Heissan kaikille! On ollut antoisaa lukea kokemuksianne, on tämä painon pudottaminen kaikille ihan oma juttunsa. Mutta aina ilahdun kun on jollakin tippunut, sen onnen tunteen tiedän.

Olemmehan kaikki ihan ainutkertaisia vartaloltaan ja perimiltään joten kahta samaa ei ole olemassakaan, ihana erilaisuus.

Itsellänikin nyt neljä kiloa poissa ja n 7 cm vyötäröltä niin jossakin se jo tuntuu, mutta ensi kesään on aikaa joten eiköhän se tavoite saavuteta.

Joulusta ei mulla hätää, suklaasta ja kinkusta en pidä, riisipuuro luumurusina soppineen ja karjalanpaisti laatikoineen riittää mainiosti.

Hyvää joulunaikaa kaikille tasapuolisesti

Kiitos PolkaDot ja onnea sinullekin, jiihaa!

Hyvää ja nautinnollista joulunaikaa kaikille! Kun syö rennosti, ravitsevasti ja pääosin terveellisesti, ei tarvitse pelätä holtittomia ylilyöntejä, vaan voi nauttia herkuista puhtaalla omallatunnolla ja vailla huolen häivää Nämä Patrik Borgin opit olen käytännön kautta todeksi havainnut, koko ajan vahvemmin ja vahvemmin. Kyllä on ihanaa kun ei tarvitse stressata!

Onpa muuten kiva ilmiö tää laihtuminen ja sen tuomat ISOT finnit :/ Mulla ei normaalisti ole ku kerran kuussa muutama näppy naamassa ja nyt aina ku laihdun tulee joko selkään tai pakaroihin ihania muhkuroita :/ Kai tää kertoo että keho myös puhdistuu samalla
Pissalla tulee myös käytyä taas enemmän, joten JOTAIN tapahtuuuuuuuu

Mulla on taas vähän lipsahtanut tauon puolelle näitten merkkailujen kanssa, mutta silti ei mitään suurta heittelyä ole tapahtunut. Ajattelin nyt kuitenkin yrittää ottaa itseäni niskasta kiinni, että ainakin saapuisi noihin joulunpyhiin hyvässä tilanteessa. Mukava myös lukea teidän joulusuunnitelmia syömisten suhteen, niin ehkä sitä itsekin tajuaisi, ettei tarvitse koko ajan massuttaa jotain, vaikka sitä ruokaa ja herkkua on kaapit täynnä!

Hei!

Liitympä minäkin mukaan seuraamaan tämän ryhmän keskusteluja.
Ikuinen jojottelija on nyt 75 kilossa ja etsii motivaatiota aloittaa matka kohti 70 kiloa ja etenkin miettii pään puhki miten sen saisi siellä pysymään. Ihanne painoani eli n. 63 kiloa en edes uskalla unelmoida. Kuinka te olette onnistuneet motivoimaan itsenne takaisin hyviin tottumuksiin pitkän tauon jälkeen?

MiiaEmilia, kiva kun sinäkin olet tavoitetta lähellä ja pääset varmasti hyvällä tavalla siihen. Onnea jatkoon.
Tuo kysymyksesi on minusta outo tai jotenkin en ole osannut edes nuinpäin sitä ajatella, jos nyt ajattelen että tavoitteeseen pääsen tai mielummin vähän allekkin niin miten jaksan syödä jatkuvasti näin paljon ruokaa , jopa enempi sitten kun tavoite saavutettu, en keksi nyt mitä sitä enää jaksaa syödä.

Katsos kun minulle tämä kiloklubi avasi varsinaisen syömisen ilon joka oli ennenkin ollut mutta ei niin tasapainossa eikä paljoa, laihdutin usein kaloreita laskemalla ja ruokailusta pihistämällä mutta tämä kiloklubi opettaa ravinnon tasapainoisen saannin mm,ssa rasvojen suhteen, sekä oikean tavan syödä usein mutta vähempi kerralla.

Nyt saa ja voi syödä kaikkea mutta kohtuudellla ns epäterveellisiä joita emme edes tarvitse mutta vähän on sallittu ja paino vaan tippuu.

Kerrompa kun eilen olin syntymäpäivillä, emäntä oli laittanut lautaselleni kääretorttua ja hyvää jäätelöä, kehuin mutta aikaa meni ennen kuin ne alas olin saanut koska mieli ei tehnyt yhtään niitä syödä mutta en ilennyt jättää lautasellekkaan.

Makea ei nyt maistu ollenkaan mulle, vähän niitä ennekin söin, irtokarkit ja jugurtti masitui ennen mutta ei enää sokerin takia.
Iloisella mielellä jouluun ja uuteen vuoteen

Toi on kyllä totta, että ei ollenkaan enää tee mieli syödä makeaa kun ravinto on tasapainossa ja motivaatio kohdillaan.
Olen ollut cola-addikti raskaudesta saakka (aina oli saatava max. 1 kuppi päivässä, vaikka muista herkuista pystyin olemaan erossa), niin eilen kun perhe tilasi pitsaa ja minä kanasalaatin ja mulle kaadettiin colaa pystyin juomaan vain puolet mukista!! Maistui niiiiin makealle

Onkohan se niin just kuin kirjoitat että kun elimistö saa kaikkea sopivasti, on tasapainossa, ei tee mieli makeaa eikä muutakaan hömppää ja mössöä jolla vain ns täyttää mahan mutta pian on nälkä uudestaan ja sokerit ym on kehossa pielessä.
Varmaan noista on paljon täällä juttua mutta minä hoksasin tämän vasta tänä syksynä.
Itse se pitää kaikki näköjään kokea, se ainutkertainen jälleen, jokainen on oma sellainen ja vaikka kuinka tietää ja kuulee, kokemus sen vahvistaa.

Kyllä sitä nyt osaa nauttia elämästä uudella tavalla, voi kumpa oisin aikaisemmin tämän hoksannut..mut hyvä kun nyt...

Jos ja kun noin on varmaankin, olemme jo pitkällä edistymisen tiellä

Mulla on milamarian kolanjuonnin kanssa samankaltainen kokemus suklaasta. Oon jättänyt käytännössä kaiken lisätyn sokerin pois ruokavaliosta keväällä. Nykyisin välillä tekee mieli suklaata, mutta kun sitä syö palan, se ei maistukaan siltä mitä teki mieli, vaan paljon, paljon makeammalta - ja oikeastaan aika ällöltä. Ja sitten toista palaa ei enää teekään mieli

Päivitänpä tännekin välillä kuulumisiani. Käväisin tuossa alkukuusta Pariisissa. Päätin nauttia reissusta ja herkuttelin kaikella mitä mieli teki. Reissukiloja sainkin 3,5 kiloa. Se oli odotettavissa. Onneksi nopeasti hankitut kilot yleensä, myös lähtivät nopeasti pois,

Kohti 70 kiloa (ja sen allekin toivottavasti) mennään hittasti mutta varmasti. Paino tänään 71,9kg. Jouluna ajattelin hyvällä omallatunnolla syödä aatonaatosta tapaninpäivään saakka kaikkea mitä mieleni tekee. Liikuntoja en jätä kokonaan pois, vaan ajattelin käydä kävely/juoksulenkeillä pyhien aikana. Paluu ruotuun sitten taas 27.12. Jokunen pöhötyskilo tuostakin tulee, mutta sehän kuuluu asiaan.