Mustikkaposki iso sydän ja etähali sinulle. Silmät kostuivat, kun luin äskeisen.
Noin on sitten tilanne etämiehen suhteen muuttunut viime keskustelumme jälkeen.
Voimia teille kaikille 💔. Ei tässä osaa mitään muutakaan sanoa. 

Mustikkaposki olipa ikävää luettavaa. Voimia sinulle vaikeaan aikaan ❤️

Mustikkaposkelle voimia ja jaksamista! Ja kaikille kuuskymppisille hyvää pääsiäisen aikaa! 

Mustikkaposkelle voimia ja haleja ❤️. Onpa todella outoa touhua kun ei kerrota mitään eikä perustella siirtoja. 
Rauhallista pääsiäistä kaikille teille❤️

Mustikkaposki, voimia ja jaksamista. Ei kellään ole oikeita sanoja tuossa tilanteessa missä nyt olet. Jokainen sana on merkityksetön, yksikään sana ei kuvasta sitä mitä haluaisi sanoa. Tärkeintä on lähellä olo vaikkei olisi yhtään sanaa sanottavaksi.

Ymmärrän, että olet valtavan uupunut ja varmasti kovin ymmällä kaikesta, mutta jos vain jaksat niin vaadi hoitohenkilökunnalta vastauksia. Palliatiiviseen hoitoon kuuluu käsittääkseni läheinen yhteistyö lähiomaisten kanssa. Teillä on oikeus tietää missä mennään. Miksi ei enää uskota sädehoidon auttavan, miksi on siirrytty palliativiseen hoitoon. Missä sitä annetaan sairaalassa vai kotona vai sekä että. Mitä se teiltä läheisiltä edellyttää.

Edunvalvonta ( toisaalta niin toisarvoiselta kuin se kaiken surun keskellä tuntuu) on tärkeä asia. Siitä voi olla helpompi puhuakin kuin testamentista. Mitään käytännön asioita ei pysty hoitamaan tai ainakin ne ovat paljon hankalampia hoitaa, jos edunvalvontaa ei ole sovittu.Selvä asiakirja ehkäisee kovin monia epäselvyyksiä myöhemminkin.

Pitkäperjantai on surun ja kuoleman päivä, mutta pääsiäinen on toivon ja ilon aikaa. Hyvää pääsiäistä itse kullekin.

Mustikkaposki, voimia sinulle tässä tilanteessa. Olet ajatuksissani.

Meillä on ollut vauhdikas pääsiäinen. Lauantain vietimme Hangossa Tiinuliinun, Ukkokullan ja pikku-Lyytin kanssa. Ilma ei suosinut, mutta nautimme hyvästä seurasta ja ruoasta ja ihailimme remonttia, joka oli tehty vanhan talon sielua kunnioittaen.

Sunnuntaina meille tuli edesmenneen mieheni keskimmäinen poika poikansa kanssa. Käytiin suvun asiat läpi, puutarhuripoika lupasi miettiä pikkupihani laittamista, bonuslapsenlapsen kanssa vaihdettiin ajatuksia. Minähän nautin nuorten kanssa juttelusta, aina tulee uudenlaisia näkökulmia. Nuorimies muisteli aikoja, kun hän vietti moniakin päiviä mökillä kanssani ja hauskaa oli nauraa muistoille.

Tänään veljeni oli vaimonsa kanssa käymässä sekä heidän kaksi brasilianterrierriään. Mainioita koiria, taisimme lupautua hoitamaan niitä tarvittaessa. Veljeni on tyhjentänyt äitinsä asuntoa (Keinoemoni asuu dementiakodissa) ja toivat sieltä muutaman muiston minulle.

Nyt astiat ovat koneessa ja rauhoitumme loppuillan. Huomenna on taloyhtiön pihakokous, jossa suunnitellaan ainakin pihan yhden osan laittoa.

Keskiviikkona vihdoin kampaaja, muistutankin jo erehdyttävästi Jöröjukkaa, kynnet vaan ei ole niin pitkät!

