Cheery, taisi olla tuo Muksuliina, joka on onnistunut sokerikierteestä pääsemään - itse en ole vielä lähelläkään  mutta se on kadehdittavaa!

Mua on paljon pohdituttanut tuo sokerikoukkuasia kun on ollut eri näkemyksiä siitä onko se addiktio vai ei ja omalla kohdalla tunnistan juuri sen että on tosi vaikea katkaista sitä syömistä ennen kuin on aivan täynnä. Ja ilman muuta tunnistan, että siihen liittyy mielihyvän "tarve" eli kaikenlaisissa tunteissa, kuten stressi, tylsyys ym. Toisaalta nyt luulen että aliarvioin myös mun kykyä sietää sitä epämiellyttävää tunnetta ja antaa sen mennä ohi ja siitä koko asiasta tulee aivan liian iso mun päässä ("elämä on täysin paskaa aina jos en saa syödä herkkuja nyt" : DDD) Koska nyt kun on uusi boosti taas tässä niin oon ehkä suhtautunut rauhallisemmin koko asiaan - toisaalta tulin eilen syöneeksi Ben & Jerrysiä kun menin ostamaan tarjouksesta ja sitten teki koko illan mieli - MUTTA en syönyt ainakaan koko purkkia niinkun yleensä  harjoittelua harjoittelua. 

Siihen kyllä uskon että jos syö sokeria ym niin se mielihalu pysyy kovempana kuin jos pitää siitä taukoa ja syö satunnaisemmin.

Cheery, tuo ei mun korvaan kuulosta lainkaan paljolta jos viikon aikana syö herkkuja pari kolme kertaa! Varsinkin jos kyseessä on yhdellä kertaa vaan yksi patukka. Ja hienoa edistystä oot tehnyt! Melkein jo kymppi kasassa!

En tiedä, voiko puhua varsinaisesti sokeririippuvuudesta, mutta käsittääkseni sokeri ruokkii tiettyjä suolistobakteereja, ja nämä bakteerit "huutavat" lisää sokeria, mikä saa meitä haluamaan nimenomaan sokeria ja muita nopeita hiilareita sisältäviä ruokia. Kun ruokavalio muuttuu pysyvämmin muuttuu suolistobakteerien koostumus; bakteerit, jotka huutavat hiilareita vähenee. Luulen, että juuri tämä bakteerikannan muuttaminen on ollut eräs syy siihen, että ravintoterapeuttini on suositellut hankkimaan Alflorex probiootti (joka on tarkoitettu IBS:n hoitoon). En kyllä huomaa mitään eroa, vaikka olen napsinut valmistetta pari kuukautta.

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, mikä joskus unohtuu. Jos psyykkisistä tuntuvien ilmiöiden takana on fysiologinen (esim hormonaalinen tai kuten tässä tapauksessa suolistobakteereihin liittyvä) syy.

Nopeista hiilareista puheen ollen; eilisen syntymäpäiväkahvittelun jälkeen paino on yhtäkkiä pudonnut ja aamulla vaaka näytti yllättäen tasan 92 kg. Tarviiko sanoa, että olen NIIIIN iloinen!😁

Tämäkin on sellainen kummallisuus, jota olen aiemminkin ihmetellyt; mistäköhän johtuu, että toisinaan kun paino jumittaa, niin väliaikainen hiilaripommi saa vaakalukeman värähtelemään kunnolla?

Vuoden takaiseen painoon verrattuna paino on muuten laskenut 10 kg!

Tänä aamuna vaaka näytti 91,7. Alkaa jännittämään, josko keväällä 90 kilon raja alittuu. Se olisi fantastista!😃

Kevätaurinko kutsuu ulos kävelemään. Tänään on tarkoitus mennä kävelemään kaverin kanssa. Se tuntuu oikein kivalta. Alkaa jo kaipaamaan muita ihmisiä näin korona-aikana.

Loistavaa Muksuliina!! Toi suolistobakteeriasia on tosi mielenkiintoinen! Koska musta tuntuu että ite painotan aina automaattisesti psyykkisiä tekijöitä (työni takia) ja olis jotenkin helpottavaa jos olisi tällaisia fysiologisiakin tekijöitä syynä: D Mulla ei ole painossa ollut juuri muutosta, ja se turhauttaa, mutta eipä oikeastaan suurta muutosta teoissakaan. Edelleen pyrin pitämään herkut viikonlopussa, mutta siinäkin välillä lipsahtaa ja tuntuu tosiaan että mielitekoa on sitä enemmän mitä enemmän niitä syö. Tavallaan haluaisin tilalle jonku terveellisemmän herkun, vaikka tiedän että just siitä taustamekanismista pitäisi opetella pois... Koko elämäni oon kyllä kaikkiin tunnetiloihin käyttänyt ruokaa ja tuntuu todella vaikeelta keksiä muita keinoja mistä saada samanlaista mielihyvää (tai yhtä nopeasti)...
Enkä mä toisaalta ehkä haluaisi elää niin että ruoka on pelkkä polttoaine : DD

Liikunta on jäänyt viime viikkoina enemmän kävelyn ja hyötyliikunnan tasolle ja tuntuu että suurin muutos toiminnassa viimeisen vuoden aikana on se, etten oo käynyt koronan takia salilla ja oon alkanut miettiä että se lihaskunto on kyllä aika tärkeetä. Oon ajatellut tehä enemmän kotona youtubesta jumppia, että sais lihasmassaa hiljalleen enemmän. Muutenkin on jo vähän kipuja selässä ym istumisesta niin jo senkin takia..

