Minäkin seuraan kuin hai laivaa

Hyvää hinäkuuta kaikille.

Huomenta mimmit, kiva oli taas lueskella kirjoituksianne! Minulla on ollut taas sellaista tohinaa, että vasta nyt on aikaa kirjoitella. Mieheni nuorimman pojan poika kyseli jo keväällä aikaa tulla mökille ja nyt oli se viikonloppu. Hän vietti täällä lapsena monia hiihto- ja kesälomia, mutta teini-iässä olivat muut kiinnostuksen aiheet. Tietenkin olemme tavanneet sukujuhlissa, mutta niissähän ei ole koskaan aikaa kunnolla jutella kenenkään kanssa.

Niinpä häkellykseni oli melkoinen, kun ujosta ja hiljaisesta pojasta paljastuikin puhelias, aikaansaava, hauska ja sydämellinen nuorimies. Tuumi keksineensä armeijassa ollessaan, että sosiaalinen pärjää paremmin ja jatkaneensa tyyliä myös nyt opiskellessaan tietoliikenneinsinööriksi. Eikä hämmentynyt edes silloin, kun toin tiekokouksen jälkeen kolme rouvaa skumpalle - auttoi lasien kanssa ja kilisteli mukana!

Pääsin kumpanakin iltana pojan lämmittämään saunaan, tuhkat oli tyhjennetty pesästä, kiulu täytetty ja lattialta lakaistu kiukaan edessä olleet puunroskat. Hän samoili metsissä pari tuntia Ikerin kanssa, hävitti monta ampiaispesää asiantuntevasti ja jutteli syvällisiä iltaisin. Hänen biologinen mumminsa kuoli alkuvuodesta, poika halusi jutella siitäkin ja sanoi sitten vakavana minulle, että "sinä olet nyt meidän AINOA isovanhempi". Halasin ja kerroin, että olen ollut lasten syntymästä asti sydämestäni heidän mammansa ja olen edelleen, vaikka olisivat kuinka aikuisia. Hän halusi katsella valokuvia edesmenneestä papastaan ja kyseli kaikenlaisia asioita. Minusta on ihana jakaa tietoa lapsenlapsille heidän isänisästään.

Tyttären perhe tuli lauantaina tuomaan Ikerin kuukaudeksi kaverikseni. Tytär on tämän nuoren miehen kummitäti ja katseli myös hymyillen valoisaa kaveria. Vanhempi kiljukaula sen sijaan rupesi mammastaan mustasukkaiseksi, vaati minun istuvan vieressään ruokapöydässä eikä halunnut jutella nuorelle miehelle mitään. Ja nuorempi junttaantui syliin!

Vaan nyt olemme Ikerin kanssa kahden! Kävelimme jo parin kilometrin aamulenkin hakemaan Hesaria. Näytää kovin sateiselta. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Haluan kertoa teille eilen kuulemani hauskan koirajutun, jonka mökkinaapuri kertoi naapuristaan, jolla on nuori irlannin susikoira ja sen koulutus on tainnut jäädä retuperälle.

Naapuri oli ilmaantunut ovelle:
- onko sulla yhtään makkaraa?
- voisitko sä pilkkoa sen palasiksi?

Sitten oli seurattu hupaisaa näytelmää, jossa koiraa yritettiin houkutella makkaranpaloilla autoon. Iso koira luimisteli karkuun. Lopulta sen emäntä tuskaantui, ripotteli makkaranpalasia tielle ja auton takakonttiin ja lähti ajamaan ihan hiljaa takakontti auki.

Koira oli älynnyt, että toi lähtee ilman minua ja hypännyt äkkiä liikkuvaan autoon. Emäntänä salamana sulkemaan konttia ja niin päästiin matkaan.

Heippa kaikille

Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa saksalainen. Oliko murtunut kylkiluu jontekin puhkaissut keuhkoa, kun sait sen keuhkokuumeen vai tuliko muuten vaan "huonon hengityksen" seurauksena. Lääkäri kehotti minua tekemään syviä hengitysharjoituksia, että ei kertyisi limaa keuhkoihin. Kun syvään hengittäminen sattuu, niin vaistomaisesti alkaa hengittämään liian pinnallisesti.

Kun kerroit, että kilot lähtee hitaasti, niin minulle tulee hitaasti koko ajan lisää. Aikaisin keväällä vai olisko ollut kevättalvea aloin merkkauksen KK:n ruokapäikkyyn. Sitä kesti ehkä alle viikon Nyt olisi pakko aloittaa uudelleen - kohta ei mahdu päälle kuin kuminauhavyötäiset housut....

