Hei Ihanaiset,

ensin tärkeimmät, minä tulen viivana Iloklubin tapaamiseen jos sellainen päätetään pitää 🤩🥳.

IL, kuulostaa upealta sinun ja Justuksen risteily. Meidän Tukholman risteily lähenee ja nyt siepataan mennäänkö maihin vai pystytäänkö laivassa ja jos mennään maihin niin mennäänkö sisätiloihin vai pysytäänkö ulkona … nuoh … on tämä työlästä.

Käytiin ilmoittautumassa syksyn jumppiin. Pakotin isännän lähtemään toimistolle kävellen, menomatka sujui ilman suurempia sadekuuroja mutta takaisin tullessa saatiin kunnon sateet niskaamme. Oli meillä sontikat mukana mutta tuuli niin paljon, että sade tuli melkein vaakasuoraan ja oltiin aika märkiä, kun päästiin kotiin. Minä kuitenkin tykkäsin, isäntä ei kommentoinut mitään  😘.

Eilen käytiin kunnallisessa hammashoitolassa varaamassa aikoja, mulle suuhygienisti ja isännälle hammaslääkäri. Soitettiin sinne viimeviikolla, vai olikohan se jo aiemmin, ja lupasivat soittaa takaisin. Sitten luin hesarista, että takaisinsoittojonossa on n. 10 000 ihmistä joten aikaa kuluu n. Kuukausi siihen kun soiton saa ja ajan johonkin 3 kk:n päähän 😳☹️. Mentiin siis käymään ja multa meni pasmat aivan sekaisin, kun olin varautunut kovaankin vääntöön ja sainkin ajan tälle päivälle. Virkailija ehti jo kysyä, että eikö aika kelpaa ennen kuin sain änkytettyä että todellakin kelpaa 🤗. Nyt on suu puhdas 😁.

Minua sitten ahdistaa Afganistanin naisten ja tyttöjen tilanne. Joutuvatko taas jäämään kotiensa vangeiksi ja miespuolisten sukulaistensa armoille. Kiukuttaa nuo sikäläiset virkamiehet, poliisit ja armeijan kapiaiset jotka rohmusivat avustus- ja kehitysrahaa omiin taskuihinsa eivätkä kehittäneet omaa maataan 🤬😤. Eihän kannettu vesi kaivossa pysy mutta ahdistaa kuitenkin. Eihän kaikille miehillekään siellä hyvin käy ja pääsevätkö pojatkin muuhun kuin koraanikouluun. Ei auta itku markkinoilla, taidan mennä tekemään sapuskaa.

Voikaa hyvin.

Minuakin tuo Afganistanin tilanne ahdistaa. 

Minä olen valmis tapaamiseen jos muut uskaltaa tällaista reissaajaa nähdä. 

Lähden 28.8-1.9 Mallorcalle. Pakko on päästä murusia katsomaan. On niin ikävä ja siellä on kesä parhaimmillaan , ehkä vähän turhan lämmintäkin. 

Mies sai vyöruusun kasvoihinsa. Onpa pirullinen ja kipeä sairaus. Puolet kasvoista ihan hirveän näköiset, silmä turvonnut umpeen ja hermokivut vaikeita. Lääkearsenaalin sai sairauteen ja ehkä nyt jo hiukan kajastaa pienen pieni pilkku valoa tunnelin päässä.

Kuopuksella on jo toinen jalka synnärin oven välissä kun rv. 37+5. 

Se vähän mietittiin reissuun lähdössä jos vauva siinä syntyy, mutta kun ei sairaalaankaan pääse katsomaan. Enkä kyllä heti matkan jälkeen halua mennä katsomaan vaikka siinä syntyisikin. Käyn varmaan varmuuden vuoksi koronatestissä vaikka kummatkin rokotteet olen saanut. 

Meillä sataa vettä kun Esterin … Muksut ehtivät käydä just ennen sadetta altaassa uimassa. Minä kävin aamulla. Ilma oli 17C ja vesi 22C. Hartiat meinas paleltua kun jumppasin. 

