Moi mimmit! Käytiin tänään tekemässä viikonloppuostokset, kun huomiseksi on luvattu sadetta. Nyt on mansikkakakkuainekset odottamassa lauantaiksi, jolloin Justuksen pojan perhe tulee käväisemään, ovat muutoin mantereen puolella omalla mökillään.

Justus lepäili eilisen sadepäivän ja uskottelee olevansa jo paremmassa kunnossa. Enpä tiedä.

Ne jotka haluavat kuulla Ikeristä, nyt tulee: koiraparka oli viime viikonloppuna Kustavissa, eikä päässyt välillä ylös takajaloillaan. Vasta kun vävy hieroi jalkoja, se vähitellen siitä tokeni. Tänään se oli koiraneurologilla ja sen jälkeen magneettikuvassa. Luupiikkien lisäksi (nehän selvisivät jo aikaisemmin röntgenissä) Ikerin selkärangassa on useita välilevypullistumia. Sen takajalat ovat aika voimattomat. Mitään kasvaimia ei ole ja lonkat ovat kunnossa. Otettiin geenitesti, onko sillä periytyvänä selkärangan rappeumatauti. Ensi viikosta se alkaa saada akupunktiohoitoa takajalkojen lihaksiin ja kun ne ovat paremmassa kunnossa, fysikaalista hoitoa, hierontaa ja vesijumppaa.

Eipä ole ihme, ettei koira halua kävellä. Sitä ei saa kävelyttää asvaltilla, lenkki pehmeässä maastossa ja vain kilometri kerrallaan useamman kerran päivässä, ei hyppimistä. Minun edellinen saksanpaimentyttöni halvaantui takajaloistaan, tosin syynä oli aivokasvain, mutta olin pelännyt sitä Ikerinkin kohdalla. Halvaantumista ei kuitenkaan tarvitse pelätä.

Koiraihmiset ymmärtävät, miten huolissani olen ollut, puhumattakaan Ikerin omasta perheestä. Se on maailman kultaisin ja kiltein koira, luulee ehkä olevansa pehmolelu. Jo lapsuudenkodissani kasvatettiin saksanpaimenia ja minulla on sellainen aina ollut, vaan ei ikinä niin kilttiä kuin tämä.

Tänään pääsin haravoimaan pihallakin, nyt on siisti sisäpiha. Justuksen mökilläjän ei varsinaisia pihahommia paljon olekaan, kun maasto on sammaleisia kiviä täynnä. Olen aloittanut ikkunoiden pesun ja etenen jaksamisen mukaan. Päätalossa kolme seinää on pelkkää lasia, joten hommaa riittää.

Voi Iker-parkaa. Ellei pullistumia voi leikata niin nuo muut keinot eivät valitettavasti taida tuoda pitkäaikaista apua.

Voi IL, miten hurja kokemus teillä onkaan ollut luonnon voimien kanssa taistellessanne. Toivottavasti Justuksen vointi on jo parempi. Ikerin tilanne saa kyyneleet minunkin silmiini. Jaksamista teille.  Tiinuliinu, minulle tämä teams homma on vain käsitteenä tuttu. Koneelle sitä ei ole asennettu ja epäilen, ettei tähän vanhaan versioon sitä asennetakaan. Taidan aina vain olla tämmöinen sivussa kulkija, näkymätön yhteistyökumppani.

Merelle, minä en jaksanut innostua Juventuksen ja Atalantan matsista, vaikka olen aina Juventuksesta pitänytkin, tosin oikeastaan lähinnä Gianluigi Buffon ja Giorgio Chielllinin vuoksi. Saa nähdä pääseekö Juventus edes seuraavaan Mestarien Liigaan mukaan. Homma on nyt myös muiden joukkueiden kuin sen itsensä käsissä.

