Paino 67,2. Kaunis aurinkoinen aamu. Ikkunan takana olevat vaahterapuut ovat jo iloisen värikkäitä.

Kirjoitan vielä hieman eilisestä aiheesta, sen jälkeen koetan pitää taukoa, jotta en ärsyttäisi ketään. En osaa näköjään muotoilla sanojani tarpeeksi huolellisesti ja täsmällisesti, ja on olemassa riski, että käsitetään väärin jne. Toisaalta jotkut sanovat eri somealustoilla, että kaikkia ei voi miellyttää, muotoilipa sanansa miten tahansa. 

En toista enää eilen kirjoittamaani, mutta mulla on siis jo pitkä historia verkkiksellä, noin 20 vuotta. Ja tämä palsta on ollut siis hyvä tuki. Kiitokset monille pitkäaikaisille palstalaisille kuten MERELLELLE, MELLUHILLE ja TINKILLE. Myös TAPPIKSELTA olen saanut hyviä vinkkejä moneen, sekä tietenkin nuoremmiltakin palstalaisilta kuten SINILIINILTÄ. Minunhan piti aikanaan tehdä ensin korvien välissä todella suuri henkinen työ, ennen kuin motivoiduin laihdutus-urakkaan, mikä oli silloin noin 15 kg. Siihen aikaan minulla ei ollut hirveää stressiä, ja olen samaa mieltä, että stressaantuneena ja sitä seuraavien univaikeuksien kanssa on vieläkin (paljon) vaikeampaa pudottaa painoa. Enkä siis missään nimessä tarkoita, että se (painonpudotus) oli minullekaan helppoa, mutta motivaatio oli kova. Helppoa ei todellakaan ole tämä painon pitäminen näissä lukemissakaan, koko ajan ihanat herkut (mm. jäätelö, suklaa, makkara jne.) huutelevat suloisia kutsuhuutojaan kauppojen hyllyiltä. En halua kehua itseäni, mutta toki niiden nautinnan kohtuullisena pitäminen jonkinlaista itsekuria vaatii, mutta motivaationi on edelleen vahva ja se ilm. auttaa. Sitä en tiedä, kuinka kauan se sellaisena pysyy, ja kuka tietää, jos alan jälleen lihoa nopeaan tahtiin syystä taikka toisesta. Sitä ei voi tietää, kaikki ei ole omassa kädessä. Mutta yritän kuitenkin tehdä parhaani niillä keinoin joihin pystyn, ettei niin kävisi. 

Muistan yhä hyvin selvästi, miltä kohdallani tuntui silloin kun olin ylipainoinen. Ja painotan tässäkin, että olemme yksilöitä, kaikki eivät uskoakseni koe samoin vastaavassa tilanteessa. Muistan aivan valokuvantarkasti sen viimeisen painonpudotuspäätökseni ympäristönkin, missä sanoin matkakaverilleni, että kun täältä kotiudun, menen heti ensimmäisenä arkipäivänä paikkareille; yksin en tästä urakasta selviydy. Olin silloin työmatkalla Unkarissa kesäkuun helteillä 2000-luvun alussa, enkä jaksanut kävellä muiden mukana paksuiksi tukeiksi turvonneilla jaloillani, vaan istuin vapaa-ajalla ilmastoidussa hotellin aulassa tai makoilin huoneessa energiajuomia (!!!!) lipittäen. Olo oli lievästi sanoen tukala ulkona siinä noin 40 asteen helteessä. Tuntui myös surkealta, etten jaksanut kiivetä korkeille näköalapaikoille muiden mukana, vaikka mieli kovasti teki. Hiki valui noroinaan väljän hellemekon alla, kengät puristivat jne. Minulla on muuten yhä jääkaapin ovessa magneetilla kiinni kuva tuolta reissulta, kun istun syömässä valtavaa tuplajuustolla höystettyä pitsaa ja ruokajuomana on suuri lasi olutta. Tiukka puseroni näyttää muotoni selvästi, ja käsivarsi oli suunnilleen yhtä paksu kuin nyt reisi, tai oikeastaan paksumpi. Tämä (kuva jääkaapin ovessa) on kai siksi, että en unohtaisi, millaisesta lähtökohdasta päätökseni syntyi. 