Moi,
mites meni teidän pääsiäiset? Meillä oli mukavaa Hangossa, joskin sää jätti toivomisen varaa. Jollei satanut, tuuli tosi kylmästi. Siitä huolimatta reippailtiin: käytiin kolme kertaa tähystämässä lintuja eri paikoissa ja kerran tutustumassa Tvärminnen eläintieteelliseen asemaan (no totta puhuen tutustuimme lähinnä aseman kahvilan maistuvaan ja edulliseen lounaspöytään ja kävelimme luontopolulla kunnes maasto alkoi olla aivan liian haasteellista vielä hivenen vihoittelevalle nilkalleni). 

IL ja Justus siis piipahtivat, oli tosi kiva vaihtaa kuulumisia vaikka sille päivälle suunniteltu kaupunkikävely jäi tihkusateen takia tekemättä. Tänään ajeltiin kotiin, pistettiin pesukone pyörimään (kone on toki Hangossakin mut jotenkin luontevampaa pyykätä kotona) ja tutkittiin, saisiko pääsiäisjämistä ja jääkaapin sisällöstä jonkinlaisen lounaan aikaan. Kyllä sai, ja taidetaan nauttia vielä iltapalakin vaikka suklaata ja muuta hyvää on kyllä pistelty poskeen vähintään riittävästi. 

Lyyti, joka on ilmeisesti arempi kuin kääpiösnautserit keskimäärin, sai eilen illalla jonkinlaisen mörköpelkokohtauksen. Oli kova puuskainen tuuli, ja vanhan talon kattopellit natisivat ja paukkuivat kun mentiin iltapissalle. Koira ei suostunut liikkumaan ulkorapuilta kuin kantamalla; pissasi portinpieleen ja pinkaisi kovaa vauhtia takaisin kotiovelle. Sisällä se katosi sekunnissa täysin näkymättömiin eikä tullut vaikka kuinka kutsuttiin ja namejakin heiteltiin lattialle. Epäiltiin jo eläimen karanneen – ei kyllä käsitetty mistä ja miten kun kuitenkin asutaan toisessa kerroksessa ja asunnon ovi on tiukasti lukossa. Lopulta koiraparka löytyi noin 20 x 20 cm kokoisesta kolosta tyttären sängyn alta. Edes kuivattu kananfilee ei kelvannut neidille, yönsä se nukkui hyvin tiiviisti kylkeäni vasten (tavallisesti sängyn jalkopäässä). Mutta äsken kun kuljeskeltiin kotimetsässä, snautseri haisteli joka mättään eikä sillä ollut mitään kiirettä kotiin. Onneksi; semmoista pelosta tutisevaa koiraa olis kurja jättää huomenna hoitoon vaikka paikka ja hoitajat ovat kuinka tuttuja. 

Nauttikaapa kevätsäistä, me käydään vilkaisemassa Sylvian joululaulun maisemia!

PS. Mustikkaposki, voimia sinulle ja rohkeutta! JJ kirjoittaa viisaasti potilaan ja omaisen oikeuksista. Olet ajatuksissa, varmasti meidän jokaisen. 

Kiitos tuestanne. Olen onneksi saanut jakaa taakkaa teidän lisäksi paikallisten ystävien kanssa. Etämiehen tytär otti kopin edunvalvonnan käynnistämisestä, on jo saanut lääkäriltä lausunnon jotta pääsi sopimaan pankkiasioiden hoidosta.
Edunvalvonnan toteutumiseen menee kuitenkin niin pitkä aika että ei ehkä ehdi  saada päätöksiä etämiehen elinaikana.

Olen nyt ollut  vähintään kolmena päivänä viikosta etämiehen luona. Hänet siirrettiin torstaina palliatiiviselle osastolle ja sai tosi nätin huoneen kokonaan omaan käyttöön.
Nyt on oma rauha eikä vieruskaveri pidä älämölöä koko ajan kuten edellisellä osastolla. Hoitajat osaavat asiansa ja mikä parasta nyt ei pitäisi olla vaaraa enää uuteen paikkaan siirtämisestä.

