paineita 😇. Miehet ovat joskus/usein omituisia 😘.

Jännä ero näköjään tossa ekan ja toisen piikin välisessä ajassakin eri puolilla - minä sain myös eilen ekan ja minulla toinen on 13.7. Hoitaja vielä totesi, että se on sitten tasan 12 viikkoa. Suupaltilla näköjään viikkoa lyhyempi se väli. En kyllä tarkastanut, oliko laskettu oikein 12 viikkoa

THL, meillekin tarjottiin ensin tuota 13.7. aikaa mutta kysyin löytyisikö aikaisempaa aikaa vaikka jostain muusta rokotuspisteestä ja saatiin sitten tuo 6.7.

Illalla, kun menin nukkumaan niska oli vähän jäykkä ja päänsärkyhän siitä tuli. Yö oli levoton, näin ihan kummia unia ja paljon. Isäntä sanoi, että juttelin kovasti, kun hän tuli nukkumaan mutta mitään ei saanut puheistani selvää. Heräsin monta kertaa, kun vaihdoin kylkeä ja rokotettu käsivarsi oli kipeä ja herätti, kun sille kyljelle käännyin. Aamulla otin särkylääkkeen, isäntä mennä porskuttaa, on hän aika tervaskanto 😘.

Aurinko paistaa, nyt ulos pihaa rapsuttamaan. Huomenna tulee ikkunanpesijä eikä yhtään liian aikaisin.

Moi mimmit! Sinitiainen sitkeästi käy esittelemässä ikkunan takana pesänrakennusaineita, joita se pitää nokassaan. Ikkuna on täynnä valkeita kakkaviiruja, mutta ei kai kannata pestä ennen kuin ihailija luovuttaa? Ja alkamassa on terassiremonttikin juuri sen ikkunan edessä.

Sain nojatuolini verhoilijalta ja se on kuin uusi! Kestää toiset 25 vuotta. Työn osuuden saa kotitalousvähennyksiin, eipä kannattaisi uutta ostaa.

Sunnuntaina teimme retken Tammisaareen ystäviemme huvilalle. Päivä oli upea, söimme ulkosalla. Sisällä ei tarvinnut käydä ollenkaan. Kyynelehdittiin heidän koiransa kuolemaa ja toivotaan, että tutun kennelin astutus onnistuu ja sieltä tulisi perheeseen pieni kääpiösnautseripoika.

Osallistuin eilen pankkini webinaariin ja osasin sen jälkeen asentaa puhelimeeni Apple Payn. Nyt pitäisi enää opetella käyttämään sitä ostoksilla. Pakko jotenkin yrittää pysytellä kehityksessä mukana.

Juniori käy kartingissa pari kertaa viikossa, on ystävystynyt samanikäisen pojan kanssa ja treenaavat keskenään. Eilen oli aikuisten kisat (yli 14-vuotiaat) ja Juniori sai luvan osallistua, vaikkei pisteitä voikaan isojen kisasta kerätä. Arvatkaa oliko rinta rottingilla, kun hän oli voittanut yhden lähdön! Hevyteinillä taas oli poski mustelmilla ja äitinsä tivasi, onko ollut tappelussa. Poika vakuutti, ettei takuulla ole tapellut, jolloin tytär huolestui, että nyt sillä on suussa varmaan joku kamala kasvain. Aikansa asiaa ihmettelivät, kunnes selvisi, että pojalla on tapana lukiessaan painaa vesipullonsa isoa korkkia poskea vasten ja vetää se pois, niin että se korkki tavallaan imee kuin fritsun poskeen!

Mä aloin muistella, kuinka me tyttöjen kanssa joskus 14-15 vuotiaina yritettiin tehdä imurilla fritsuja, kun ihailtiin isoja tyttöjä, jotka kulkivat ns. fritsuliina kaulalla. Muistatteko ne ohuet sifonkihuivit!

Nyt pitää mennä Justuksen perään puusouviin!

