Viksu poju. Osaa jo nyt ravintelien koukerot ja kommervenkit selvästi minua paremmin! Se ei silti ole kovin paljon, jos minuun on pakko verrata. Mutta tässä tapauksessa näyttää menevän oikein kyllä kirkkaasti ohi.

IL, samassa Tavola ravintolassa söimme kesäkuun risteilyllämme. Minulla oli tuo fb:n kuvan liha-annos. Ihmettelin vähän itsekseni, että miksi pihvi oli leikattu pitkin syin. Tarjoilija kertoi Keijulille, että ellei ruokalistasta löydy sopivaa syötävää, niin ravintolassa on myös lasten noutopöytä, jonka tarjontaa he sitten yhdessä kävivät katsomassa. Ja lasten pöydän tyttö (9 v.) valitsi. Ihmettelen aina, miten teidän juniorit syövät kaikkea ihan ennakkoluulottomasti.

Lääkereseptin uusiminen menikin hankalaksi. Apteekki ei sellaista ehdottanut, olisiko ollut juuri YA. Menin terveyskeskukseen, mutta sairaanhoitaja torppasi heti uusinnan, koska en vuoteen - enkä kai koskaan (olemmehan asuneet täällä vasta 3 vuotta) - ollut siellä käynyt muuta kuin influenssarokotuksen ottamassa. Lääkärin ajan olisi saanut vasta kuukauden kuluttua . En ollut varautunut tällaiseen kyykytykseen. Pahoilla mielin marssin sitten Terveystaloon, jonka lääkäri oli vuosi sitten uusinut lääkkeeni. Hän ei ollut paikalla, mutta soitti sentään seuraavana päivänä ja uusi reseptini. Nyt odottelen 35 € laskua tuosta puhelusta.

Kotimatkalla kompastuin aseman portaissa polvilleni. Onneksi farkut eivät menneet rikki (eikä kukaan kai nähnyt). Olihan syntymäpäivä! Seuraavana päivänä tytär kutsui minut lounaalle kivaan pikku ravintolaan. En ole koskaan syönyt niin ihanaa kala-annosta! Shoppailun lomassa nautimme vielä Fazerilla leivoskahvit.

Tänään viihdekuoromme kävi jälleen laulamassa eräässä Espoon muistikeskuksessa. Sääliksi kävi nuorehkoa rouvaa, joka istui aivan lähellä minua ja seurasi esitystä hartaasti. Miten muistisairaus voi iskeä jo hänen ikäiselleen! Vaihdoin muutaman sanan hänen kanssaan.

Maailma on pieni. Kuoroystäväni mies on viettänyt lapsuutensa samassa kylässä, josta isäni äiti Karjalan siirtolaisena oli saanut pienen talon. Minäkin kävin siellä lapsena, mutta jotenkin tämä mummu jäi vieraaksi.

Jumbojet, harmi että et nyt pääsekään tapaamiseemme. Rakkaat vieraat ovat tietenkin etusijalla. Ehkä vielä joskus...

Pikseli onneksi kompastumisesta ei tullut mitään. Olipas ongelmia reseptissä.

IL risteilynne kuulostaa varsin onnistuneelta.

Samaa ei voi sanoa meidän hääpäiväristeilystä. Juuri ennen ruokailua laiva alkoi keikkumaan sillä seurauksella, että aloin voimaan pahoin. Kävimme buffetissa joka oli jo maksettu, mutta en voinut syödä mitään. Loppuillan makasin hytissä pahoin voiden miehen katsoessa telkkaria.
Mies oli tilannut hyttiimne kuoharia, suklaata ja ruusun jo ennen laivan lähtöä. Tyynynpäältä löysin korurasian jossa oli kaunis kaulakoru.
No mies sanoi että eihän se huonompi risteily ollut kun koko ilta meni sängyssä

Äitini muutto meni hyvin, siskoni perheineen teki valtavan työn. Muuttomiehet onneksi kantoivat tavarat autoon ja autosta pois.
Itsekin olen yhtenä päivänä viimeistelemässä ja saatiin koti oikein kivaksi,
Äitini oli viikon sairaalassa ja tiistaina pääsi.
No on tullut tosi kärttyisäksi ja riitelee siskoni kansaa ihan kaikesta, nyt on kaikki laitettu väärin ja olisi ollut muka parempi jos olisi jätetty laatikot hänelle. Ei hän olisi kyennyt niitä purkamaan, kuhan nyt kiukuttelee.

Olen allakkaan merkannut 17.10 joten olen mitä ilmeisemmin tulossa tapaamiseen. Tosin en nyt löytänyt tietoa missä se on mutta jos en väärin muista niin Belgessä puolen päivän aikaan vai oliko?