 Pikseli, kuvasit niin kauniisti metsäpolkusi reittiä, että tuntui ihan siltä kuin olisin kulkenut siellä kanssasi. Menna, me kuuntelemme radiota paljon. Yleensä aamuisin ja aamupäivisin ja aina Yle radio ykköstä. Ykkösaamu on ajankohtaisohjelma, jonka taso vaihtelee, mutta on ihan kuunneltava enimmäkseen. Erityisen mieluista on kuunnella Muistojen Bulevardia ja yleensäkin radion musiikkitoimituksen tekemiä ohjelmia. Ehdoton suosikkini on Outi Paanasen ”Narrin aamulaulu”. Upeaa musiikkia, paljon tietoa tuttujen ja minulle tuntemattomienkin säveltäjien ja laulajien elämästä. Näiden ohjelmien kautta olen oppinut pitämään muunkinlaisesta musiikista kuin jazzista ja Souvareista.

Käväisimme Pyhällä viime viikolla. Meiltä sinne on sopiva matka, n. 350 km. Tunturit olivat vielä lumen peitteessä, maakin osittain. Linnut jo visersivät kevättä varsinkin parina lämpimänä päivänä, mutta kun lämpömittari putosi + 2 asteeseen, vaikenivat linnutkin. Oulussa oli tuolloin reilusti 20 astetta lämmintä. Voisi siis todeta, että olimme eräänlaisia hellepakolaisia.

Kun palasimme kotiin oli lumikasat pihaltamme sulaneet ja tulppaaneissa ja valkovuokoissa oli isot nuput. Valkovuokkojahan ei täällä meidän lakeuksillamme paljon ole, sinivuokkoja kyllä. Mieheni toi joskus yli 20 vuotta sitten etelä-Suomesta valkovuokon juuria, jotka istutin pihallemme. Luulin ensin, etteivät ne juurtuneet, mutta vähitellen vuosi vuodelta niitä on tullut enemmän ja enemmän. On samanlainen tunne kuin Pikku Prinssillä, joka omalla tähdellään huolehti yhdestä ruusustaan ja joka oli hänelle rakkaampi kuin ruusutarhan kaikki ruusut, joita hän matkallaan maassa tapasi.

Sataa. Sade on niin erilaista kuin syksyllä. Nyt se tuo elämää luonnolle, sulattaa roudan, vie lumet, tuo kukat. Syksyllä se kätkee kukat harmaan vaippansa alle ja hurjan tuulen ja myrskyjen avulla vie lehdet puista. Minä pidän kummastakin sateesta, elämää tuovasta ja elämää vievästä.

Mukavaa tätä päivää itse kullekin.

Moi,

tähän väliin kysyjille tiedoksi se että Teams toimii vaikka ko. ohjelmaa ei olisi koneellesi asennettukaan. Kokouksen järjestäjä lähettää osallistujille linkin, josta voi liittyä selaimella suoraan. Käsittääkseni toimii millä tahansa älylaitteella (läppäri pöytäkone tabletti kännykkä) kunhan vain ko. linkin saa auki.

Jos palaveria päätetään pitää, niin tiedoksi että puheenjohtajaksi en rupea. Mutta kokouslinkin voin kyllä askarrella ellei hommaan muita halukkaita ilmaannu. Tietoturvasyistä sitä ei jaettaisi foorumilla, vaan itsekukin voisi pistää mulle yksityisviestinä sähköpostiosoitteen ja mä laitan linkin sinne.

(On nimittäin tapahtunut, että julkisessa jaossa olleeseen Teams-kokoukseen ilmaantuu porukkaa joka ei kuulu joukkoon ja tulee paikalle vain häiriköidäkseen. Kaikenlaisia huveja ihmisillä 😒)

Mutta en mä tätä palaveri-ideaa mitenkään tyrkytä. Hyvin jaksan ootella syksyyn, jos silloin pääsis  livenä syömään yhdessä. Kuulumiset vaihtuvat mukavasti tässä foorumilla kirjoitellenkin.

