Hopeapeili, siksakkiahan tämä on ja jossain kohtaa menet sitten taas alaspäin ja alaspäin ja alaspäin Kyllä se satanen menee rikki!

Me ollaan kohtuullisen samoissa lukemissa eli en tuohon juhlimiseen vielä kauheasti ota kantaa. Mutta sitä olen tässä miettinyt, miten ylipäätään palkita itseäni pienempienkin tavoitteiden saavuttamisesta. Joskus kesällä pohdin jonkun uuden kivan maljakon hankkimista yms., mutta nyt mietin, että se olisi taas lisää krääsää kotiin. Olenkin hiljalleen miettimässä jotain Nomination rannerenkaan aloittamista. Sitten kun paino alkaa 99:llä, niin hankkisin sen renkaan ja sitten joka 5kg:n välein uuden palan siihen. Ajattelin, että tuo olisi jokapäiväisessä käytössä oleva koru, joka koko ajan ranteessa roikkuessaan ensinnä muistuttaisi tavoitteesta ja myöhemmin sitten kannustaisi siinä pysymiseen. Jos sitä pitäisi oikeassa ranteessa, niin näkisin sen väkisinkin joka kerta, kun laitan jotain ruokaa suuhuni Hmm... olisikohan tuo enemmän rangaistus kuin palkinto. Mutta olisi ainakin muistutus.

Tsemppiä kaikille!

Hieno idea Kaneli74 tuo koru, oman puurtamisen muistuttajana ja jääkaapin avaamisen varoittajana. Painonvartijoilla oli aikoinaan myös jotain vastaavia pikku koruja. Joku ohjaaja oli kiinnittänyt omansa vyöhön.

Mä olen varmaan aika hassu, mutta olen ajatellut palkita itseni ottamalla ohjelmaan jotain uutta laihdutusta tukevaa harrastusta. Alustavasti olen miettinyt uintia ja sitten myöhemmäksi palkinnoksi kuntosalia. Uimassa olen kyllä käynyt aiemmin päälle 130 kiloisenakin, joten se ei sinänsä ole painosta kiinni, mutta nyt kun en ole muutamaan vuoteen käynyt, niin voisi olla ihan kiva uusi virike. Tykkään myös kovasti uinnista, ei vaan ole tullut mentyä.

Eka viesti tähän ketjuun, joten tervehdys vaan kaikille! Olen käynyt lukemassa juttuja aiemmin, mutta nyt kun paino on usean viikon jo ollut 110 alle (tänäaamuna 108,1 kg), niin pieni esittely voisi olla paikallaan. Paino kipusi yli sadan vuonna 2001 ja sen jälkeen olen kolme kertaa vaa'assa nähnyt kaksinumeroiset lukemat. Joka kerta alle 100 päästyä laihdutusprojekti on saanut lähes heti päätöksen, koska jotenkin tuo maaginen kaksinumeroinen luku on jo tuntunut tarpeeksi hyvältä. Tällä kertaa olen toivottavasti paremmin varautunut tuon reaktioon, koska aikomus ei ole todellakaan alkaa hölläilemään kaksinumeroisista vaan tavoite on alempana.

Tällä kertaa urakka alkoi kilolukemasta 122,4 elokuun alkupuolella. Suurin paino ikinä oli viisi vuotta sitten 142,7 kg, josta siis päädyin alle sataan. Ne kaksi muuta kertaa kun vaaka on kaksinumeroista näyttänyt lähti n. 112 kg:n alkupainosta.

Hei vaan Adipoosi! Tuo ajatuksesi uuden liikuntalajin aloittamisesta palkintona kuulostaa kivalta Olen itse joskus käyttänyt liikunnan aloittamista laihdutuksessa myös palkintona, mutta en tiettyjen kilomäärien kohdalla, vaan enemmänkin ajallisesti (tyyliin kun olen x kuukautta laihduttanut, niin sitten aloitan kävelyn ja y kuukauden jälkeen pöyräilyn jne.).

Minulla on useamman kerran kaatunut laihdutus ja elämäntapamuutos juuri muutamaa kiloa ennen tavoitetta. On tullut heitettyä koko homma tavallaan lekkeriksi tai pidettyä taukoa ja sitten paino onkin jo kiivaasti lähtenyt nousuun.

Hopeapeili, nyt kun mainitsit asiasta, niin minulla on myös joku hämärä mielikuva, että Painonvartijoissa oli tosiaan joku koru.

Tsemppiä kaikille!

Hauska ticker, Kaneli77! Jouluun mennessä pääset varmaan monta lamppua eteenpäin.

Mun painossa ei ole viikkoon tapahtunut mitään. Olen syönyt vähän niin ja näin, vaikka pyhästi päätin, että nyt kiristän tahtia eli vähennän hedelmiä ja pienennän annoksia ja kuuntelen kroppaa. Jos maha tulee täyteen, lopetan syömisen. Tästä päivästä näyttäisi tulevan hyvä, pallot ovat vihreinä ja kalorit kohdillaan. Mutta mutta, kello on vasta neljä iltapäivällä, joten mitä vain voi vielä tapahtua, jos en ole tarkkana. Jospa menisi kuudelta jo yöunille?