Myös ruokailutottumukseni olivat tuolloin huonot, aamiaisen kuittasin yleensä kupillisella kahvia. Paikkareissa opin uskomaan kaurapuuron, marjojen ja muiden hyvien aamiaisainesten voimaan. Siitä lähtien aamiaiseeni on kuulunut jokaisena aamuna lesepitoinen kaurapuuro, ruokalusikallinen öljyä ja suuri keko marjoja. Olen kirjoittanut tästä kaikesta täällä näiden painkymmenen vuoden aikana paljon ennenkin, ja todennäköisesti kirjoitan aina välillä jatkossakin, mutta koetan harventaa, sillä tarkoitukseni ei todellakaan ole ärsyttää ketään. Kirjoitukseni ovat perustuneet em. hyvä aamiaisen hehkuttamisen lisäksi lautasmalliin. En kannata laihdutuskuureja enkä ainakaan mitään ns. ihmekuureja. Niissä pudotettu paino tulee yleensä takaisin, ja usein korkojen kera. Alkoholi ei kuulu elämääni, ja kuten MAUGHAM hyvin eilen sanoi, ovatpahan nekin kalorit vähempänä. Ja liikunnan merkitystä ei voi koskaan liiaksi korostaa.

Hyvää syyskesän jatkoa kaikille, terveyttä ja liikunnan iloa!

MANSIS, MAUGHAM 👍 👍

Huomenta tupaan. Tänään on ihanan aurinkoinen aamu. Kun avasin makkarin verhot, ulkona aurinko oli juuri noussut ja näkyi mahtavan sumuverhon takaa. Ruusujen kukinnoissa oli kosteuden esiintuomat hämähäkkien seitit hienoina kudoksina. Töihin ajelin sumun läpi kohti aurinkoa, piti ajella tosi varovasti. 

Eilen pelasin kierroksen golfia, osin kevyessä vesisateessa mutta eipä tuo paljon haitannut. Illalla ilmoittauduin uintitekniikan alkeiskurssille, kääk. Olen siitä pitkään haaveillut mutta aikaisemmin matkat lämpöiseen estivät osallistumisen. Kurssi ajoittuu loka-marraskuulle. Pitää varmaan käydä uimahallissa muutaman kerran ennen kurssia. Vähän jänskättää.  

Minulle myös te kaikki virtuaaliystävät olette todella tärkeitä. Meidän jokaisen elämänvaiheemme ja - tilanteemme ovat niin erilaisia että teidän kirjoituksenne antavat ainakin minulle paljon oppia ja ajateltavaa. Toivottavasti joskus voin tukea jotakuta ja välillä iloita yhdessä teidän kanssanne. Harmillista että ei ole pitkään aikaan ollut perjantaikevennyksiä. 

Ja vielä. Teidän keittiöistänne olen saanut paljon vinkkejä meidän keittiöömme. Siis viikonloppuna ruokalistalla on lohta, parsakaalia ja porkkanoita sekä paikallisia Siikli-perunoita. 

Iloitaan toistemme seurasta ja nautitaan syksystä mahdollisuuksien mukaan.

Mansis
Tarkoitin noita hampurilaisia, joita mainostetaan telkkarissa Mega-tupla..., siis niitä joissa on monta pihivä, leipää ja kaikkea muuta. Meillähän ei kotona hampurilaisia syödä, kun gluteenittomana ei ole ollut kunnon sämpylöitä.

Tänään en käynyt vaa'aalla, kun oli hutera olo.

Olen raivannut siivooja varten. Ainoastaan työpöydältä pitää panna sukututkimuspaperit yhteen kasaa ja hyllylle.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Huomenta!

Creta, tuli mieleen, että kuinka paljon askelia tulee kierroksesta golfia? Liikuntaa ajatellen hieno harrastus. 

Voi kun Oliskin jalat kävelykunnossa. Meillä kotona olis hienot lenkkeilypolut. Nuorempana siellä liikkunut tosi paljon. Juoksulenkkejä pääasiassa.
Mikäs sen hienompi harrastus olisi, kun aikaakin olis.

Kuulin kun poitsu soitti vaarille ja kyseli miten perunat keitetään? Suloinen. Lääkekuuri alkaa vaikuttaa ja olo kohentua. Oli varmaan tekemässä isille ruokaa kun pääsee puoliltapäivin töistä.

Huomiseksi pitää miettiä mitä ruokaa heille tekisin? Ja teenkö mukaan jotain? Pääsis iskä sitten vähän helpommalla ettei heti töiden jälkeen ruokaa väsäämään. Poitsu varmaan menee kouluun jo ens viikolla?

Koivuissa alkaa lehdet kellastumaan ja aurinko siivilöityy lehtien välistä.
Pitää mennä ulos. Syystyöt on melkein tekemättä vielä. Onneks sato on saatu kerättyä.