Mitä kuulumisiin tulee, niin toissapäivänä alkoi kesä eli vene plumpsahti mereen. Viikonvaihteessa se pestään sisältä ja ensi viikolla aletaan pystyttää mastoa, pujotella purjeita ja roudata rantaan kaikkea sitä mikä syksyllä on kannettu sieltä kotitalon kellariin.

UK palasi juuri Messukeskukselta toisen koronapiikkinsä saaneena. Mun vuoro on kesäkuun alkupäivinä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

PS. Lopuksi vielä toivottelen parempia vointeja kaikille kipuisille avio-, avo- ja muille miehille, koirapotilas Ikerille sekä palstan mukaville naisille!

Kiitos Tiinuliinu preppauksestasi Teamsistä. Minä en ole lainkaan sen kanssa tuttu, mutta jos se noin hoituu niin olen kyllä mukana jos olen koneen äärellä silloin, kun palaveri pidetään..ja kännykkähän on yleensä aina mukana. Niin sitä putoaa kehityksestä helposti, kun ei aikaansa kunnolla seuraa. Ideahan on ihan kiva.

Sataa sataa ropisee, tiri tiri pom. Kiva lueskella kaikkien teidän kirjoituksianne ja saada tietää kuulumisistanne. Vaan kohta on ruvettava jatkamaan sisäikkunoiden pesua. Mies teeskentelee tuossa pöydän toisella puolella, että on jo paaaaljon parempi, mutta odottelee minun poistuvan, jotta pääsee tuolista ylös niin, etten minä näkisi, miten vaikeaa se on.

Ensi maanantaina menen jalkaterien IR-kuvaukseen Diabetes-yhdistykseen. Onko teistä kukaan ollut sellaisessa, minä menen ensi kertaa. Jalkaterieni ulkosyrjät ovat pitkään tuntuneet omituisilta ja kuvauksessa selviää, onko niissä neuropatiaa. Palkitsen itseni kuvaukseen menemisestä sillä, että siirryn sieltä kampaajalle. Otsahiukset ovatkin jo niin pitkiä, että ne on kiinnitettävä pinnillä sivuun, jos aikoo nähdä jotain.

Tiistain olen luvannut viettää yhden ystävättäreni kanssa kolttuostoksilla. Hän haluaa makutuomarin mukaansa ja minähän olen aina sellaiseen valmis. Sitä paitsi on hauskaa päästä rupattelemaan tyttöjen juttuja sovittamisten lomassa.

Ihanaa, kun te kaikki olette olemassa!

IL, jos on Justuksen selkäkivut kurja juttu, niin kyllä Ikerin tilannekin surettaa. Nykyään kun lukee koirajuttuja, niin paljon on niillä vaivoja. Tietenkin ne voivat saada samoja sairauksia kuin ihmisetkin ja sitten ovat vielä rotujen omat sairaudet. Esim. westiet, joita pidin aina terveenä rotuna, ovat sangen huonovatsaisia ja allergisia eikä taida ihan terveitä rotuja ollakaan, vaikka yksilöt saattavatkin olla erilaisia. Ehkä pitäisi luopua varsinkin vanhoista "puhtaista" roduista ja alkaa risteyttää uusia, jotka ainakin hetken aikaa säilyisivät terveempinä. Luin juuri Australiassa kehitetystä labradoodlesta, joka on labradorinnoutajan ja villakoiran risteytys. On kuulemma mahdottoman onnistunut sekoitus eikä aiheuta ihmisissä allergioita. Katselin netistä niiden kuvia ja se on ulkonäöltäänkin söpö. Sitä on kolmea eri kokoa riippuen villakoiran koosta. Meillehän ei tietenkään minkään merkkistä koiraa oteta, mutta ainahan sitä saa tutkiskella 😊