IL, minulla ei eläessäni ole ollut fritsua enkä olisi halunnutkaan! Tuo heviteinin tapa kuulostaa hassulta, mutta kyllähän itse kukin on tehnyt lukiessaan jotain tiedostamatonta oheistoimintaa, Tuskin hän nyt fritsujen toivossa sitä kuitenkaan tekee 😏 Minä olen myös sellainen riipustelija. Töissä kun puhuin puhelimessa, niin riipustelin kaikenlaista paperille ja aikoinaan koulussa riipustelin kirjojen marginaaleihin tai vihkon reunoille. Kaipa se jotenkin auttoi keskittymään.

Sinitiainen tuntuu olevan ihan vakavissaan. Onkohan se miettinyt, miten IL mahduttaa itsensä sen rakentamaan pesään tai miten munimishommat tehdään? Vaan rakkaus ei ole potaatti eikä koskaan voi tietää, mikä itsessä toista viehättää, joten sympatiani ovat sinitiaisen puolella 🥰

Huhtikuun 20. päivästä tasan kolme viikkoa on 13.7., joten Suupaltti sai viikon hyvää. Kysyminen siis kannattaa! Meillä ei meirämmiähen kanssa tullut minkäänlaisia vaivoja rokotuksesta, mitä nyt pistoskohta oli hieman arka pari päivää. Mikään rokotus ei ole koskaan aiheuttanut minulle mitään oireita. Pahin oli se, kun saimme samalla kertaa kausirokotuksen sekä pneumokokkirokotuksen ja jälkimmäisen pistoskäsi kipeytyi niin, että kättä ei pystynyt nostamaan suorana vaakatasoon. Ei sitäkään lopulta kestänyt kuin pari päivää eikä se muuten ollut kipeä kuin nostaessa. Ihmiset ovat kuitenkin eri tavalla herkkiä ja aika hyvin rokotusohjeissa on kerrottu yleisimmät oireet, jotteivät ihmiset turhaan hermostuisi.

Suupaltti, ei kosmeettisia(kaan) leikkauksia tarvitse hävetä ja sellainen on ihan ookoo, jos katsoo sellaista tarvitsevansa. Alaluomien leikkaus ei kuitenkaan välttämättä kannata. Kälyni kävi sellaisen teettämässä ja pussit olivat takaisin parin vuoden päästä. Tummia silmänalusia voi yrittää häivyttää valokynällä. Aikoinaan äidilleni tehtiin kaihileikkaus ja häneltä kysyttiin, haluaako hän yleislasit vai lukulasit. Yleensä ihmiset haluavat lukulasit, mutta äitipä halusikin yleislasit. Lääkäri ihmetteli miksi ja sai hyvin naisellisen vastauksen "yleislasit peittävät silmäpussit" 😄

Meirämmiähen selkä ei ole vieläkään ihan kunnossa. Lääkekuuri loppui maanantaina. Olen yrittänyt saada selville, kuinka kipeä se on ja että onko se yhtään parempi, mutta meirämmiäs ei ilmeisesti osaa erottaa jäykkyyttä kipeästä, sillä kyllähän hyvin jäykkä selkäkin tavallaan on kipeä, joten hän ei osaa kuvailla sanallisesti vaivan tasoa. Hän kuitenkin pääsee selkeästi helpommin ylös tuolilta ja olen vihdoinkin saanut hänet oppimaan, miten nousta sängystä ylös kylki edellä 🙄 Kun nyt vielä saisin hänet edes vähän venyttelemään ja voimisteluttamaan selkäänsä, niin kyllä siitä vielä hyvä tulee. Sikäli minulla on huono omatunto, etten ole saanut patistettua häntä/meitä kävelylle. Kai se johtuu siitä, kun en sitä itse tarvitse, niin ei tule sitten mieleenkään!

Alan huolestuttavassa (?) määrin tottua ruoan tilaamiseen verkosta. On niin kiva istua kotona ja kaikessa rauhassa laatia tilausta. Tilausta voi muokata toimituspäivään saakka, joten siihen on helppo lisäillä tuotteita sitä mukaan, kun puutteita ilmenee tai vaikkapa keksii jonkin uuden reseptin. Olen melko varma, että tulen jatkamaan tilaamista ainakin jossain määrin, vaikka kaikkinaiset rajoitukset poistuvatkin. Olen myös mielenkiinnolla seurannut erilaisten palveluiden syntymistä. Esim. viikoittaiset ruokareseptit ja ainekset niihin on todellakin kiinnostava tapa tehdä ruokaa kotona. Kassia ei ole mikään pakko tilata joka viikko, jos vaikka siinä sattuu olemaan sellaisia ruokalajeja, jotka eivät kiinnosta. Tiedä vaikka joskus vielä kokeilenkin!