Juu, niin kuin muori kertoi, täälläkin on kärsitty kuivuudesta.

Mamma 70 + 7, tervetuloa joukkoon.

IL, hauska tuo koira juttu Oishan se kyllä aika hankalaa varsinkin kaupunkiolosuheissa tuollaista toteuttaa jatkuvasti

Ihan silmäkulma kostui kun kerroit bonuslapsenlapsen käynnistä <3 <3 Vai olivat Kiljukaulat mustiksia - no ei ihme - vietätte niin paljon aikaa yhdessä ja saat olla niin iso osa heidän elämäänsä, että jos kokevat uhkana sen, että joku toinen yrittäisi viedä heidän paikkansa (sorry, varsinainen lausehirviö).

Nautinnollisia hetkiä Ikerin kanssa.

Meille tuli yllättäen (sovittiin lauantaina), että siippani entinen työkaveri vaimonsa kanssa tulevat sunnuntaina tänne. Oli kyllä ratkiriemukas päivä ja ilta eilen. Aamun koleuden jälkeen sääkin lämpeni. Herkuttelimme illasta kesäkeittiössä siippani savustamalla lohella. Paransimme maailmaa melkoisen myöhään (miehet olivat kyllä fudismatsin lumoissa), niin että tänään aion ottaa ansaitut päikkärit. Vieraat lähtivät jonkin aikaa sitten ja illasta menemme sitten yhdelle naapurille kyläilemään ja syömään. Ihanaa, kun saan skipata ruuanlaitosta

Olimme lauantaina tiekokouksen jälkeen sellaisessa kesäravintolassa, jossa on ollut useamman vuoden vain "rantabaari". Aikanaan sieltä sai hyvää ruokaa, mutta varsinainen ravintolarakennus ei ole ollut toiminnassa useaan vuoteen muuta kuin ilmeisesti yksityistilaisuuksia varten. Nyt siellä on monenlaista ohjelmaa ja viikonloppuisin lounaspöytä. Yritin etukäteen tutkia netistä paikan tietoja, mutta lounaasta ei löytynyt minkäänlaista menua eikä minkäänlaista hintatietoa. Sijaitsi lähellä tiekokouspaikkaa, joten päätimme käydä tutustumassa. Ruoka oli erinomaista, kokki itse paikalla, tarjoilija kävi täyttämässä vesilasejamme tuon tuosta, mutta hinta oli 28 € /henki (siis ilman mitään ruokaviinejä...). Niin kuin sanoin, herkullista oli, mutta en usko, että pysyy tuolla hintatasolla kauaa pystyssä.

Seuraavat "vieraat" saapuvat sitten keskiviikkona Kuopiosta. Siihen asti yritän pysytellä yskinkertaisessa ruuassa ja helpottaa hiukan "työtaakkaani". Kesäkurpitsan siement olivat itäneet tosi hyvin ja eilen sitten "harvensin" niitä yhdestä laatikosta, kun olivat liian tiheässä. Tänään kun kävin katsomassa, niin siirretyt taimet olivat ihan lintassa. Tuskin nousevat siitä - tai mistäs tietää kasvun ihmeestä. En edelleenkään halua "viljellä" yrttejä tai perunoitakaan muuta kuin laatikossa. Silloin pari vuotta sitten yritin ja supikoira (luultavasti) kävi nostamassa ne aina siihen pintaan mullan päälle. Supikoiran jätöksiä oli muuten taas lauantaina pihassamme. Luulisi, että täällä olisi vielä juhannuksesta kahden koiran hajuja ja että välttäisi tällaista paikkaa, mutta niin ei näytä käyvän.

Toivotan mukavaa viikon jatketta ja kivaa alkanutta heinäkuuta

Mitään asiaa o. Puutarha janoaa. Letkutin eilen harvennetuille porkkanoille lämmintä saavivettä. Selkä ei relannu edes uimasaunassa. Ison järven vesi oli ärtsyn kylmää. Edellisviikon tuntuma oli ihan toinen. Silloin olin isompien poikien kanssa parillakin uimarannalla ja pikkujärvessä pystyi ihan uimaan.

Olisikohan kiljukauloilla jäänyt jotenkin päälle mustisvaihde meidän poikien vierailun jälkeen? Sama paikka, sama mamma ja taas muitakin huomion kerjääjiä. Mä en nykyään käytä hammasmukia. Harjoitan nöyryyttä kumartumalla hörppäämään hanasta suoraan.

