Terveiset Naapurinmiehen mökiltä. Se mun viimelauantain kaatuminen on poikinut lisäharmeja. Tiistaina alkoi oikea kylki (kaaduin vasemman päälle) olla aika kipeä, mutta ajattelin siihen auttavan levon. Tultiin saareen, sain vesiletkun käteeni ja rupesin hommiin. Minähän rakastan vesipuuhasteluja, joten pesin terassin sekä sen kalusteet, sisäpation, japanilaisen puutarhan liuskekivet, tiskauspaikan, laiturin sekä sen kalusteet. Kun olin pesemässä kiviä, mies otti letkun pois.

Lantion kohdalla kipu koveni ja käveleminenkin sattui. Perjantaina kävimme Oriveden yksityisellä lääkäriasemalla, mutta siellä ei ollut yhtään aikoja, saimme kuitenkin täksi aamuksi ajan ortopediltä. Eilen illalla sain tikun vasempaan jalkapohjaani, istahdin tuolille ja mitään ajattelematta nostin jalan oikean polven päälle ottaakseni tikun pois. Niin kamala kipu lävisti koko lonkan, että kyyneleet tulivat väkisin silmiin. En päässyt liikahtamaan kivun takia mihinkään, itkin vaan. Vähitellen miehen auttamana pääsin sohvalle pitkäkseni ja yritin rentouttaa selkää.

Yön levon jälkeen pääsin suuremmitta tuskitta veneeseen ja ortopedille. Tutkittiin tunti ja diagnoosi on ristisuoliluunivelen paha venähtäminen. Paraneminen kestää puolisen vuotta, mutta pari kiropraktikon käsittelyä nopeuttaa sitä. Nyt on yritetty löytää mistä tahansa kiropraktikko, jolle pääsisin heti maanantaina, koska tätä kipua on vaikea sietää. Kipulääkkeet eivät vie kipua kokonaan pois. Mies hieroo Voltarenia ja toi lääkärin ohjeen mukaan ison kylmäkallen pyyheliinan sisällä. Sattui viattomasti kysymään, että tiedätkö, mihin kohtaan sen laitat. Minä tuskaisena raivostuin ja huusin, että no siihen s-tanan kipukohtaan.

No ei mies siitä kummemmin hätkähtänyt. Teki muuten makaronilaatikkoa uudella ohjeella, reseptissä luki että 20x30 cm vuoka. Mies mittasi metrimitalla sopivan kokoisen vuoan. Kysyin maireasti, että uskotko litran maitotölkkiin vai mittaatko maidonkin vielä erikseen?

Olen saanut ystäviltäni puhelindiagnooseja hiusmurtumista lantionmutumiseen ja ollaan pohdittu jokaista erikseen. Mies nousi keinusta, nilkkaansa sattui ja hän totesi "vakavasti", että mulla taitaa olla alkava jalan katkeaminen. Elä nyt sitten tuommoisen kanssa, joka saa minut nauramaan ja sekin sattuu.

Eilen mies valmisti rakastamiani ribsejä sekä gramolataporkkanoita, ihan taivaallisen hyviä! Huomenna minä olen luvannut leipoa raparperitortun, kun miehen poika perheineen tulee auttamaan laiturinlaitossa. Tapasin perheen jo tänään, mutta en ollut ehkä parhaimmillani tämän kipuilun kanssa. No, ehkä huomenna jo kaikki paremmin.

Terveiset ulapalta,

tai siis Espoon saaristosta jossa on illan aikana tuntenut olevansa lähes tapahtumien keskipisteessä. Läntisellä Suomenlahdella on jokin kansainvälinen sotaharjoitus ja pari isoa helikopteria jyräsi tuossa puunlatvojen tasalla eestaas eestaas usean kerran.

Muutoin on tosi rauhallista, eikä täällä merellä edes helle vaivaa. Talviturkkini jäi saunareissulla Suomenlahteen vaikka 17-asteinen vesi ei suurimuotoisiin uintisuorituksiin innoittanutkaan.

IL:n tilannetta on täälläkin seurattu myötäeläen. Hyvä kun olet saanut asiantuntevaa lääkärinapua, ja hoitaja sulla on vierellä. Kiellä kuitenkin naurattamasta sinua kun se sattuu!

Kivikasalta on kysyttävä, torjuuko se bitumimaali myös kotilot? Ja onko Englannin joissa yleensä kotiloita vai elävätkö ne pelkästään meressä?