Meillä kukkivat pihalla skillat ja jokunen sinivuokkokin on jo auennut. Vuokot vain ovat niin varjoisassa paikassa, että se varmaan hidastaa niiden kukintaa. Tulppaanitkin nousevat hyvää vauhtia. Totesin, että lumikellot ovat kivan näköisiä, mutta niitä oli liian vähän ja liian harvassa, joten syksyllä niitä täytyy ostaa lisää ja skillojakin voisi lisätä, kun niiden itsestään leviäminen ei kuitenkaan kovin nopeasti käy. Alan selvästi kiinnostua istutusten kehittämisestä, mutta vielä en ole tuntenut mitään halua/tarveta lähteä itse ropsuttamaan 😆

Kävimme eilen ensimmäisen kerran tänä keväänä jäätelöautolla ja ostimme kunnon valikoiman erilaisia puikkoja ja tuutteja, ettei ihan heti lopu. Tykkäämme kyllä yhä Kingis-puikoista, mutta vaihtelu virkistää. Sitä paitsi yksikköhinta tuli halvemmaksi kuin Kingiksillä, joten sehän oli kuin olisi laittanut rahaa pankkiin!

Mukavaa loppuviikon alkua kaikille. Aurinkoistakin toivottaisin, mutta se taitaa ainakin ennusteiden mukaan olla turha toivo. Totesin vain, että minulla on perjantaina kampaaja ja perinteisesti silloin aina sataa, joten en yhtään yllättynyt loppuviikon ennusteista. Voidaan kuitenkin hyvin 😃

Heippa 😊 ihan lyhyesti 😉 aikuisten oikeesti tällä kertaa. 

Olen nyt saanut uä-ohjauksella oikeaan olkapäähäni kahteen eri kohtaan piikit. Maanantaina olin ortopedillä ja olin jo etukäteen hyvissä ajoin varannut tämän ajan toimenpiteeseen (ois ehtinyt perua, jos ortopedi ois ollut eri mieltä).

Kättä ei nyt saisi rasittaa ja kun on pistettu syvälle nivelkapseliin ja johonkin toiseen paikkaan (en muista nimeä), niin rakas siippani juuri lähti tuosta yksinään saunaan. Huomenna sitten minäkin. 

Seuraamme jäiden lähtemistä oikein antaumuksella. Rakkaan siippani veikkaus ehkä 3 - 4 viikkoa sitten oli huominen päivä (näyttää nyt siltä, että voisi toteutuakin) ja minun veikkaukseni oli kaksi päivää myöhemmin. 

Rantavesissä on jo katiskat. Olleet monta päivää, paitsi uusin, jonka siippani innostui lähteä ostamaan yhtäkkiä viime torstaina. On siis sellainen (vähän parempi 😂) katiska, että pitää laittaa autoon kokonaisena. Ja jos minä olen kyydissä, niin muuta tavaraa ei mahdukaan, joten ihan fiksu päätös. Eilen siinä oli pieni särki ja tänään siinä oli ensimmäinen pieni hauki . Hauki oli niin pieni, että pääsi syötiksi minkkiloukkuun. Järvessämme on selvästi hauet lisääntyneet ja sehän tietää arvokalojen (lohi, siika) kohdalla huonoa.... Minä tässä jänskään, että päästäänkö huomenna laskemaan verkot - ensin jo jäiden lähdön vuoksi ja toiseksi olkapääni vuoksi..... Saattaa olla, että jos jäätilanne salllii eikä ole tuulista, niin siippani yrittää sitä hommaa ihan itsekseen.... Tietdän vaan kokemuksesta, että ensimmäinen lasku, kun verkot ovat "rutikuivat", niin aina jää johonkin juntturaan.... Katsotaan sitten huomenna.

Kommentoitavaa olisi tosi paljon, mutta nyt säästän oikeaa kättäni ja olkavarttani ja palaan langoille myöhemmin. 

Kiitos teille, että olette olemassa ja täällä 🥰