Pidin lauantaina sapattia. Sunnuntaina tyttö kyseli, pitäisikö hänen pestä villamattonsa. Ei tule kuuloonkaan! Ehdotin pitämään lumihangessa. tyttö sanoi, ettei Turussa ole nyt lunta.

Sain puhelusta vinkin ja pesin oman villamattoni. Mattoni on sileää kudosta ja kuivuikin nopeasti, nyt jo lattiassa. Hutaisin kymmenkunta bestiksen kakkosluokan mattoa kamalan riidan jälkeen. Bestis piti lauhduttaa saavilla juominee. Pidin silti pääni ja nyt matot roikkuvat sisällä,mikä missäkin. Nostin ne eilen puolikuivina turvaan mahdolliselta sateelta. Tehty työ on aina tehty.

Bestis vie minut sitten tänään palkinnoksi osteopaatille.

Saa nähdä,miten pystyn poimimaan mansikoita. Oman maan makeat noukin jääkaappiin odottamaan kesän ensimmäisen ja viimeisen mansikkakakun tekoa. Poikaperhe tulee huomenna ja isommat jäävät yökylään.

Luvatut helteet taisivat mennä muualle?

Minä en ole pessyt yhtään mattoa enkä ikkunaa. Tytöt kyllä maksusta saivat puolet pestyä, toisesta puolesta en tiedä

Nyt on lastenhoitopesti ohi. Kyllä kävi viisi yötä voimille tuollaisen 1,5v kanssa, vesselin kanssa noilla omilla meni lujaa. Yöllä tulivat miniä ja poika ja lounaan jälkeen poistuivat, oli ollut heillä ihana loma, saatiin shamppanjaa ja uutta turkinpippurisuklaata tuliaiseksi.

Tänään sadepäivä, muksut levottomia, minä väsynyt joten en oikein jaksanut keksiä ohjelmaa. Ylihuomenna olisi Särkänniemi vuorossa. Kuopus lähtee miehen ja lasten kanssa, minä jään suosiolla kotiin. Koirat ei voi olla niin kauan yksinään, sinne ei saa ottaa koiria vaikka esiin. Lintsille saa.

Huomenna jätillä eläinlääkäri, ilmeisesti nenäpunkkeja kun pojankin koirilla oli. Jätti on aivastellut ja saanut muutaman reverse sneezing kohtauksen, pikkukoira lyttynokkasena röhii muutenkin mutta sitäkin huomattavasti enemmän. Vien vaan jätin kun pikkukoiran juoksut kriittisessä vaiheessa, en saisi niitä yhdessä lääkäriin samalla autolla ja jättikin voisi kilpakosijoista hermostua. Sinänsä tyhmää kun pitää viedä tarttumaan muita koiria mutta vaativat reseptilääkkeissä, soitin ja kysyin. Suostuivat että juoksusta narttuja ei tarvi tuoda kun on samasta perheestä noin voivat kuulemma silloin kirjoittaa reseptin.

Suklaata olen syönyt kun miniän vanhemmat kävisivät sunnuntaina. Leivottiin heille korvapuusteja muksujen kanssa. Uudet lapset eivät ole koskaan aiemmin leiponeet. Hyvin onnistui heiltäkin homma. Meillä onkin ollut tässä pullatauko mutta se on ollut aina vesselin ja mun juttu joten poika halusi ja mumma toteutti.

Jaa pitääkin tuon jätin kynnet mennä leikkaamaan ja harjaamaan pahimmat takut, sen verran pitää ryhdistää kun eläinlääkärille menee

Moi mimmit, täällä yksi ahkeroitsija! Olen pessyt ikkunoita vähän kerrallaan, kun käsivarsi äityy kovin helposti. Tänään käveltiin ensin Ikerin kanssa lenkki, eilen se ei suostunut ulkoilemaan ollenkaan, kun satoi. Kävi nostamassa jalkaansa lähimmän pensaan vieressä ja luikki kiireesti sisälle takaisin. Ihan outo saksanpaimeneksi, ei pidä uimisesta eikä vedestä, paitsi ojanpohjien kuravellistä.

Innostuin siivoilemaan enemmänkin ja päätin vaihtaa olohuoneen kattokruunusta yhden palaneen lampun. Se on sellainen nykyaikainen 12-lamppuinen ja yltääkseen on kiivettävä A-tikkaille. Vaan käteeni jäikin vain lasinen osa ja se metallinen kierrettävä jäi lampun kupuun. Ei auttanut kuin soittaa mökkibestiksen mies apuun. Joutui irrottamaan koko kuupan, ennen kuin homma hoitui ja sen kiinnittäminen olikin varsinaista "kätilön" työtä.