Kuten olen kertonut, olemme alkaneet harrastaa valmiita eineskeittoja, joista valikoimaa löytyy yllin kyllin ja uusia pukkaa. Olin tilannut eilen toimitettuun tilaukseen uutta kermaista riistakeittoa sekä täyteläistä lohikeittoa, mutta vahingossa vain yhden kumpaakin. Nehän ovat yhden hengen annoksia. No, meirämmiäs lähti ostamaan itselleen kaljaa, joten pyysin häntä tuomaan toiset ko. keittoja. Kirjoitin nimet lapulle ja otin vielä valokuvankin hänen kännykkäänsä. Kun hän tuli kotiin, kysyin oliko hän löytänyt keitot, johon hän kertoi unohtaneensa ne kokonaan, kun oli kiroillut itsekseen unohtamiaan tyhjiä kaljatölkkejä! Hän oli sitten korjannut tilanteen käymällä ohimatkalla Lidl:ssä, josta hän oli ostanut lukuisten vaihtoehtojen joukosta kylmäsavu kirjolohikeiton ja kermaisen kirjolohikeiton. Kysyin, ettei hänelle ollut tullut mieleen ostaa toiseksi jotain muuta kuin kalakeittoa, johon hän vastasi tykkäävänsä kalakeitosta. Minä vedin herneen nenääni ja kysyin entäs minä sitten. Eikö minun tykkäämisilläni ole mitään väliä. Siis kyllähän minä tietenkin tykkään lohikeitosta, mutta nyt meillä oli niitä kolme kappaletta. Sanoin hänen alkavan muistuttaa ihan Trumpia, kun mikään muu ei merkitse mitään kuin oma napa ja kaljahan se tietenkin koko reissun pääasia oli, muusta viis 😠  Tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta kun saan kuulla "mutta kun minä tykkään"-lauseen. Hänellä oli jo alkuaikoina tapana esim. jättää kukkakaali al denteksi, kuten hän asian ilmaisi ja ellen pitänyt varaani, jouduin syömään pihvini liki raakana, kun hän tykkää sellaisesta. Jos hän saa valita valkoviinin, niin se on aina kuivaa, kun hän tykkää kuivasta. Minä pidän puolikuivasta ja nykyään vaadin, että joka toinen kerta pitää olla minun mieleistäni. Hän on myös oppinut laittamaan minun pihvini hieman aikaisemmin pannulle, jotta siitä tulee medium. Voi tietenkin sanoa, että nämä ovat pikkuasioita ja maailmassa on suurempiakin ongelmia, mutta minä nyt vain katson olevani oikeutettu huomioon otettavaksi, varsinkin kun maksan oman osani talousmenoista 😤

Anteeksi purkaukseni, mutta meillä on viime aikoina ollut hieman "eriäviä käsityksiä" yhdestä jos toisestakin asiasta ja aina välillä kuppi sitten menee nurin!

Muistatteko vielä Riverdancen, joka tuli tunnetuksi vuoden 1994 Euroviisujen väliaikaohjelmana? YLE esitti Riverdance: 25 v juhlashown Teemalla sunnuntaina ja se oli kerrassaan upea esitys. Sattuiko kukaan teistä katsomaan? Se löytyy YLE Areenasta vuoden ajan ja suosittelen ehdottomasti katsomaan!

Euroviisuista puheenolleen, me sitten pääsimme finaaliin. Hyvähän se on, vaikken järin innostunut meidän kappaleestamme olekaan. Pidän kunnon rokista ja varsinkin hevistä, mutta kappale oli sellainen renkutusmainen. Sinänsä sopii tietenkin hyvin mukaan, kun muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kappaleet, niin finaaliin päässeet kuin tippuneetkin, olivat samanlaisia renkutuksia. Henkilökohtaisesti pidin Norjan ja Maltan kappaleista sekä myös Portugalin, joka oli kivalla tavalla vanhanaikainen ja vähän bluesihtava! Niin paljon kuin Ruotsin kappaletta on kehuttu, se oli mielestäni huono, mutta kyllä me taas annamme heille täydet pisteet kuten aina, vaikka sieltä ei juuri meille pisteitä heru 🙄  Mikäli omat suosikkikappaleeni eivät voita, niin sitten on sama mikä niistä voittaa, mutta kyllähän kisa on kuitenkin katsottava! Minulla on jopa perunanlastuja varattuna kotikatsomon iloksi 😆

Oikein mukavaa viikonloppua teille kaikille ja paranemista niin kaksi- kuin nelijalkaisillekin 🙂

Huomenta kaikille
Menna, ymmärrän täysin. Meillä on kiistelty suolan käytöstä kun mies laittaa sitä liikaa esim puuroon. Ei sitä hänen mielestään ole liikaa. Tai laita soppaa. Sillähän se suola poistuu. 