Kiva kuulla Muoristakin pitkästä aikaa. Toivottavasti kaikki on hyvin.

Jaan kanssanne ahdistuksen Afganistanin tilanteesta. Mistä näitä fanaatikkoja ja uskonnon varjolla toisia alistavia ihmisiä oikein maailmaan sikiää.

Tapaaminen kiinnostaa minuakin, mutta odottaisin mieluusti vaikkapa lokakuulle toivoen koronatilanteen helpottumista.

Tällä hetkellä jännitän koronatestin tulosta. Maanantai-iltana alkoi päänsärky ja kurkku alkoi tuntua karhealta. Kuumetta ei ole ollut koko aikana, mutta keuhkoissa tuntuu että kaikki ei ole kohdallaan. Kävin tiistaina iltapäivällä testissä. Valittelivat testauksen ruuhkia ja lupailivat vastauksen kahden päivän päästä. Kävin äsken vilkuilemassa omakannasta mutta siellä ei näy mitään asiasta ja tekstiviestiäkään en ole saanut. Taas tuli muistutus että odottavan aika on pitkä.
Olen mielestäni noudattanut ohjeita turvaväleistä ja maskin käytöstä ainakin sisätiloissa, vaikka maskin käyttö on astman takia hankalaa.
Mikäli saan viime aikojen positiivisimman uutisen eli negattivisen tuloksen niin minulla olisi iso kokous Tampereella ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona. Se on melkoinen koettelemus matkata yhteiskuljetuksella bussissa mennen tullen ja vielä kokoustaminen molempina päivinä Tampere- talossa maski naamalla. Meille tuli tarkat ohjeet miten vältetään kontakteja eri tilanteissa, ei kyllä oikein vakuuttanut minua. 

Neljän seinän sisällä en ole kuitenkaan jaksanut koko aikaa viettää, vaan kävin maanantai-iltana metsässä astiat mukana. Tuliaisina oli viitisen litraa mustikoita ja kopallinen herkkutatteja sekä lukuisa määrä hirvikärpäsiä vaikka minulla oli hirvikärpästakki tiukasti päällä koko ajan.
Eilen kävin hakemassa kurkkuja, kesäkurpitsan ja omenoita viljelmältäni. 
Kuivuus on verottanut satoa melkoisesti, mutta kurkkua tulee melko hyvin vaikka kylvössä on aukkoja huonon itävyyden takia.
On tässä kotiarestissa sellainen hyvä puoli että sain eilen aikaiseksi siivota keittiön laatikot, jota tehtävää olen siirtänyt pitkään muka muiden kiireisimpien tehtävien takia. Tänään suunnittelin kylppärin siivousta, mutta ispiraatiota ei ole vielä tullut.

Me peruimme tiistaina eläkeläisten yleisötapahtuman ensi viikolta kun maakunta siirtyi leviämisvaiheeseen. Olin lähettänyt aiemmin ilmoitukset lehteen ja tiistaina ilmoitin sähköpostilla että jätetään ilmoitukset laittamatta lehteen. Lehdessä oli tapahtunut jokin sähläys ja olivat jättäneet naapurikunnan ilmoituksen pois ja meidän ilmoitus oli tämän päivän lehdessä. 
Tänään täytyi laittaa uusi ilmoitus jossa perutaan tapahtuma. Toimituspäällikkö pahoitteli tapahtunutta, mikä ei minua paljon lohduttanut. 
Aikaa menee tuhottoman paljon kun etsii tietoja rajoituksista eri lähteistä. Tiedoissa on vielä jonkin verran erilaisia tulkintoja riippuen kenen toimijan sivulla vierailee.

Etämies houkuttelee minua johonkin reissuun syyskuun loppupuolella, mutta olen vielä pitkittänyt päätöstä matkan varaamisesta. Minusta on tullut jotenkin säikky delttavariantin takia.

Tässäpä tärkeimmät asiat jotka päässäni tällä hetkellä liikkuu. 