Tässä hiljattain päättyneessä valtameripurjehduskilpailussa suomalaisen osallistujan veneen pohja oli niin täynnä hanhenkauloja (ne on just niitä valtamerikotiloita) että vauhti hidastui ja mies jäi kisassa viimeiseksi. Samoja otuksia on myös Suomenlahdella mutta tietysti paljon pienempiä. Syksyisin raavin niitä veneen pohjasta irti. Pataan en ole toistaiseksi pannut vaikka se valtameripurjehtija sanoi, että syödä voi, ja yhtä hyviä ovat kuin osterit. No en mä niistäkään tykkää yhtään.

Alkaa olla jo iltapalan aika. Mitähän sitä syötäis? Ei hanhenkauloja ainakaan!

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

IL. Pyydä lääkäriltäsi diclomex rapid 50mg tai vastaava ja ota niitä runsaan veden kanssa 1-3 päivässä esim. Somac 20mg mahasuojan kanssa. Mahasuojaa riittää vain yksi päivässä. On paras revähtäneen kivun lääkitys, mitä tiedän. Tsemppiä!

Voi miten kurjaa tuo IL: n kipuilu. Toivottavasti saat pikaisen avun siihen.

Me vietettiin terassielämää eilen. Nuorisoa vilisti, käytiin koirat rannassa uittamassa ja itseämme altaassa.

Kehuin meillä olevan grilliruokaa possua, broileria ja herkkusieniä pekonilla. No kun tuli aika ottaa lihat lämpimään, katsoin jääkaapppiin hölmistyneesti. Ei lihoja, älysin että en ollut ostanut niitä ollenkaan, suunnitellut vaan.
Mies oli äitiäni ja tytärtä viemässä ja paliuumatkalla jo puolen tunnin päästä kotoa. Poikkesi kauppaan ja niin oli grillaus pelastettu ja 12 hengelle ruokaa tiedossa.
Tytöt pesivät perunat ja tekivät salaatin, miehet grillasivat joten minä sain vain päältä katsoa.

Aamuyön satoi vettä ja nytkin sateisen oloinen keli.

Mukavaa sunnuntaita.

Huomentapäivää

Eilen päivällä jossain lähistöllä kyllä jyrähteli aika lailla, mustat pilvet roikkuivat taivaalta. Meille tuli ehkä 6 pisaraa vettä taivaalta (siitäkin voi osa olla liioittelua) Kuuma, paahteinen päivä. Kastelua ja ruuan laittoa.

Illalla lämmitimme jopa saunan - kahtena päivänä olimme käyneet vain uimassa ja illasta huuhdelleet saunassa saippuat pois ennen järveen menoa.

Rakas siippani jatkoi eilen kunnostamansa veneen kimpussa. Sai ensimmäisen kerroksen ruiskumaalia veneen pintaan paikkailun ja hionnan jälkeen.

Huomasin parisen päivää sitten reidessäni ihmeellisen punaisen jäljen. Eilen päivällä tajusin sitten, että se oli muuttunut niin, että keskellä oli vaaleaa ja sitä ympäröi todella kirkkaanpunainen alue. Vähän tuli taas se borrelioosipelko kylään. Silloin lounastapaamisemme päivänä ennen allergiasairaalaan menoa olin aamusta terveyskeskuksessa. Hoitaja siellä vähän epäili oireideni perusteella borrelioosia ja lähetti eteenpäin lääkärille. Lääkäri ei ollut samaa mieltä, joten asia jäi siihen. Eilen soittelin sitten päivystykseen Mikkeliin ja sovittiin, että palaan tänään asiaan. Puhelimessa ollut hoitaja oli sitä mieltä, että jos noita muita oireita on, vaikka ei itse rinkulaa, niin kannattaa käydä lääkärin luona. Alue ei ole kasvanut - eli ei ole borrelioosille tyypillinen rinkulaihottuma. Sen kyllä luin HUSin sivuilta, että punkin puremasta itsessään voi ilmaantua viikon, kahden tai pidemmänkin ajan jälkeen juuri sellainen rinkula kuin minulla on. Soittelen sinne sovitusti tänään, mutta lääkäriin menoa taidan lykätä huomiselle. Pakko olisi kuitenkin käydä kaupoilla huomenna tai viimeistään ylihuomenna, kun rakas siippani lähtee sitten tyttären ja vävyn remonttia tekemään ja jään joksikin aikaa ilman autoa.

Melkein kaikkea saa säilymään pakastimessa ja jääkaapissa, mutta tuoreita kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä on päästävä ostamaan.

Kauhistuttaa kyllä ajatella, että söisi parinkin viikon ab-kuurin... Vatsa kestää huonosti antibiootteja (ja inhottaa ajatella kaiken sen jälkeen, mitä on lukenut, että tappavat samalla suoliston hyvätkin bakteerit) ja saan aina taatusti hiivan . Toisaalta sitten, jos on vastapainona borrelioosi, niin kyllähän tuo ab-kuuri kuulostaisi kannattavammalta. Olen ehkä viimeisen kahdeksan vuoden aikana syönyt kaksi kuuria, toisen borrelioosiepäilyyn ja toisen (kaksi samanaikaisesti) keuhkokuumeeseen.