Viisufani en ole koskaan ollut mutta 9-v on innostunut Suomen kappaleesta joten meillä on nyt euroviisuvalvojaiset. Ensin saunominen, kauneudenhoitoa ja herkkuja. Omaa pisteytystä on tarkoitus antaa.

Heippa 😊

Kiitoksia kaikille kirjoituksistanne. Jätän kommentoimatta niitä sen enempää, kun oikea olkapää edelleen kiukuttelee....

IL, toivottavasti Ikerin vointi paranee, tuttu juttu noi välilevyn pullistumat minulle. Voin kuvitella tyttäresi perheen huolen, samoin tietty sinun. Ja Justuksen varmaan pitäisi käydä lääkärissä... mutta ne miehet. Oli kiva jutella eilen.

Muori, sinulla edelleen sellainen tahti, että melkein huimaa, kun lukee kirjoituksiasi. Ehkä kannattaisi selvittää, mistä huimaukset johtuvat.

Pikseli, hienoa, että saitte jo toiset piikit. Toivottavasti miehesi paranee pian.

Menna, korona-aika (vaikka en nyt tiedä vaikuttaako juuri se teihin) on kyllä varmaan laittanut monen parisuhteen koetukselle. Meillä kinaa tulee lähinnä siitä, kun olen niin ylitarkka suojautumisen suhteen. Onneksi saamme olla täällä korvessa ja kauppareissu yleensä max 1/viikko. Nyt vielä tammikuusta virusmuunnosten tultua aloimme taas käyttää Cittarin noutopalvelua. Jotain pientä, mitä tilauksesta on jäänyt uupumaan olemme sitten kotimatkalla ostaneet paikallisesta kaupasta. Niin ja siinä on vieressä Alko, joten viinitkin on nyt ostettu sieltä eikä Mikkelin Graanin Alkosta 😉

Vielä noista tartunnoista, joita on todettu rokotetuilla. Olen kyllä lukenut useammankin artikkelin, jossa ei ole ollut kyse siitä, että tartunta olisi saatu ensimmäisen kahden viikon sisällä rokotteen saamisesta. Jossain vaiheessa annettiin tietoa ensimmäisen piikin tehosta, että olisi paljon korkeampi kuin mitä uudet tutkimukset osoittavat. Kyllä sitä kannattaa yrittää suojautua hyvin kunnes on saanut molemmat piikit ja siitä vielä oltava varuillaan parisen viikkoa. Kurjalta näyttää tilanne täältä, kun tartuntaluvut ovat olleet selvästi nousussa paikalleen jämähtämisen jälkeen. Tämän päivän luvuista näytti puuttuvan Vantaa kokonaan, kun äkkiseltään vilkaisin Hesarista tiedot. Tuskin siellä 0-päivää on, luultavammin luku jäänyt vaan jostain syystä tilastoista pois. Vähän kauhistuttaa, että suuria tapahtumia aletaan järjestämään ennen kuin rokotukset ovat edenneet pidemmälle. Luulen, että osittain on kyse poliitikkojen (ketään nimeltä mainitsematta) halusta kalastaa ääniä ennen kuntavaaleja.