Voimavarat on tiukalla mutta yritän levätä mahdollisimman paljon. Olen saanut sovittua muutaman savolaisen kaverin kanssa vuorovierailuista sairaalassa jottei miehen tarvitse olla niin paljon yksin, tänään menevät käymään. Perjantaina oli käynyt sukulaisia Pirkanmaalta ja huomenna tulevat etämiehen elossa olevat sisarukset samalta suunnalta puolisoineen käymään. Lupasin mennä huomenna paikalle ja tarkoitus on olla siellä myös torstaina.
Eilen olimme etämiehen tyttären kanssa sairaalassa lähes koko päivän. Palliatiivisella ei ole vierailuaikoja ja siellä on mahdollisuus myös yöpyä tarvittaessa joten katson huomenna mikä on tilanne voinko jäädä sinne yöksi.
Jos ei onnistu niin yövyn etämiehen asunnolla.

Tänään olen käynyt kevään viimeisessä kuntopiirissä kuntosalilla ja loppu aika on mennyt järjestöasioiden delegoimiseen toisille.
Lenkille pitäisi lähteä mutta olen odotellut sateen loppumista, toivottavasti kohta hellittää. 

Auto pitäisi käyttää pesussa mutta en millään jaksaisi ajaa kaupunkiin eikä lähempänä ole enää autopesulaa. Tietysti voisin etsiä Mikkelistä jonkun autopesulan, olen vaan niin väsynyt sairaalasta lähtiessä että en ole jaksanut sitäkään.

Hain kirjastosta repullisen luettavaa perjantaina. Nyt on menossa Enni Mustosen Sotaleski. Olen lukenut sarjan vanhemmat kirjat ja nyt eletään vuotta 1939 talvisodan kynnyksellä. Moni asia kirjassa muistuttaa tämän päiväistä maailmantilannetta, silloinkin muutama sotahullu johtaja teki "diilejä" toisten selän takana ja kustannuksella.

Loppuviikoksi on luvassa kuivempia ja lämpimämpiä päiviä joten toivottavasti mielialakin alkaisi kohota. Hyvää kevättä ja iloisempia aikoja.

Mustikkaposki, kiitos kun jaksat kirjoittaa meille kuulumisia. Olet ajatuksissani.

Elämäntilanteeni on muuttunut. Etämies menehtyi lauantai-iltana nukkuessaan.
Olin lauantaina hänen luonaan ja hän nukkui koko ajan. Kun lähdin illalla pois niin reilun kahden tunnin päästä soitettiin että hän on menehtynyt.
Perjantaina oli vielä keskustellut lastensa kanssa ja ollut aika pirteä. Samoin keskiviikkona ja torstaina kun olin hänen luonaan ja yövyin sairaalassa.
Onneksi ei tarvinnut kärsiä kivuista juurikaan. Keskiviikona illalla hän alkoi tuntea kipuja ja torstaina laitettiin kipupumput ja annettiin niin paljon lääkettä kuin tarvittiin.
Uusi elämäntilanne tuntuu oudolta, kaipuu on kova mutta järjellä ajatellen parempi näin kuin että olisi joutunut makaamaan pitkään tiedottomana.
Nyt on aloitettu hautajaisjärjestelyt joista tytär otti suurimman vastuun.
Loppuviikolla menemme hoitamaan Mikkeliin paikan päälle asioita ja sen jälkeen alkavat olla Savon reissut osaltani reissattu.

Nyt olen aloitellut omien rästiin jääneiden asioiden hoitamista. Tänään kävin sijoitusneuvojan juttusilla ja kohta lähden kaupunkiin pesettämään viimeinkin autoa ja hoitamaan muita asioita.

Vanhan talon pihapiiri vaatisi kiireellistä kunnostamista. Kyselin poikaa ja miniää ensi viikonlopuksi apuun niin ei menisi koko kevättä siinä hommassa.

Luvassa on lämpimiä päiviä joten kevätvaatteita pitäisi ehtiä kaivelemaan varastosta.

Tämä nyt on yhtä pitäisi juttua, teen minkä kohtuudella jaksan ja yritän ummistaa silmäni muilta rästitöiltä.