Hyvää viikonloppua ja satoisia retkiä puutarhaan tai metsään.

Mustikkaposki, toivottavasti testitulos on negatiivinen.

Minua pisti maanantai-iltana ampiainen isonvarpaan viereisen varpaan tyveen ja voi että sattui. Jalkapöytä oli tummanpunainen ja turposi, kutisi koko tiistain ja keskiviikonkin. Myrskyn takia ei päästy mantereelle edes apteekkiin. Tänään käytiin apteekissa. Jalkapöytä on vieläkin turvoksissa ja puoliksi punoittaa, mutta pahin kutina on jo poissa. En ole koskaan ollut allerginen millekään ja tämä reaktio yllätti ihan täysin. Miten niin pienestä elukasta voi tulla niin ärtsyä ainetta? Mulla on kuun lopussa omalääkäri, täytyy näyttää jaloista ottamani kuvat (terve jalka oli vertailun vuoksi) ja pyytää adrenaalipiikkiresepti.

Tänään oltiin monta tuntia mantereella asioita hoitamassa. Löysin alesta valkoiset caprit ja Justukselle uimahousut. Täällä on putiikki, jonka omistaja ompelee itse yksittäisvaatteita ja siellä ihastuin kirkkaankeltaiseen pellavamekkoon, jonka ostin ja melkein jo näen itseni pukemassa sen uimapukuni päälle, kun menen laivalla meripäivänä altaan reunalle. Kyllä kai ihmisellä pitää olla myös "allasalueelle-meno-mekko", eikö vain?

Mietiskelen sitä Iloklubin tapaamista. Kotitalonihan on julkisivurempassa, mutta meidän kerhohuone on varattavissa privaattitilaisuuksiin. Kipan kanssa jo vähän asiasta juttelinkin. Raksamiehet eivät saa käyttää kerhotiloja eivätkä sen vessaa. Mitä jos tapaisimme siellä, voitaisiin tilata vaikka pitsat kaikille tai pitää nyyttärit? Kerhotila on siisti, siellä on astiat ja tiskikone ja kahvinkeitin. Lokakuu voisi olla hyvä aika tavata. Mä asun kympin ratikan varrella, joten Hesan keskustastakin on helppo tulla. Torstaisin tila on varattu asukkaille, mutta muut arkipäivät käyvät.

Toisaalta kai joissakin ravintoloissakin on tarpeeksi isoja kabinetteja?

Eilen illalla tuli viesti negatiivisestä testituloksesta😅, kyllä helpotti.
Vointi on muutenkin parempi kuin eilen.

Etämies tulee tänään luokseni. Ei olla tavattukaan pitkään aikaan, siltä ainkin puolitoista viikkoa ikävöidessä tuntuu.
Nyt pikasiivous ja mustikkapiirakan teko ennen etämiehen tuloa.

Hei huomenta,

ja terveiset ulapalta tai siis Espoon saaristosta!

Täällä on pari päivää satanut vettä kuin ämpäristä ja myrskypuuskat ovat kovimmillaan olleet 20 m/s. Mutta veneethän tunnetusti pitävät vettä ja koska omamme on tukevasti laiturissa kiinni, lukemista riittää ja WiFikin toimii mainiosti, ei meillä merenkulkijoilla ole hätäpäivää. Ahvenia saa sekä ongella että katiskalla, verkkoa ei ole voitu heittää mereen juuri tuon tuulen takia. Se kun puhaltaa milloin kaakosta milloin lounaasta.

Varsinainen asia ei kuitenkaan ollut luontokuvaus, vaan asettua kannattamaan tuota IL:n kerhohuoneideaa. Olisin nyyttikestien kannalla, tarjoilu ei liene tilaisuuden pääasia vaan toistemme tapaaminen. Ja lokakuu vaikuttaa mainiolta ajankohdalta, silloin ei liene mahdottoman paljon muita menoja, kun pikkujoulukausikaan ei vielä ala. (Jos nyt tänäkään vuonna mitään pikkujoulukautta pandemian takia tulee?)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Hei Ihanaiset,

täältä myös puoltoääni kerhohuoneen puolesta, ei tule niin ehkä paljon kontakteja kuin ravintolassa. Minun köksätaidot riittää ehkä salaatin tai mustikkapiirakka tekoon 😕. Niin ja juomiahan myös tarvitaan 🥂🍾 😋 niitä voisin tuoda, olisi ehkä terveysturvallisin vaihtoehto 🤣. 