Japenalle ja kaikille muillekin muistutukseksi: tapaaminen siis keskiviikkona 17.10. Belgessä (Kluuvikatu 5). Olen varannut noin 10 hengen pöydän, mutta koska tiedän paikan joustavaksi niin varmaan mahtuu niin monta kuin tulee.

Olen pyytänyt käyttöömme pöytää varsinaisen ruokasalin vierestä/edestä (Belgessähän ei kabinetteja ole) joten nouse portaita kakksokerrokseen, sieltä löydät iloisen seurueemme heti puoliltapäivin. Varaus on tehty Kiloklubin nimissä, mä pyrin olemaan paikalla klo 12.

Ravintolan varausjärjestelmä antoi ajaksi 2 tuntia, mutta viimeksikin saatiin istua iltakuuteen vai oliko seitsemään. Ja pitempäänkin meitä olisi paikassa pidetty, mutta päätettiin mennä jatkoille läheiseen kahvilaan.

Nähtäväksi jää, mitä hauskaa tällä kertaa keksitään! Tervetuloa kaikille!

PS. Kyllä mä varmaan tästä vielä ko. viikon alussa foorumilla huutelen. Nyt mukavaa loppuviikkoa ynnä viikonloppua - mä meen Turkuun kirjamessuille. Olin Aurajoen kaupungissa eilenkin, mutta täysin toisenlaisissa puuhissa.

PS 2. Voi harmi kun Jumbojet ei pääse, mutta sinun sijassasi minkäkin valitsisin aivan samoin. Kyllä me vielä joskus tavataan, vaikka sitten pienemmälläkin porukalla! Pistä viestiä, kun olet tulossa pk-seudulle päin!

Voi Pikseli-parka, kun kaaduit. Onneksi et pahasti, jotta pystyt tepastelemaan tapaamiseemme!
Ja Japena, miten ihana hääpäiväristeilynne olisikaan ollut, ellet olisi voinut pahoin.

Arvatkaa mitä mimmit! Kirjoitan tätä juttua uudella läppärilläni, johon olen jo nyt aivan ihastunut. iPadini ehti kahdeksanvuotiaaksi, ennen kuin päätti lähteä lopullisesti eläkkeelle ja minä olin sormi suussa, enhän ymmärrä tietokoneista mitään. Vaan pelastava ritari saapui Tiinuliinun Ukkokullan muodossa. Eilen ajettiin Verkkokauppaan ja ostettiin kärryt täyteen läppäriä, printteriä, kaapeleita, hiiriä ja -mattoja, langatonta nettiä (jonka voin kantaa mökille) ja vaikka mitä.
Ukkokulta (pitäisikö minun nimittää häntä jotenkin muuten?) teki tuntitolkulla töitä ja sain eteeni täysin käyttövalmiin koneen ja tulostimen. Ihmettelin miehen kärsivällisyyttä, varsinkin hajanaisten salasanojeni suhteen ja etenkin siinä vaiheessa, kun hän oli perehdyttänyt minua noin tunnin läppärin käyttöön. Minä nimittäin kysyin, että mikäs se tilkkutäkki oikein olikaan?

Guruni kasvoille kohosi jokseenkin outo ilme, mutta viisaita kyselemällä löydettiin se tilkkutäkkikin, jonka nyt ymmärrän, vaikken oikeaa nimeä muistakaan.

Että voi ihminen olla kiitollinen ihanista ystävistä!

Kyllä minä jostain viestistä kuvittelin, että IL on löytänyt ihan oman ukkokullan, mutta varmaan tuollainen yhteiskäytössä oleva on ihan hyvä ja riittävä Minulle ainakin kelpaisi.

Tai voisin lähettää omani jos tarvii korjata vanhempia autoja tai traktoreita, tehdä halkoja, pieniä rakennustöitä tms.

Tulirumpu, asutko kaukana Lohjansaaresta?

Aloitin tänään tuolijoogan. Mieheni vanhimman pojan vaimo on joogaopettaja, asuvat lähellä ja nyt tämä +65-tuolijooga pidetään Suolahuoneella viiden minuutin kävelymatkan päässä. Tuntui mukavalta ja aion jatkaa.

Kohta haen samaisen "miniän" ja yhden bonuslapsenlapsen, seuraavaksi noukitaan isompi kiljukaula ja mennään yhden bonuslapsenlapsen 20-vuotissynttäreille. Saman tytön, jolla teini-iässä oli tosi pahoja vaikeuksia, mutta joka selvisi niistä. Järjestää juhlan omassa, kauniissa kodissaan.