Viime päivät ovat olleet vilpoisia ja sateisia. Torstai oli kauppapäivä ja rohmusin K-raudan pihalta paljon kesäkukkia. Minä rakastan kukkia. Sisälläkin on kukkia useammassa maljakossa. Ruokapöydän ikkunanpuoleisessa päädyssä on kaksi komeasti kukkivaa orkideaa, jotka ovat olleet siinä jo kauan. "vanhoja" orkideoita on useampia ja nyt ainakin kolmessa on jo uudet kukkavanat ja nuput. Eilen ihastelin istutuslaatikossa olevia salaatinalkuja, jotka ovat lähteneet onneksi itämään. Luonnossa on jo kielot nupussa ja kalliorinteessä kukkivat metsämansikat. Koivun lehdet ovat kasvaneet niin, että suhina käy. Kohta saa jo uuden vihdan tehtyä. Toissapäivänä veden lämpötila oli jo 14 astetta. Siinä pystyi jo vähän pulikoimaan ja kropassa tunsi suuren eron kymmeneen asteeseen verrattuna. Nyt on kyllä tuullut kovasti ja viime yönä oli vain neljä astetta, joten järven vesi ei ainakaan ole lämmennyt. 

Verkot otimme tänään pois. Ei ole tullut lainkaan kalaa noin viikkoon. Eilen illalla söimme pakkasesta otettuja haukifileitä.

Minä en tiedä, katsommeko euroviisuja. Luultavasti illantorkku siippani ei jaksa valvoa. Iltapäivällä kyllä aioimme katsoa lätkää 😄

Päivät ja viikot menevät sellaista vauhtia, että ei meinaa perässä pysyä. 

Nyt näyttää aurinko pilkahtavan, joten lienee aika tehdä päivän lenkki. Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille. Terveyttä ja hyvää vointia. 🥰😇

Justuksen pojan perhe tuli äänettömästi uudella sähkömoottorillaan putputellen. Olin vatkannut kermavaahdon kääretorttuleivoksille ja kysyin luvan, saako astian antaa Suzylle, suloiselle Lapinkoiralle, nuoltavaksi. Koiraneito nuoli kipon putipuhtaaksi ja laitoin siihen vettä, kipon lattialle. Suzy ryntäsi kieli pitkällä ja oli aivan loukkaantunut, kun kulhossa ei ollutkaan lisää kermavaahtoa. Suzy tulee meille hoitoon kesäkuussa yhtä aikaa Ikerin kanssa, tulevat hyvin toimeen keskenään.

Valistin Justuksen poikaa ja miniää Justuksen kunnosta, mies vähätteli vierellä ja julisti minun liioittelevan. Minä kysymään, että turhaanko mä sitten voitelen sulle leivät ja autan sukat jalkaan. No poika kysyi heti, mitä voi tehdä ja täytti saman tien kaikki toiveeni. Kiipesi katollekin tarkastamaan savupiipun, kun takka savutti illalla siihen malliin, että luultiin oravan pudonneen piippuun. Ei ollut oravaa. Poika kiinnitti laiturin rappuset yks kaks ja kysyi, mitä varten tuoli on laiturilla, onko otettu aurinkoa. Kerroin, että isäsi ei pääse alas eikä ylös ilman tuolia ja silti operaatiot kestävät aika kauan. Lupasi auttaa kaikessa missä tarvitaan, kunhan ilmoittelen.

Pojanpojat kyselivät poikaleiristä. Aikaisintaan heinäkuun loppupuolella kaikki pojat olisivat koossa, joten silloin sitten. Esikoislapsenlapsi on korona-aikana kasvanut isoisänsä ohi, Justus on 186 cm ja poika viitisen senttiä pidempi. Ja laiha kuin riuku. Tiedän, että heviteiniä sapettaa, hän haluaisi olla se kaikkein pisin, muttaa taitaa olla tällä hetkellä jotain 185 cm. Pisin on kuitenkin vielä Justuksen poika kaksimetrisenä, ja laihana kuin mikä. Pojat ojensivat minulle tullessaan piparipaketin, että tässä on sulle kukkakimppu. Ja arvatkaa ketkä ne piparit hotkivat!