Nyt on kuitenkin korkeiltakin kohdilta pölyt pyyhitty, kun ne tikkaat olivat jo sisällä. Ikerin mielestä imuri on sitä varten keksitty leikki, joten koira joutui pihalle vahtihommiin. Torppa on siisti, aamulla pesemäni koneellinen on jo mankeloitukin.

Olin eilen hierojalla, kun niskat on jumissa ja oikeaa käsivartta pakottaa. Nyt sitä vasta pakottaakin,joten alanpa laiskotella!

Nuoriso istuu sohvalla ja pelaa. Pienin kieltäytyi ehdottomasti syömästä täällä yhtään mitään. Kukaan ei osannut taikoa hänen suutaan auki. Ei oli ei ja sillä selvä. Vanhemmat totesivat, että kaksivuotiaan tahdon taistossa ei tähän mennessä oltu saavutettukaan tätä tasoa.

Annoin banaanin kotimatkaevääksi. Nälkäisenkiukkuisen lapsen kanssa on inhottava mennä kauppaan. Äskettäin sain kuvan, jossa pieni mies lapioi voimalla puuroa suuhunsa ja näytti lottovoiton saaneelta.

Keskilapselta loppui mehu, hän vilkaisi minua ja kysyi, saisinko lisää mehua. Ilahduin todella!

Tämä tyyppi nimittäin helposti karjaisee vain, lisää mehua. Hän oli pienemmän kiljukaulan koulutuksessa joku aika sitten. Karjui taas ruokapöydässä jotain ja sai välittömän kommentin kiljukaulalta, muista käytöstavat! Keskipoikaan näköjään kolahti syvään.

Näin ollen kiloklubista on hyötyä yhteen ja toiseen asiaan!

Tervehdys

Kiitos kirjoituksistanne. Kylläpä olette olleet ahkeria Japena, vaikka et ole ikkunoita pessyt, niin olet hoitanut lapsia yli kaiken ymmärrykseni. Meillähän rakas siippani hoitaa ikkunoiden pesun. Mattojen pesu on jo jäänyt. Ennen pesimme ne joka kesä. Joku lapsuuden kodista jäänyt perinne.

Motsku, täällä on onneksi Taivaan Isä viime päivinä auttanut kasteluhommissa. Tänään pitäisi kastella aika iso joukko terassikukkia ja yrttejä. Onneksemme kuitenkin keskiviikkona oli kaunis aurinkoinen päivä, kun oli sukulaisia Kuopiosta täällä käymässä. Nuori poika pääsi siippani kanssa uistelemaan. Serkun tyttö rakastui siippani kanoottiin ja varmasti hommaa itselleen mökilleen sellaisen. Söimme kesäkeittiössä ja paistoimme myös kesän ensimmäiset muurinpohjaletut. Maanantaina tulee kummityttö kumppaninsa kanssa, että sitten tulee varmaankin jo kesän toiset letut. Pitää varoa. Jostain kumman syystä vaaka näyttää ihmeen suuria lukemia

Eilen oli kauppapäivä. Pysähdyimme menomatkalla jo kylän s-kaupan kohdalle. Halusin katsoa, löytyykö sieltä sellaista hyvää australialaista alkoholitonta valkkaria, Jacobs Creek nimeltään. Mielestäni se on tosi hyvä alkoholittomaksi viiniksi. Punaista en ole maistanut. Kaapissa on kyllä yksi, mutta ennakkoluulot alkoholittomaan punaiseen on suuret. Joka tapauksessa kaupassa ei enää ollut sitä, joten ostimme sitten Graanin alkosta. Siippani odotti autossa ja kun tulin auton luo, niin yksi mies osoitti autoamme - yksi rengas oli mennyt puhki. Vararengas ja tunkki löytyi autosta ja siippani hoiti onneksi homman juuri ennen kuin alkoi sataa oikein kunnolla. Ensimmäinen kauppakohde Mikkelissä olikin sitten rengasliike, josta sai ostettua "korjauspaketin". Eiliseen ei paljon muuta mahtunut kuin kaupat ja tavaroiden purku ja ahtaaminen paikoilleen ja ruuan laitto. Satoi oikeastaan koko päivän ja illan. Eilisaamupäivästä tähän aamuun vettä oli tullut 17 mm. Ihanaa, jospa kohta pääsisi kanttarellien perään metsään.