Tänään kävin silmänpohjan kuvauksissa, hyvin meni. Jännitän aina, kun silmäni räpsyvät herkästi eikä kuvaus tahdo onnistua mutta laitteet kehittyvät. Ekassa laitteessa ei välkkynyt mikään ja toisessa laitteessa kamera välähti niin äkkiä etten edes ehtinyt reagoida.  Ei mitattu lämpöä, ei kyselty vointia eikä ulkomaanmatkojen perään, hiukan ihmettelin. 

Sekin ihmetyttää ettei työnantaja saa kysellä tai vaatia työntekijöiltä koronarokotuksia, ei edes terveydenhuollossa. Suuhygienistin luona hiukan hirvitti, kun hoitaja näpytteli konetta tovin ja yritti löytää Apotin syövereistä kaikki nimiasiassa koskevat tiedot ja samoilla hanskoilla sitten siirteli vanutuppoa suussani puolelta toiselle. Taidan olla vähän säikky. Koronapassia minäkin lämpimästi kannatan. Vaan miksi pitää joku uusi systeemi kehittää kun meillä on jo EU koronarokotustodistus, miksei siihen voi lisätä myös tiedon sairastetusta koronasta. Rokottamattonat voisivat pysyä kotona kunnes ovat rokotteen ottaneet 🤭😠. Olenko ilkeä, minua pännii valitukset itsemääräämisoikeudesta ja valinnan vapaudesta, eikös meillä rokotetuillakin pitäisi olla vapaus käydä paikoissa ja tilaisuuksissa joissa on turvallista. Huomenna mennään taas mökille, siellä on turva ja rauha 😊.

Pysytään terveinä jotta tapaaminen lokakuussa onnistuisi, olisi ihanaa tavata 😘

Heippa,

katsotaan, jos kirjoitukseni tällä kertaa onnistuisi. Harrrrmitti, kun pitkä kirjoitus katosi omaa tyhmyyttäni..... mutta eipä sitä harmitusta kauaa kannata pitää yllä, kun ei asia sillä parane. 

Suurkiitos kirjoituksistanne. Välillä on kyllä ollut useampi päivä välissä, että en ole käynyt lukemassa, mutta pääosin olen edes joka toinen päivä lukenut. 

Lyhyesti kommentteja:

IL:n jalka oli tosi kauhea näköinen. Näin siitä kuvan.... Onneksi on älypuhelin, johon voi tallentaa tärkeitä kuvia - ja tietty puhua.... Meillä jäi IL:n kanssa juttu kesken viime sunnuntaina, kun saapuivat autollaan Justuksen mökille ja piti ehtiä veneeseen ennen sateen tuloa. Juttua jatkettiin sitten torstaina, kun samalla siivoilin edellispäivänä keräämiämme kanttarelleja. Tatit siivosin heti edellisiltana samoin kuin osan kanttarelleista. Kanttarellihommista tuli kädet tosi kipeiksi. En ole ennen tiennyt, että kämmenessäkin on niin paljon lihaksia, jotka voivat kipeytyä. Koskaan ennen ei ole tällaistakaan kipua ollut. Reilu viikko sitten perjantaina sain taas kortisoni piikit sekä vasempaan polveen että vasempaan olkapäähän (maaliskuun lopussa tapahtuneen liukastumisen seurauksena). IL:lle totesinkin, että jos tässä sattuisi kuolla kupsahtamaan, niin minneköhän mut voitaisi haudata. Taidan olla täyteen puskettu ongelmajätteitä - niin paljon olen joutunut lääkkeitä syömään ja kortisonipiikkejä ottamaan... IL totesi, että hyvä, kun on sentään huumonrintaju vielä tallella 🤣

