No niin,
tänä aamuna se jo iski. (minun on punnittava joka aamu, muutoin ei pysy roti.)
Vaaka näytti ensin 89,9 - kuvitelkaa!!!! Eka kertaa kasilla alkava lukema sitten kevättalven 2006! Siis 7 vuotta sitten, no huhhuh....

No, sitten korjasin vaa'an asentoa ja otin varmuuden vuoksi varmistuspunnituksen (teen sen aina; upouusi vaaka, mutta satavuotiaan talon vinot lattiat.) Ja eikös varmistuspunnituksessa tulos sitten ollut 90,4, vielä kahteen kertaan.

Ensin hemmetinmoinen pettymys: eikö se ikinä tuu!!! Vaan sitten oivallus: tähän asti ei ole edes väärässä vaa'an asennossa päästy alle 90:n. Eli jotain on kuitenkin tapahtunut.

Yöllä näin muuten unta, että olin sangen paksu ja ylipainoinen.... Pitänee ottaa kokovartalokuva ja verrata esim. kesään 2010, jolloin olin 8 kg painavampi kuin nyt. Sekin varmaan jo näkyy.

Tsempit kaikille, otan lounaaksi tuopillisen Molkosan-vettä! (no ei vaan, mutta kyllä nyt on sellainen olo, että vaikka vähän olisi nälkä välillä, niin antaa olla - painon on viimein pudottava kasilla alkavaan.)

Hiphei! Tulen tänne jo vähän alustavasti kurkistelemaan, kun on ihan hilkulla tänne pääseminen. Tämän aamun paino oli 95,1.

26-vuotias entinen paljon juhliva sohvaperuna, mutta elämänsä fyysistä työtä tehnyt harteikas ja rotevarakenteinen nainen täällä siis huutelee. tähän mennessä ainoaa lastani odottaessa talvella 2010-2011 annoin itselleni erioikeuksia syömisen suhteen ja liikkuminen oli muuten vain kivuliasta - tästä yhtälöstä seurasi 25 kiloa raskauden aikaan. Viimeisessä neuvolassa painoin 118 kiloa, joku viikko raskauden jälkeen 112 kiloa. Siitä lähti vielä pöhötyksiä ja nesteitä pois jokusen kilon verran, joten pidän tuota 108 kiloa lähtöpainonani. Aluksi laihduin ja sitten lervahdin uudestaan ja paino nousi takaisin tuonne 108-109 kiloon. Vuosi sitten keväällä otin itseäni niskasta kiinni ja aloin ensin treenaamaan crossarilla kotona ja sitten pääsinkin kesäksi töihin viheraluetyöntekijäksi. Siitä alkoi 'oikea' laihtuminen ja olen saanut kilot pysymään pääosin laskusuuntaisina töiden loppumisen jälkeenkin.

Välillä annan lisäpotkua kiloklubin mukaisella ruokavaliolla ja välillä pidän treeniviikkoja rennomman ruokailun kanssa. Nyt on menossa kahden viikon klubeilujakso ja kiloja on sinä aikana tippunut 3,6.

Meinaan hakea suurimpaan pudottajaan, en vain tiedä painanko tarpeeksi - yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta. Ja jos en pääse sinne, niin onhan tuolla viheraluehoitajana taas pudotusta ja kiinteytystä tiedossa.

Tulipas pitkät löpinät heti alkuun. Nähdään sitten, kun paino antaa periksi Hyvää sunnuntaita kaikille!

Huomenta

Käväisin puntarilla huvikseen tänä aamuna ja.... Mä olen niiiiiin lähellä tuota 90 rajaa Puntari näytti 90,1 Luotan siihen, että tiistaina kun on virallinen punnituspäivä, saan siirtyä jo seuraavaan tavoitteeseen. Pitäkää peukkuja.

Nyt on siis tammikuun alusta alkaen lähteny 3,4kg. Jos pysyis vauhdissa n. 3 kg /kk, niin sehän olis jo reilusti yli kymppi pois ennen kesää...

Mulla paino on viimein liikahtanut siitä 91 kg:stä mutta nyt se on juuttunut 90kg:n, yhtenä aamuna oli jopa 89,9 tuntui hyvältä! No, eilen tulin syöneeksi vähän turhan suolaista, on vähän turvonut olo mutta paino oli kuitenkin vain 91,1 kg.. Mä luulen että kohta pääsen seuraavaan tavoiteryhmään, 85kg!