Tiinuliinu puki hyvin sanoiksi: IL:n tilannetta on seurattu myötäeläen. On se ihana asia, että sinulla on niin omistautunut omahoitaja

Tiinuliinu, ihania purjehduksia teille. Kävin eilen taas muutaman päivän tauon jälkeen naamakirjan kuvia katselemassa. Kaunis on teidän paattinne. Mietin itsekin tuota Kivikasan mainitsemaa bitumimaalia. Olen viime aikoina kuullut maaleista ja muoveista aika lailla, kun siippani on tuota isältäni saatua vanhaa Terhiä kunnostanut.

Kesäheinä, muistelin, mitä olit kirjoittanut aiemmin miehesi reissusta, kun uutisissa oli otteita tuosta Normandian maihinnousun tilaisuudesta. Mukavaa, että olet löytänyt rahoillesi hyvän sijoituskohteen Ommel-tapahtumasta

Muori, sinä taidat olla ikinuori - ainakin vauhdista päätellen. Toivottavasti kisu löytää tiensä takaisin kotiin.

Toivotan kaikille mukavaa päivän jatkoa. Tänään taitaa olla hellekausi loppu - ainakin alkuviikoksi tänne vielä luvattua mukavia sellaisia noin 20 asteen kelejä. Pitäisi olla sen verran vilpoisaa, että saisi pitkähihaista ja lahkeista ylle ja pääsisi vielä noita kukkapenkkejä vähän "siivoamaan". kohta alkavat olla niin "täynnä", että voisi kuvitella tilan loppuvan jo rikkaruohoiltakin.

Pieni viesti vielä

Japena, olimme näköjään samanaikaisesti kirjoittamassa. Ihanaa, että sait äitisi luoksenne Lähetäthän vähän sadetta tännekin

Voi ihanaa muori, että kissanne tuli takaisin kotiin

Muori minäkin iloitsen Hemulin paluusta!

Meillä oli eilen saaressa Naapurinmiehen pojan perhe, heillä on mantereen puolella oma mökki. Kun siinä tutustuttiin, niin pojat päättivät olla minun mökilläni yötä, joten keskiviikkoaamuna meillä on viisi koltiaista kesäleirillä, kaikki samanikäisiä! Kauppalista on jo puolen metrin pituinen, maitoakin on ostettava litratolkulla. Ja se poika sekä hänen vaimonsa tuntuivat tosi mukavilta ja mutkattomilta!

Tänään ajoimme Pispalaan hakemaan kiljukaulat toisilta isovanhemmiltaan. Mummu oli tehnyt lohisoppaa, leiponut leipää ja jälkiruoaksi suklaakakun. Heviteini pakkasi mukaan paapan vanhoja vaatteita, päälleen oli pukenut paapan puvun liituraitaisen liivin, mielenkiintoinen yhdistelmä mustien verkkareiden kanssa.

Minun "bonusminiäni" hyvä ystävä on töissä Suomen Kiropraktikkokeskuksessa ja niinpä minulla on huomiseksi aika manipulaatioon. Ja toisella "bonusminiällä" kävimme äsken, hän on joogaohjaaja ja antoi minulle lastan tapaan käytettävän tukivyön, jota raskaana olevat käyttävät joogassa. Hän näytti luurankomallista, missä ne SI-nivelet ovat ja miten vyö auttaa, opasti Naapurinmiestä vetämään sen oikealla tavalla paikoilleen, koska itse sitä ei saa tarpeeksi tiukalle. Sitten juotiin kahvit ja rupateltiin kunnolla. On minulla ihanat miniät!

Kiitos Kosh neuvoistasi, otetaan huomioon!

Muori, olipa iloinen uutinen, että kissasi palasi kotiin!

IL:n luona on vilinää ja vilskettä, kun pojat tulevat yökylään!

Minä sain hetkeksi ihan tarpeeksi vilinästä ja vilskeestä, kun tulin eilen junalla Kouvolasta. Paikkani oli vaunussa, jossa oli lasten leikkitilat. Siellä oli paljon alle kouluikäisiä pilttejä, jotka huusivat kimeillä lasten äänillä ja juoksivat edestakaisin käytävällä. Sitten oli joukko varhaisteinejä, ilmeisesti jokin urheiluseura. Pienet olivat varmaan tulleet Joensuusta ja Kouvolassa olivat jo hepulivaiheessa. Lattia oli tahmea ja haisi hiukan oksennukselta. Paikallani istui teini, jonka paikka olisi ollut edellisellä rivillä. Siellä istui kaksi nuorta miestä, joista toinen sitten luovutti minulle paikkansa ja siirtyi läppäreineen ravintolavaunuun.