Muuten se sienien siivoaminen on paljon mukavampaa, kun on puheseuraa.... lopulta bluutuutista loppui virta. Sitä ennen Mustikkaposki soitteli, kun oli aikaa koronatulosta odotellessa. Onneksi oli sitten negatiivinen. Siinä vaiheessa olimme juuri tulleet kaupoilta, joten kasseja purkaessa oli mukavaa, kun oli seuraa. Mulla on yhdet langalliset kuulokkeetkin (pitää olla sellainen korvan taakse asetettava - nappi ei mun korvissa pysy), jotka olivat tarpeen, kun tytär vielä soitti kesken sieniurakan. Nyt on sienet olleet eilen kuivurissa ja vielä saavat olla hetken ennen kuin purkitan ne. Pakastimet on niin täynnä, että olen jo useamman vuoden kuivannut sekä herkkutatit että kanttarellit. Rakas siippani keräsi sienireissun yhteydessä mustikoita ja siivosikin ne. Nyt sain sentään vähän niitä pakkaseen. Toisin kuin Kivikasalla, (ihanaa, että tapaat pikkuneitiä niin usein) meillä alkaa viime vuotiset mustikat olemaan lopussa - vaikka niitä viime kesänä keräsimmekin toooosi paljon. Rakas siippani kävi jo kerran tässä ihan lähellä keräämässä mustikoita, että sai mustikkapiirakkaa. Enpä ole ennen tainnut tehdä kesän ensimmäistä mustikkapiirakkaa vasta elokuun puolenvälin tienoilla....

Käsittämätöntä, miten aika kuluu niiiiin nopeasti. Viikot vaan viuhahtavat ohi. Nauratti kyllä, että menee se aika nopeasti Mennallakin ja teirän miehellä, kun ei kiikku ole vielä saanut pehmusteita 😂. Muuten, myöhästyneet synttärionnittelut. Muistaakseni olivat tässä hetki sitten. (En ole naamakirjassakaan usein käynyt - yleensä vain viikon välein).

Tiinuliinu, hyvä, että sinulla on positiivisia kokemuksia julksisesta terveydenhoidosta. Olen kuullut ja lukenut muunkinlaisista kokemuksista. Suupaltin nopea pääsy suuhygienistille kyllä myös yllätti. 

Muori, ilmeisesti olet nyt pääsemässä siihen silmäoperaatioon ?? Hienoa, jos vihdoin saat näkösi takaisin. 

Japena, iloitsen puolestasi, että pääset nyt niin helposti (Kiinaan verrattuna) jälkikasvua tapaamaan. Varmaan testin otto kahdesta rokotuksesta huolimatta on reissun jälkeen ihan viisas homma, kun on pikkuisia lisää tulossa.

Aluksi, kun luin lounastapaamisesta, ajattelin kyllä heti, että minä en tässä vaiheessa ole tulossa. Tuo mahdollisuus IL:n talon kerhohuoneen käytöstä saattaa mahdollistaa minunkin osallistumiseni, mutta riippuu ihan silloisesta tilanteesta kaikin puolin. Matkanteko täältä kaupunkiin ja äidin luo ottaa koville, joten jos ajankohta stemmaa..... ja mulla ei ole kotona mitään tarpeita minkään tekoon, kun yövymme aina niin lyhyen ajan siellä (silloin kuin ylipäätään olemme yötä), että otan eväät aina täältä mukaan. En ole käynyt pk-seudulla kaupassa sitten maaliskuun 4 tai 5 päivä v. 2020.... Täällä olemme nyt itse käyneet kaupassa, kun tuli varsinkin hevi puolelta niin usein huonoja tuotteita.... Me kyllä käytämme edelleen FFP2:sta, ilman sitä tuntisin oloni turvattomaksi. Minullahan on kaupassa vielä kertakäyttöhanskatkin.... siippani on alkanut luopua niiden käytöstä.