Hiljaista taitaa olla 100 kilon tavoittelun suhteen? Minulla lähti joulun jälkeen taas paino viimeinkin selkeään laskuun muutaman viikon hiljaisemman ajanjakson jälkeen. Tänään sain omaan kirjanpitoon merkata alhaisimman painon tällä urakkakerralla ja on tuo 103,8kg minulle varsin alhainen paino muutenkin. 100 tuntuu silti edelleen aika kaukaiselta, jopa mystiseltä, mutta kaipa se sieltä joskus vielä tulee. Uuden vuoden juhlinta on kuitenkin tarkoitus viettää herkuttelun merkeissä!

Itselle ainakin tuo 100kg tuntuu olevan jotenkin maaginen raja. Olen nyt jo kolmatta viikkoa keikkunut ihan siinä hilkulla. Välillä paino alkaa jo 9:llä ja välillä taas mennään vähän yli 100:aan. (Punnituspäivinä olen aina ollut inan yli 100:ssa ja sitten viikolla ollaan oltu alle sen.) Tämän viikon keikunta toki johtuu joulusta ja uskoisin, että seuraavan parin viikon aikana olen pysyvämmin tuolla 9:llä alkavissa luvuissa, kun tiistaina jälleen palaan tiukemmalle ruokarytmille. Nyt on tullut vähän herkuteltua ja ihan luvan kanssa, mutta silti tuo paino ei ole lähtenyt ihan kauheaan nousuun

Iloista uutta vuotta kaikille!

Hyvää uutta vuotta!

Olen roikkunut täällä Kiloklubilla jo ties montako vuotta vähemmän ja enemmän aktiivisena. Viime kuukausina vähemmän .

Viime vuosi on mennyt paljolti sairastellessa. Ei mitään vakavaa, mutta kaikenlaista pientä, angiinasta pinnallisiin suonikohjuihin. Tuntui, että kun yhdestä vaivasta pääsi, uusi kolkutti jo ovella.

Loppuvuosi meni tahattomassa painon pudotuksessa, sappivaivat pakottivat syömään järkevästi, ja niin kiloja karisi kuin huomaamatta kymmenkunta.

Tänä aamuna paino oli 105,5kg ja tuo 100kg:n rajapyykki voisi olla se eka oikea tavoite. Vuonna 2014 pääsin ihan muutaman sadan gramman päähän tuosta maagisesta rajasta, mutta.. 1.1.2017 vuoden aloituspaino oli 119,3kg eli paremmassa veneessä sitä sentään nyt soudellaan.

On mukavaa, kun vaatteet tuntuvat löysiltä ja oma olo kevyemmältä, mutta on se oma pää vaan niin seko tuohon syömiseen, että pelkään saavani jokaisen gramman takaisin korkojen kanssa, jahka tuo sappi on saatu tässä kuukauden sisään (?) leikattua.

Täällä yksi sadan tavoittelija, joka on siinä hilkulla kaikenaikaa.
4 kuukautta ilman sokerisia leivonnaisia, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Täysin ilman suklaata kuitenkin. Joulunakaan en yhtään ottanut. Paino ei vielä sillä putoa, mutta pysyy paikoillaan.

Ollaan mökillä, joten vaki vaakaan en vielä päässyt. Tämä näyttää 103 kg, eli enemmän kuin kotona.
Kunhan pikkumies huomenna lähtee kotiin, niin pitää vähän suunnitella syömisiä paremmin. Tai pystyn keskittymään asiaan.

Koitetaanpas nyt ihan tosissaan päästä sinne alle sadan.

Tänään pitkästä aikaa kävin kävelyllä. Koko alkutalvi ollut vuorotelleb vesisadetta ja pakkasta. Ei innosta ulos kun selkä menee pienestäkin tärähdyksestä.

Tsemppiä kaikille

Karmale, suosittelen Icebug -kenkiä. Tämän talven paras ostos!

Me miehen kanssa aloitettiin taas uutena vuotena "herkkulakko". Tästä on tullu mulle jo sellainen tapa. Saatan olla syömättä herkkuja (sisältää siis karkit, mättöruoat jne) useita kuukausia. Parhaimmillaan tuo "lakko" on kestänyt elo-syyskuulle. Mitään aikatavoitetta ei ole.

Tän sapen kanssa kärvistellessä tää onkin helppo homma. Ekaa kertaa, kun tuon lakon pidin, pääsin isoimmasta makeanhimosta eroon. Ei ole enää sen jälkeen tarvinnu ahtaa naamaan jättimääriä karkkia kerrallaan.

Nyt oon aatellu, että pitää saada tuo liikunta takaisin arkielämään. Kävelylenkit oli reilu 15 vuotta sitten (onpa siitä jo järkyn paljon aikaa ) liki jokapäiväinen tapa. Silloin painoinkin 35 kiloa vähemmän .