Tänään on siivouspäivä ja lakanoiden vaihtopäivä. Harmittaa vaan, kun on luvattu ukkosta, niin en uskalla pyykkikonetta käyttää. Meidän pyykkikonehan on ulkotiloissa sellaisessa "koirankopissa". Ehkä sitten huomenna.

Nauratti tuo Motskun hammasmukijuttu.... Piti lukea siipallenikin. Oli kyllä jo kuullut alkuperäisen tarinan, joten ymmärsi, mistä on kyse. Keskilapsi tuntuu olevan oppivainen

Tänään on sitten illasta katsottava fudista. Jännät matsit tiedossa. En ole läheskään kaikkia otteluita seurannut, mutta jännimmät kyllä. Yleensä viimeistään tässä vaiheessa MM-kisoja seuraan sitten kaikki loput ottelut. Toivon, että Ruotsi pärjäisi hyvin.

Ajatukset ovat myös Thaimaassa luolassa olevien poikien luona Kunpa tarinalla olisi onnellinen loppu. Nyt oli jo tosi surullista, kun yksi sukeltaja oli kuollut.

Toivotan kaikille hauskaa ja leppoisaa viikonloppua.

Apua mimmit, mitä mä oikein teen? Minulla on pulma, joka lienee vuosien varrella tullut ihan mun omasta syystä.

Täällä lappaa koko ajan porukkaa. Ennen vanhaan ihmiset pysähtyivät metsään mennessään juttelemaan ja sielä tullessaan esittelemään saaliitaan. Siis jos olin pihalla. Nyt ne tulee sisälle.

Minä istun pesuhuoneessa pöntöllä pusaamassa ja kuulen, kun joku huutelee ovelta. Lopettele siinä sitten äkkiä istunto ja mene juttelemaan. Tai kun olen syömässä ja sanon, että minulla on ruoka kesken. "No ei se mitään, minä odottelen". Hotki siinä sitten ja menetä nautinnoksi tarkoittamasi ruokailuhetki. Tai kun torkahdin hetkeksi sohvalle ja havahdun, kun sohvan takana olevaan ikkunaan koputtelee joku ja tiirailee sisään.

En uskalla enää tulla suihkusta nakuna, jos en ole muistanut lukita kaikkia ovia. Jos rasvaan kroppaa, pitää mennä pieneen vierashuoneeseen, sen ikkunoista ei toistaiseksi ole kukaan tullut kurkkimaan.

Ongelma saattaa tuntua hassulta, mutta kun muutaman kerran päivässä joku vaan päättää tulla rupattelemaan, minun on aina keskeytettävä se mitä olen tekemässä. Tytär sanoi kerran, että sun mökki on kuin asemahalli - ihmisiä tulee ja menee kaiken päivää. Jos menen laiturille kahville, pian joku huutelee pihalta tai soittaa, että kukkuu minä olen täällä pihalla. Olen laittanut puhelimen äänettömälle, mutta aina sekään ei onnistu.

Mökkibestis piipahtelee vähintään neljästi päivässä, mutta hänen käyntinsä eivät häiritse, paitsi jos hän tuumaa, että katso vaan rauhassa se ohjelmasi ja seisahtuu sitten juttelemaan puoliksi telkkarin eteen. Yksi mökkilälinen soiti ja pyysi, että kävisin tarkistamassa, laittoiko hän jääkaappinsa päälle. No siitä keikasta sain hienon samppanjapullon kiitokseksi!

Sekin on tietenkin kivaaa, kun joku tulee leikittämään koiraansa Ikerin kanssa. Mutta sitten on lapsia, jotka haluavat käydä lenkillä, viihtyvät 5 minuuttia ja haluavat minun esittelevän temppuja iksun kanssa. Tässä eräänä päivänä yhden mökkiläisen tytär tuli kysymään, hoitaisinko hänen villiä parivuotiastaan, kun hän haluaisi juosta pitkän lenkin. Siihen sain sanottua, että en hoida, minä olen lomalla lastenhoidosta nyt. Tämän nuoren äidin äiti oli minulle kertonut, että aina pitäisi hoitaa lasta, kun nuori äiti menisi omia menojaan kaiken aikaa.

Voinko mä laittaa portille lapun, että "ei vastaanottoa"? Vai onko mulla mielenhäiriö ja olen erakoitumassa?

No, kohta tänne tulee mieluinen vieras, jonka mökillä olin kesäkuun alussa. Tutustuimme Alteassa Octoberfestilla.