Olen suoraan sanoen nauttinut ilmojen viilenemisestä ja sateistakin. Taidan nyt yrittää lähettää tämän ja jatkan hetken vielä uudella viestillä... ihan vaan varmuuden vuoksi, jos lähetys tällä kertaa onnistuisi. 

jatkoa seuraa: 

Verkot ovat olleet järvessä joitakin kertoja ja olemme herkutelleet graavisiialla. Muikkuja olen ostanut kaupasta - samoin lohta. Ennen saimme sekä keväisin että syksyisin verkoilla ja uistimella lohia, mutta viime vuosi ja tämä vuosi tähän mennessä on ollut huono lohen suhteen. Siippani on saanut virvelillä muutaman kookkaan hauen - viimeisin oli yli kuusikiloinen. Siitäkin saa herkullista kalaruokaa. Siippani on saanut paljon harjoitusta, että osaa fileroida hauet ruodottomiksi ja kun paistaa sipulin kanssa ja maustaa hyvin, niin herkkua tulee. Mulla on vielä nimenomaan hauen kanssa sellainen tosi maukas kastike.

Yhtenä päivänä minkkiloukkuun oli eksynyt supi. Nehän ovat petoja, jotka saa lopettaa. 

Linnuista tein tänä vuonna sellaisen havainnon, että kuulin käen kukkuvan vielä 14 heinäkuuta. Sellaista en aiemmilta vuosilta muista.

Sateet ovat olleet todella tervetulleita. Meillä on kuivunut pieniä koivuja ja useampi pihlaja. Lisäksi paljon muuta. Mustaviinimarjat kasvoivat suuriksi, kun rakas siippani jaksoi niitä kastella. Rannalla tyrnimarjat alkavat kypsyä kohta poimittaviksi. Puolukkaa näytti olevan mukavasti tulossa. Saapi nähdä, jaksaako siippani niitä poimia. Minusta ei kyllä marjanpoimintaan tänä vuonna ole. Mustikkaakin "omaan paikkaamme" vielä jäi, jos jonain päivänä vielä sinne hurautettaisi. Ei ole monen kilometrin päässä - niin kyllä, että autolla on mentävä.

Ai niin, Pikselille, piti sanoman, että hyvä kun on tekniikka kehittynyt, että saitte seurata ripille pääsyä edes ruudun ääressä. Tärkeä tapahtuma se kuitenkin on. 

Äidille soittelen joka päivä. Piristyi paljon, kun oli kotona käymässä. Nyt unohtaa välillä, että ei pysty kävelemään ja olisi välillä isän mukana lähdössä kotiin. Me menemme ehkä  ensi tai seuraavalla viikolla käymään kaupunkikodissa. Samalla olisi tarkoitus käydä mammografiassa ja ultrassa sekä yhtenä päivänä äidin ja isän luona, niin että äiti tulisi sinne invataksilla käymään kotilomalla. Koko ajan vähän pelottaa koronan vuoksi se, että tulisi jotain tiukennuksia noihin vierailuihin tai kotona käymiseen. Isäni on hyvässä kunnossa ja käy joka päivä äidin luona. Samalla lahjoo henkilökuntaa, kun tuo heille suklaata ja muita herkkuja. 

Tyttäremme sai viime tiistaina hänkin jo toisen piikin. Tuntuu hyvältä, kun koko lähipiiri (kummityttöämme lukuunottamatta) on nyt saanut molemmat piikit. 