Aurinkoa päivään ja mieliin🌻

Karmale kävelyä tulee kierroksella reilu yhdeksän kilometria kotikentällä. Lisäksi saa nauttia kauniista ympäristöstä ja seuraakin on aina koska yksin en pelaa. En malta muuten lenkillä mennä kuin ehkä tunnin. 
Onneksi teillä on ihana poitsu ja hänen isänsä, sekä tietysti miniä. ❤️

Kyllä minusta on mukava lukea myös pysyvästi onnistuneiden kokemuksia, kuten Merelle, Melluh ja AK.
Ja onhan täällä monta, joilla ei ole kauheasti ylipainoa ollutkaan ja tekevät töitä, ettei niin pääse käymäänkään. Sehän se vasta viisautta on. 

Burgerit ovat ravintoloissa nykyään gourmet ruokaa, laadukas sämpylä, kokolihapihvi ja vihanneksia, toki usein myös rutkasti kastiketta. Kylkeen voi ottaa vaikka bataattiranskalaiset tai salaatin. Viimeksi söin kesällä nyhtöporoburgerin, oli myös täyttävä ateria. Kaveri otti sisäfileepihvin ja jäi nälkäiseksi. Salaattiakin oli vähemmän. 

Työpaikkalounaalla oli pinaattiohukaisia, aivan suussasulavia, pitsireunaisia. 

Perjantaita!

Vähän sitä sun tätä oli yö, mutta suht levänneeksi tunnen itseni kyllä. Täällä on samanlainen aurinkoinen päivä kuin eilen. 

Taidan kohta keitellä kesäkurpitsasta ja porkkanasta sosekeiton, ja CRETAN vihjeestä maustan sen basilikalla ja timjamia laitan myös, kun nautin sen tuoksusta. Jotain muutakin käyttöä tuolle kesäkurpitsapinolle pitäisi keksiä. Jonkin verran voisi ehkä viipaloida vielä kuivuriinkin. Iltaruuasta en vielä tiedä. Täytyy katsoa, missä järjestyksessä jääkaapin ruokatavarat vanhenevat.

Tänään ajattelin ainakin vähän puuhastella jotain ulkonakin.😃

Perjantaijuttuja ei ehkä tule siksi, että meillä alkaa olla vitsit vähissä!🙃😉🤣

Mukavaa päivää ja viikonloppua kaikille!

Silloin harvoin kun tilaan pizzaa, otan sen niin että pizza puoliksi kaverin kanssa ja lisäksi molemmille salaattiannos lisäksi. No, yleensä pizzaa olen syönyt vain Lapin reissulla.

Elämäni parhaan purilaisen söin kun aikanaan olimme Kuusamossa vaellusreissulla. Maantien varressa oli sellainen pyörillä oleva kioski. Menomatkalla lähtöpaikalle katsoimme että siinä oli jokunen auto. Paluu matkalla sitten otimme purilaiset siitä. Että maistui mahtavalle.  Kokolihalla sekin oli ja hyvät tilppikset. Tosin maksoi n 10 euroa, mutta oli hintansa väärtti. Etenkin kun söimme sen hotellissa oluen kera.

Kyllä minäkin mielenkiinnolla luen kaikkien kuulumiset. Olen aika huono kyllä kommentoimaan, vaikka usein jotain mieleen tuleekin.  Minähän olen kai niitä harvoja, joilla paino on noussut täällä olo aikana😟.  Syykin ilmeinen. Stressi ja lohtu/ tunnesyöminen. Stressinhallintaa  yritän kehittää, muuten en juurikaan voi vaikuttaa asioihin, en ainakaan tällä hetkellä.  Nyt on pikkuisen tsemppiä nousemassa kun kohtapuoleen aloitan sali/ryhmishommat. Kaupungin projekti on kivasti nostanut aktiivisuutta, useimpina päivinä menee yli 10.000 askelta rikki ja aktiivisuus ylittää 100%.  Eli Polarin määrittelemä aktiivisuustavoitteen saavutaan.  Hyvä näin.

Pitäänee laittaa tiskivesi tulemaan. Parin tunnin päästä lähden hakemaan Kukan eskarista. Vien hänet tanssiharkkoihin ja sitten tulemme Villaan. Hän on sunnuntaihin asti luonani.

Mukavaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua

Sää pilvinen, jotain 14 astetta, tuulta tietysti jonkin verran.

Minun paras pizzamuisto on Äkäslompolossa, kun vaellukselta tultiin naisporukalla. Savuporoaurajuustopizzat nimeltään kuningasjoikhaaja (jokaiselle oma) ja isot kylmät oluet. Kai minulla onkin sen jälkeen niin korkea kynnys mennä pizzalle. Toinen suosikki on kylmäsavulohipizza jossa on smetanaa ja aurajuustoa.

Ai oliko tämä laihdutuspalsta? No onneksi edellisestä kerrasta on kaksi vuotta mutta olen edelleen lihava, nolio.