Juniori (pienempi kiljukaula) viettää tänään oikeasti 10-vuotispäiviään, vie kaverit isänsä kanssa elokuviin ja sitten Burger Kingiin. Isompi ilmoitti ei-lähtevänsä lasten kanssa leffaan, haluaa minun mukaani toisille synttäreille.

Sieltä kiirehditään sitten Juniorin isovanhempisynttäreille. Voi sitä makean määrää, jonka todennäköisesti ahdan massuuni tänään. Ensi lauantaina on vävyn sisaren häät, morsiuspari tulee synttäreille myös. Käydään häitä läpi ja valmennetaan poikia, koska heillä on häissä sormuspoikien rooli.
Minut kuulemma plaseerataan hääparin ulkomaalaisten ystävien pöytään, kun rupattelen kenen kanssa tahansa ja monella kielellä. Mitähän muuta vielä tänä iltana häistä selviää!

IL, harmi kyllä lähellä Oulua
Hauskoja juhlia, ja sitähän ne ovat.

Moi,

ja terveisiä Turusta. Tultiin juuri kirjamessuilta - kumma kyllä, repussa on vain kaksi kirjaa. Toisen sieppasin aamulla mukaan junalukemiseksi ja toisen sain ilmaislahjana messuilla kun oltiin ajoissa liikkeellä (käsi kahvassa jo ennen kymmentä jolloin messut aukesivat, mutta kun se juna oli yllättävän hyvin aikataulussaan.)

IL:llä on ollut ilmeisen riemukas päivä kaikkine synttärijuhlineen, mutta eipä Turussakaan suru puseroon tullut. Kohuttua presidenttikirjojen esittelyä, jossa päähenkilö oli itse mukana, ei nähty mutta paljon muuta mielenkiintoista kyllä. Kierreltiin esiintymislavoja yhdessä ja erikseen, tavattiin tuttuja, saatiin ja annettiin halauksia ja taisipa tuossa samantien mäiskähtää muutama poskisuudelmakin.

Kirjaostoksia ehkäisi melko tehokkaasti se, että olen tähän mennessä poistanut hyllyistämme puolitoista-kaksi metriä kirjoja, joita pitää pikkuhiljaa kanniskella kirjaston kierrätyshyllyyn. Ensimmäinen erä meni perjantaina; en ole enää vuosiin jaksanut enkä joutanut kiertämään divareita ja kyselemään, kelpaisiko heille muutama kirja.

Mutta vielä sananen päivästä:

Samaan aikaan kirjamessujen kanssa pidetään perinteisesti ruoka- ja viinimessut, joihin pääsee samalla lipulla (sama systeemi muuten Helsingissä; Turun ruoka- ja viinipuoli on ehkä hiukan pienempi mutta ihan mielenkiintoinen). Olin ostanut messuliput viime viikolla etukäteen netistä enkä edes huomannut että siellä oli jokin arvontakin, kunnes sain sähköpostiini tiedon että ennakkolipun ostajien kesken oli arvottu kahden hengen viinitasting ja se oli osunut - tadaa - juuri minulle. (Minulle, joka en yleensä koskaan missään voita mitään! )

Lasinkallisteluajan sai varata eri vaihtoehdoista; tarjolla olisi ollut puna- ja valkoviinien tarkastelua ja jotain maakohtaista happeningiakin kai. Suurena kuohuviininystävänä valitsin tilaisuuden, jonka nimi oli "Hurmaavat kuplat" tai jotain sensuuntaista, ja siellähän istuimme ukkokullan kanssa asiantuntevan näköisinä eturivissä ja kuuntelimme sitä varsinaista asiantuntijaa, joka oikein PowerPointien avulla selvitti, millaisin eri menetelmin kuohuviinejä tehdään ja millaisen ruoan kanssa minkäkintyyppinen kuohuva käy. Jos on paahteista niin sitten niin, ja jos hedelmäistä niin näin.

Ennen pitkää päästiin asiaan: laseihin kaadettiin viittä erilaista kuohuvaa (joista yksi oli aito samppanja, ja toinenkin melkein) ja niitä sitten maisteltiin ja arvioitiin. Tein hartaasti muistiinpanoja, oma suosikki löytyi ja arvelen tarjoavani sitä jossakin sopivassa yhteydessä vaikkapa tuolle ukkokullalleni. Jahka tästä Alkoon hankkiudun.

Mutta nyt pitää kaivella reppua: siellä on lammaspiirakoita. Kyllä kirjallisuus on kivaa. Ja monipuolista. Ja maukasta.