Ravintolaan menoa en tässä vaiheessa vielä ajattelekaan. Tiedän, että rokotus antaa hyvän suojan ja varsinkin vakavaa tautia vastaan, mutta yllättävän moni kahden piikin omaavakin on saanut taudin. Elän toivossa, että kävisimme paikallisessa kesäravintolassa terassilla syömässä, jos on vielä auki. Pitänee tsekata netistä tilanne. On ollut olevinaan touhua sen verran, että emme tähän mennessä ole ehtineet 😂.Olen yltiövarovainen, mutta en kaiken päälle enää kestäisi koronaa..... Toimin nyt toistaiseksi näin ja katson, miten tilannne etenee. Ravintolaan voisin mennä, jos pystyisi syömään maski naamalla 😂

Saa nähdä, mitä hallituksen ja avien taisto tuo tullessaan. Joka tapauksessa koko maassa on vain kaksi aluetta perustasolla, joten syytäkin varovaisuuteen on. 

Toivon todella, että päästäisiin tapaamaan lokakuussa. Jos kyseessä on nyyttärit, niin voisin tuoda tullessani "kuuluisaa" salaattikastikettani. Ajattelen jo, miten ihanaa olisi nähdä teitä ja vaihtaa kuulumisia ja nauraa yhdessä. 

Mitä Merellelle  kuuluu? Entä JJ? Karmale, mitä sinulle kuuluu? 

Toivotan kaikille mukavaa viikonvaihdetta ja tulevaa viikkoa sekä terveyttä itsellenne ja läheisille. 🥰😇

Seuraa valitusta. Älkää lukeko, ettei negatiivisuus tartu. Minun on vain pakko purkautua.

Viime viikko Pohjanmaalla, josta palasin sunnuntaina lähes hermorauniona. Mieheni entisessä kotitalossa on ollut mukava käydä muutaman kerran vuodessa, mutta nyt, kälyn muutettua sinne asumaan, en viihdy siellä enää. Kälyllä (kohta 86) on alkanut olla muistisairauden oireita ja hän on itsepäisempi kuin koskaan. Halusin ottaa kahvinkeittimen esiin kaapin uumenista, kun meitä oli nyt kolme juojaa. Se ei käynyt, koska hän ei tykkää ylimääräisistä laitteista työpöydällä. Niinpä hän tislasi aamukahvin Melitta-suodattimella ensin pieneen kannuun ja sitten vielä kahteen mukiin, jolloin viimeisessä mukissa oli enää "kuraa". Niistä hän sitten joi iltaan asti ja suodatti lisää puolilta öin, kun alkoi nukuttaa.

Vuosikymmeniä minä olin pitänyt talossa paikat järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Nyt riepuja ja vaatteita roikkuu epämääräisissä mytyissä joka puolella eikä eteisen naulakossa ole juuri tilaa päällysvaatteille. En voi järjestellä tai karsia tarpeetonta toisen kodissa. Kaikki tarpeelliset tavarat ovat hukassa. Vaikeaa tällaiselle kon marittajalle.

Käly on levittänyt sanaa, että naapuri on varastanut hänen sirppinsä ja toisesta kävelysauvastakin on joku vienyt kädensijan. Juorut kantautuivat epäillyn korviin, ja hän hankki metallinpaljastimen. Ammoin kadonneita maatalouskoneiden osia löytyi, muttei sirppiä. Eräänä päivänä sirppi oli mystisesti ilmestynyt siihen pusikkoon, josta hän oli sitä aikaisemmin etsinyt. Muutenkin kaikki tavarat jäävät sinne, minne hän on ne sattunut käsistään laskemaan. 

Lähes 100-vuotias saunatupa aiheuttaa kiivaita tunteita. Mieheni oli kasannut sinne miniän vanhempien talosta joutilaaksi jääneen kerrossängyn. Kesällä tytär ja vävy joutuivat yöpymään siellä talon petipaikkojen loppuessa. Sänky oli huojunut uhkaavasti ja yläpeti oli alapetiläisen mielestä liian alhaalla, joten he purkivat sen erillisiksi vuoteiksi. Kun mies sitten myöhemmin kesällä näki sen, hän suuttui. Lapset loukkaantuivat ja minä yritin olla välikätenä. Mies kokosi sängyn uudestaan, kun lasten perheet olivat lähteneet. Raahasin sieltä petivaatteita taloon ja pyykkiin, sillä lämmittämättömässä lautamökissä niihin tarttuu epämiellyttävä, tunkkainen haju. 