Tällä vauhdilla ei mene kun pari vuotta että oon lopullisessa tavoitteessa!

Moi nyt ollaan oltu viikolla 91,9 eli alitettu vihdoin taas tuo 92. Liikuntaa olen harrastanut runsaasti ja ollut tarkkana leivän syönnin kanssa, ja muutoinkin kalorien kanssa.Ehkä nyt pääsen kohti 90....jo täällä on roikuttu kauan. Hauskaa viikkoa kaikille!

ALLE 90!!!! Viimein!!!
89,9 kg

Ei tässä mennytkään kun 4,5 v.

Nyt siis spurtilla 85 kilon tavoittelijoihin, nähdään ja kuullaan kaikki siellä!!!

Voi voi, mä varmaan pysyn tässä ketjussa pitkään
Olin ensin pari viikkoa flunssassa ja "hoidin" itseäni syömällä hyvin ja runsaasti, aikaahan siihen oli kun ei liikkumaankaan päässyt
Sitten olin kaksi viikkoa ilman nettiyhteyttä ja kun en päässyt merkkailemaan, taas tuntui että kaikki on sallittua .
Nyt ei ole mitään asiaa vaakalle, ei uskalla ajatellakaan punnitusta

Vaan joskos se tästä, olin äsken elämäni ensimmäisen kerran zumbaamassa ja huomenaamulla perinteisesti vesijuoksuun.
Pakko kai se on innostua taas, ei itseään jaksa ikuisesti inhotakaan.

Onneksi olkoon mamma Muu ! Muut taas menee toiseen ryhmään Minä vaan jään vielä No memmilän kanssa sitten täällä tsempataan. 91.7 tänään. Pienissä erissä kohti 91. Jumppaan pitää vissiin mennä vaikka väkisin illalla jotta sais kulutusta ja pääsis joskus seuraavaan ryhmään.

Kiitos onnitteluista, tsempit kaikille - pikaisiin kuulemisiin

Hei! Täällä uusi 90kg:n tavoittelija. Olen ikäni ollut ylipainoinen, ja joskus laihtunutkin jonkun verran. Kotoa löytyy 3- ja puolivuotiaat lapset, itse olen 25v. Raskaudet on aina tuoneet kiloja jonkin verran lisää, mutta ne yleensä jääneet jo laitokselle. Kuopusta odottaessa puhkesi radi, ja nyt oikean diabeteksen pelossa pakko saada tää paino pois. Plus että tämänhetkinen olotila masentaa hirveästi!! Esikolla kunnon 3v uhma päällä, ja mulla ny tullu jotenkin semmoinen et "palkitsen" itseni jaksamisesta päikkäriaikaan herkuilla! siitä sit ihan hirveä morkkis ja fyysinen paha olo loppupäivän, ei puhettakaan et sais ittensä illalla liikkeelle. mun liikunta siis vaan ollu nyt lasten kans ulkoilua, koiran lenkitystä. maalla kun asutaan niin tuo koiruus saa olla paljon vapaana, että nekin lenkit vähällä.

Nyt kaivettiin vajaa viikko sit kuntopyörä, ja sitä olen iltaisin nyt polkenut vaihdellen. Olo nyt jo energisempi, ja huomaa että turvotukset lähteneet liikkeeelle. Lasten kanssa jaksaa paljon paremmin. Painoa lähtenyt jo 99,8 -> 98,9, kun olen jättänyt ylimääräiset hiilarit pois. Leipää siis saatoin päikkäriaikaan syödä puolen pakettia........

Hirveää sanoa näitä asioita ääneen, mitä häpeää kamalasti. Avoimesti kohti uutta alkua.

muoks. haaveena olis joskus maratonin juoksu, niin kaukaiselta kuin se nyt tuntuukin. Tavoite olis et kesäks sais polvikivut veks et pääsis pikkuhiljaa hölkkäilemään. Toinen liikunnallinen tavoite olis päästä jonkinlaiseen penkkikuntoon, meidän perheessä kun tuo voimanosto on harrastuksena.