Olin Kouvolassa Säkkijärvi- juhlilla serkkuni kanssa, joka asuu Valkealassa. Sukumme on kotoisin Säkkijärveltä Karvalan kylästä, ja haluamme elvyttää kotiseutuperinnettä, sillä alkuperäisiä siirtolaisia on enää vähän jäljellä. Oli hauskaa jutella ihmisten kanssa ja kysellä, mistä kylästä ja mistä suvusta he ovat. Paljon löytyi tuttuja nimiä, joista vanhempamme olivat puhuneet.

Tunnistimme myös pikkuserkkumme, joka ei tiennyt meistä mitään. Saimme pitkään selvittää sukuamme. Minä olin meistä vanhin, joten tiesin ja muistin enemmän. Tämä pikkuserkku oli juuri eläköitynyt toimittaja. Kerroin hänelle, että hän oli haastatellut miestäni joskus parikymmentä vuotta sitten. Toimittajana ollessaan hän oli käynyt Intiassa haastattelemassa Äiti Teresaa, ja oli sillä keikalla tavannut australialaisen miehen, jonka kanssa oli avioitunut ja muuttanut Australiaan. Oli ollut hauska kertoa kyselijöille, että Äiti Teresa saattoi heidät yhteen. Mies oli kuollut neljä vuotta sitten, ja nyt eläkkeelle jäätyään pikkuserkku ajatteli muuttaa Suomeen. Kerroin hänelle äidiltäni kuulemiani juttuja ajalta, jolloin hänen ja minun äitini olivat tätinsä alivuokralaisina Helsingin Töölössä. Kun täti oli poissa kotoa, nuoret naiset olivat pitäneet bileet poikaystäviensä kanssa ja olivat tanssineet ahkerasti. Myöhemmin huomattiin, että sotilassaappaista oli tullut parketille rumia mustia jälkiä. Tytöillä oli seuraavan päivänä ankara urakka puhdistaa lattia, ettei täti huomaisi ja suuttuisi.

Vasta myöhemmin tajusin, että vastapäätä istuva rouva oli myös pikkuserkkumme, jonka olin tavannut lapsena ja kerran myöhemminkin. Harmitti, kun en ehtinyt jutella hänen ja vieressään istuneen miehen kanssa enemmän. Pääjuhlan alkaessa kadotin heidät.

Mutta ilouutinen: ensi kesän Säkkijärvi juhlat pidetään taas Kouvolassa!

Muorilla tuntuu riittävän virtaa kivuista huolimatta, kiva kun ehdit kirjoittelemaan.
IL:n menoakaan ei näytä kivut paljon hidastavan, koska sinulle sattuu ja tapahtuu koko ajan jotain. Onhan sinulla onneksi hyvä hoitaja vaikka aiheuttaakin kipua naurattamalla. ?
Muutakin kommentoitavaa olisi mutta kirjoitan puhelimella ja on hankalaa selata juttuja taaksepäin.

Sitten vähän omaa napaa.
Lähdin perjantaina ajelemaan savosta kotiin ja heti mökiltä lähdettyä alkoi kaatosade. Sade lakkasi äkisti ennen maakunnan rajaa. Harmi kun vettä ei riittänyt Kipalle saakka. Minullakin oli kotiin palattua ensimmäinen työ kantaa vettä kukille.
Lauantaina aamilla lähdin Ilmajoen musiikkijuhlille kokemaan oopperaelämystä. Vaikka matka oli pitkä niin reissu kannatti tehdä. Valtteri Torikka selvisi hyvin Mannerheimin roolistaan, samoin samoin Essi Luttinen ja Annami Hylkilä omistaan. Hersyvimmät suoritukset tekivät Johanna Rusanen ja Petri Bäckström. Koko ooppera isoine kuoroineen ja puitteineen teki vaikutuksen. Nyt en voi sanoa että menkää katsomaan koska viimeinen esitys oli sunnuntaina.
Ilmajoelta siirryimme Seinäjoelle viettämään iltaa ja yöpymään, sunnuntai-iltana olin kotona ja taas piti aloittaa kastelu.

Eilinen päivä meni oman paikkakunnan musiikkitapahtuman järjestelyissä ja taloyhtiön asioiden hoitamisessa. Samat hommat jatkuvat tänäänkin. Aamulla lähdin seitsemältä hakemaan esitteitä ja muuta tavaraa juhlien valmistelua varten.