Välillä tuntuu että kun yrittää tehdä niitä pieniä tekoja niin lopulta nekään ei riitä koska vaa'assa ei oo muutosta  Kai sitä täytyisi vaan kiinnittää huomiota tohon ruokaan, koska muuten mennä välttämättä kalorivajeille... Ja toisaalta voisi ehkä olla käymättä vaa'alla niin usein : D

Täällä kans yhä jumittaa. Ärsyttää ihan kamalasti ja toivon niin, että muutosta tulee. Mä nostan nyt kaloritasoa ylemmäksi, jos olisin sittenkin säästöliekillä. Jos söisin vähintään 1600kcal päivässä. Täällä ohjelma sanoo 1940kcal, mutta se tuntuu isolta. Saas nyt nähdä.

Lähden kohta päivän toiselle lenkille. Rakastan kävelemistä. Mulla normisti ei oo aikaa kävellä niin paljon kuin haluaisin, mutta nyt koronan myötä on aikaa löytynyt enempään. Käyn liki aina aamuisin kävelemässä ja näin ilalla tai päivällä toinen kerta. Ihanaa, kun ulkona ei ole jäätä enää niin paljon. (Kohta pakastuu 😬)

Yritän saada lähetettä lääkäriltä ravintoterapeutille. Jos sielä saisi ideoita tähän. Sain peruutus ajan ja se on pian. Jännittää vähän onko lääkäri sitä mieltä, että siitä hyödyn. Otan kaiken avun nyt vastaan.

Taas uusi ennätyslukema; 91,4 kg. En tiedä yhtään miksi paino yhtäkkiä putoaa, mutta tyytyväinen olen.

Kohta alkaa 90 kg haamuraja lähestymään. Olen tästä niin innoissani. Samalla yritän toppuutella, kun ennenkin on painonpudotusprojekti aina tyssännyt tässä vaiheessa. Nyt en kuitenkaan aio tyytyä siihen, että 90 kg raja lähestyy, vaan haluan jatkaa matkaani. 

Mielessäni olen jo ajatellut, että seuraava merkittävä rajapyykki sen jälkeen tulee vastaan jo 88,8 kg kohdalla, jolloin merkittävän ylipainon raja alittuu. No, siihen on vielä matkaa.

Tänään aion kuitenkin vain nauttia tästä päivästä. Iltapäivällä saan palkita itseäni menemällä kampaajalle. Ja ihana kevätaurinko paistaa ulkona.

Cheery: 1600kcal kuulostaa aika vähältä vaikken speksejäsi muuten tiedä. Mä oon kuluneen viikon aikana vasta onnistunut pysymään 1900kcal paikkeilla (mennyt aiemmin aina yli) ja nyt vihdoin alkaa vaa'assa näkyä! Myös toi liikuntakin kuluttaa kuitenkin ja niinä päivinä pitäiskin vissiin saada enemmän kaloreita vs jos ei liiku  mielenkiintoinen tuo ravintoterapeutti! Kävin joskus teininä ja siellä täytätin ruokapäiväkirjaa kans ja nyt en kyllä muista tuliko sieltä jotain oivalluksia.

Muksuliina: Loistavaa!! Se on niiin motivoivaa kun paino putoaa  ja kyllähän niitä tasannekohtia tulee kaikille jossain vaiheessa kun se ei sitten putoakaan samaan tahtia.. siinä koetellaan kyllä kanttia : D

Mä oon nyt vihdoin päässyt tähän hommaan mukaan niin että kalorit ei mee yli 2000kcal juurikaan ja ne kuuluisat herkut on nyt pysyneet poissa (vasta tämän viikon) - mutta tuloksena paino on nyt 100.7kg kun se oli vielä viikko sitten 102kg  Eli nyt alkaa motivoida : D oon harjoitellut sitä itselleni pahinta paikkaa eli päivällisen jälkeen on yleensä tehnyt mieli makeaa (ja tähän saumaan on lähtenyt kaapeista kaikki, kohtuus ei ole riittänyt) niin nyt oon sitten juonut teetä (makeuttamaton) tai syönyt purkkaa : D : D en nyt uskalla vähään aikaan niitä herkkuja syödä koska viime viikkoina oon huomannut että se mieliteko jää kyllä päälle! 

tsemppiä kaikille!

Puhuttu paljon kalorimääristä tosiaan. Mä luulen, että se on se 1940kcal mullakin ja en enää puhu siitä, kun alkaa tympii oma vekslaukseni sen suhteen. Ääärgh!

Tänään nukuin ohi lenkin ja en sitten ehtinyt lähteä kauppareissulle, minne ystävän kanssa on tapana mennä näin lauantaisin. Meen vain sitten illemmalla. Tyytyväinen olen siitäkin, vaikka kahteen lenkkiin tähtäänkin. Oi, kun tulisi kevät ja lumet sulaisivat kunnolla pois. Meidän kerrostalon pihalla on jäätä kovasti, kun siihen ei paista ollenkaan aurinko. Usein laitan nastat jalkaan, vaikka sitten noilla yleisillä teillä niiden tarve on paljon vähäisempi. Nyt ei kiinnosta liukastua ja katkaista jalkaa...