Öitä!

Kiitoksia taas ihanista kirjoituksistanne

Onpa mukava tavata pian. Olisipa ollut ihanaa, jos olisit JJ päässyt mukaan tällä kertaa. Ymmärrän kyllä valintasi. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.

IL:llä näyttää vauhtia riittäneen. Onkos nuorempi kiljukaula tästä lähtien sitten Juniori? Se onkin nopeampi kirjoittaa... Hauskalta kuulosti teidän risteily ja voin kuvitella nuoren herran neuvottelevan tarjoilijan kanssa

Mustikkaposki, kyllä sinulle kävi vanhanaikaisesti veneen kanssa. Onneksi ei ehtinyt lähteä karkuun. Meille on kerran käynyt niinkin Olisipa mukava tavata. Toivottavasti pääset lounastapaamiseen.

Menna, nuo labrahinnat kuulostivat aivan utopistisilta??

Pikseli, onneksi et loukannut itseäsi pahemmin kaatuessasi Olipa reseptisi uusiminen hankalaa.

Japena, harmi, että teidän risteilyn aikana oli huono keli. Onpa kiva tavata sinut livenä 17.10.

Tiinuliinu, kiitos sinulle, kun olet taas hoitanut varauksen lounastapaamiseemme. Turun kirjamessut saivatkin aika paljon palstatilaa - varmaan juuri "tähtivieraan" ansiosta.

Kesäheinä, mukava tavata taas pitkästä aikaa. Millaiset paastoarvot sinulla oli, kun diabeteslääkitys aloitettiin? Entä teillä muilla, joilla sellainen on? Karmale, sinähän olet nyt ollut vuoden ilman sokeria - superonnittelut !!. Ilmeisesti sait sillä verensokerisi laskemaan ja säästyit ainakain toistaiseksi lääkitykseltä. Minulla oli aikanaan ennen kuin liityin KK:iin paastoarvot hieman koholla (6.3 - 6.4). Kun onnistuin pudottamaan painoa, niin sain arvot alle 6. Se olisi nytkin tavoitteeni. On ollut taas varmaan yli vuoden noilla "vanhoilla" luvuilla. Sokeria syön tosi vähän, joten tuntuu, että ainut millä "selviän" mahdollisesti siitä on painonpudotus. Olisi huomenna tarkoitus varata labraan aika sokerirasituskokeeseen.... En tiedä, kuinka pitkät jonot siellä mahtaa olla. Lähetteen sain lääkäriltä jo kevättalvella ennen mökille muuttoa.

Mieli on vähän haikea ja oikeastaan jo stressaa.... Ensi viikolla sitten pakataan (se ei niinkään stressaa) ja puretaan laukkuja (se stressaa). Pyykkiäkin tulee harvinaisen paljon, kun on ollut pyykkikone jo reilun viikon verran "talvitelakalla". "Kotiinmuutto" täältä on aika raskas sekä fyysisesti että henkisesti. Minähän en voi yleensä jättää asioita seuraavaan päivään, joten kotiin päästyämme työmaata riittää. Henkisesti on rankkaa muuttaa näistä ihanista maisemista kaupunkiin kerrostaloon. Toisaalta on ihan kiva muuttaa taas "ihmisten ilmoille". Osa "muuttokuormasta" jää vielä tänne. Olemme kaupungissa varmaan kaksi - kolme viikkoa ja sitten palaamme taas mökille viimeistelemään syyshommia.

Torstaina kaupoilta tullessamme näimme yhdellä pellolla 20 joutsenta. Toissapäivänä kuulimme järveltä vielä kuikan huudon. Pari kertaa on verkot ollut vedessä emmekä ole saaneet lainkaan saalista. Tänään varmaan laskemme ne vielä yhdeksi yöksi. Päivittäin teemme yleensä yhden pidemmän kävelylenkin. Ihanaa vetää henkoisia syksyisen metsän tuoksuista ja bongata vieläkin kaikenlaisia sieniä metsästä. Enää en kyllä kerää kuin suppilovahveroita ja täällä on tasan yksi paikka, jossa niitä minun tietääkseni kasvaa. Taidan jättää ne ensi kertaan, kun tulemme tänne. Järven pinta on tällä hetkellä täysin tyyni - peilikirkas. Vastapäisen rannan puut näkyvät peilikuvana järven pinnassa. Lehdet tippuvat koivuista. Maisema muuttuu. Suomen vaihtuvat vuodenajat - ihan mahtavaa.

Mukavaa sunnuntaipäivää ja kivaa alkavaa uutta viikkoa