Käly puolestaan rupesi valittamaan, ettei kerrossänky sovi saunatupaan ollenkaan. Ennen siellä kuulema oli vihreä sivustavedettävä, jossa isopaappakin joskus kesäisin veti päivänokosia. (Minun aikanani sellaista ei ole ollut, valkoinen kylläkin jonkin aikaa, mutta siinä ei mahtunut oikaisemaan itseään suoraksi). Naapurin kanssakin olisi ollut niin mukava jutella ja kahvitella siellä.
Minä: Miksi et voi seurustella naapurin kanssa ilmastoidussa tuvassa tai puutarhan varjossa ulkona?
Käly: Miksi pitää olla niin monimutkaiset järjestelyt niiden muutamien päivien aikana, kun täällä olette! Eikö teillä ole makuupusseja, että kukin voisi nukkua vaikka tuvan sohvalla tai minne nyt mahtuu?
Minä: Mutta hyvänen aika, meitähän on yhdeksän henkeä! Kyllähän jokainen tarvitsee yöksi tilaa ja hiukan yksityisyyttä.
Käly: Jos yksityisyyttä kaipaatte, niin tänne ei tarvitse tulla. 
(Kälyllä on käytössään toinen makuuhuoneista, jossa on lisäksi vierassänky, mutta siinä saa nukkua vain nuorin lapsenlapseni. Mies ja minä emme enää voi tulla maalle yhtä aikaa lasten perheiden kanssa).

En tahtoisi jaksaa kuunnella, kun hän jatkuvasti moittii kaikkia naapureita monessa sukupolvessa. Ylipainoiset poliitikot saavat osakseen ankaraa arvostelua. "Miten tuokin maan asioita hoitaa, kun ei osaa pitää edes painoaan kurissa!" Minäkin sain osani: "Et sinäkään ennen ollut tuon painoinen! Huomasin, että olit ottanut keksin."

Kälyä luulisi anorektikoksi, kun katsoo hänen syömisiään (syömättömyyttään) ja olemusta. Meidän ruoat ja ruoka-ajat eivät sopineet. Kahvi ja wienerit kyllä maistuvat ja nukkumaan mennessä hänellä on aina muovirasiassa 3 palaa Maxi tuplaa ja goudasta leikattuja paksuja lohkoja.

Vain Saksan televisiokanavia saa katsoa ja Stern on ainoa uskottava tietolähde.
Käly on ollut ammatiltaan opettaja, joten kaikki asiat esitetään kovalla äänellä ja vastaansanomattomalla varmuudella. Terveyskeskuksesta saatu rollaattori on piilotettu talon taakse, vaikka kävely on polvien vaikean nivelrikon vuoksi hyvin vaikeaa. Mutta kun Saksassa osataan kasvattaa niveliin rustoa ja Sternissä sanottiin, että useimmat polvileikkaukset ovat turhia.
Onneksi hän sai vielä ajokortin uusittua. Lääkäri varmaan ymmärsi, etteivät kauppareissut muuten onnistuisi.

Ymmärrän kyllä, että muistisairaus tekee tepposiaan, mutta toivoisin, että hänen kanssaan voisi jutella ystävällisesti ja kuitata muistamattomuudet yhdessä huumorilla. Toisaalta tuntuu, että pieni jatkuva ilkeys kohdistuu vain minuun. Hänen sisarensa (91) naapurikunnassa on kiltein ihminen, jonka tiedämme. Niin ovat siskokset erilaisia.

Punaisia ja vihreitä viinimarjoja tuli aivan liiankin paljon. Kellarin arkkupakastin tuli melkein täyteen, ja vielä jäi yhteen pensaaseen punaisia, kun sateet haittasivat. Sanoin miehelle, että en tahdo enää tulla maalle mukaan kuin korkeintaan ensi elokuussa niitä marjoja poimimaan.
Vieläkin on ahdistaa.

Olisi kyllä kiva tavata taas pitkästä aikaa!