Hyvää juhannuksen aikaa kaikille täältäkin päin.
Meillä juhannus menee kotosalla tai ainakin lähiseuduilla. Miehen kaksi tyttären tytärtä tuli eilen ja viipyvät juhannuksen täällä. Pitäisi keksiä kaikenlaista, jotta viihtyisivät 😃 Me ollaan varmaan aika tylsiä heidän mielestään... No, tänään mennään Kalajoelle ja jos vaan on tarpeeksi lämmintä, mennään rannallekin. Päätarkoitus on kuitenkin mennä ostamaan vähän pihapelejä viihdykkeeksi kun ei edes kunnon palloa talosta löydy. Mölkkypeli kyllä olis kun vaan hyttysiltä sais pelattua. 

Siivosin jo viime perjantaina vähän perusteellisemmin, joten huomenna vaan nopea imurointi ja juhannus on valmis. Pari mattoakin pesin aikaisemmin, joten  hieman mäntysuovan tuoksua niillä kotiin 😃

Sitten seuraavan viikonlopun aikana pitäisi mun lapset porukoineen saapua pidennetyksi viikonlopuksi. Ja kaiken kruununa tietysti pikku Murunen, joka toissapäivänä oli oppinut ryömimään ja melkein konttaamaankin. Voi miten huimaa on tuo ensimmäisen vuoden kehitys. Ei oikein muistakaan enää. Ja hänellä vilkkuu jo hammas ja toinen tuloillaan myös. 💖 Mummu on niin onnessaan kun saa pikkuisen tänne. 

Muuten tää elämä pyörii vaan täällä omalla tontilla. Puutarhaa on kiva hoidella ja kukkia kasvatella. Monenlaista amppelia onkin roikkumassa. Nyt on huolena hieman mun luumupuu. Siihen on tulossa eka kertaa paljon luumuja, mutta nyt puussa on kirvoja lehdillä melkoisesti. Olen pari kertaa ruiskuttanut kylmää vettä voimalla,  mutta kovasti pitävät kiinni. Syövätköhän ne luumutkin Pitänee koittaa vielä mäntysuopaliuoksellakin. Myrkkyjä en laita kun on noita raakileita niin paljon. Viime kesänä tuli kai pari kolme luumua,  jotka söin suunnilleen yhtenä suupalana 😄

Aurinko paistaa ja suht hyvää juhannussäätäkin on luvassa, joten nyt pakkailemaan rantakamppeita varmuuden vuoksi laukkuun ja sitten menoks.

Nauttikaa keskikesän juhlasta!

Heips!

Kivikasa, meillä ollut aina kirvoja tuossa yhdessä luumupuussa. Mitään haittaa niistä ei ole ollut varsinaiselle sadolle. Pari viime vuotta ennätys satokin. Nyt en vielä tiedä.
Huolissani olen pienestä valkeakuulas puusta, mikä on myös kirvojen kansoittama tänä vuonna.

Saadaan poitsun perhe tänään tänne juhannuksen viettoon. Mulla kankku kiukuttelee edelleen.
Varoitin jo miniää, että saa hoitaa kaiken ruokapuolen tänä vuonna. Ei ollut pahoillaan.

Oikein mukavaa juhannusta kaikille💕

Onpa mukavaa Kivikasa, että saatte lapsia ja lapsenlapsia lähiaikoina vieraaksenne. Voin vain kuvitella miten nautit varsinkin tuon kaikkein pienimmän vierailusta.

Suupaltti, kiitoksia taas luontokertomuksistasi. Osaat riemastuttavan hauskasti kuvailla pieniä, arkisia tapahtumia, luonnon suomia iloja ja hankaluuksia.

Tiinuliinu hyviä tuulia ulapalle. Seilatkaa onnellisten aaltojen harjalla.

IL, huh- onpas teillä vilkasta mökillä, mutta varmasti myös hauskaa. Onneksi saatte Justuksen kanssa myös pienen kahdenkeskisen hengähdystauon juhannusaaton aikaan.

Kipa, Oulun seudulla oli todella kova ukkonen. Me vain olimme juuri silloin tyttären porukan kanssa lapissa, Äkäslompolossa. Myös naapurimme olivat poissa, joten ei oikein voinut kenellekään soittaa ja kysyä miltä tilanne kotipuolessa näytti. Hurjia kuvia näimme Oulun ja Kiimingin puskaradiosivuilta. Ihan kotimme lähellä näytti myrsky tehneen tuhojaan.

Kun eilen ajelimme kotiin pelkäsimme mitä vastaamme tulee. Perillä huokasimme helpotuksesta. Talo oli pystyssä, samoin naapurien talo. Puita ei ollut kummankaan pihalla kaatunut. Roskaa, puiden oksia ja lehtiä oli kaikkialla ja kottikärryt olivat lentäneet liiterin kulmilta useita metrejä taloa kohden, siinä kaikki. Muutaman kymmenen metrin päässä oli useita kaatuneita puita ja muutakin vahinkoa, mutta meillä siis kaikki hyvin. Sähköt eivät olleet katkenneet ( eivät ainakaan pitkäksi aikaa), koska pakastin oli ihan ok. Kyllä huokasi helpotuksesta naapurikin, kun heti soitin hänelle ja kerroin hyvät uutiset.

Tunturit olivat Äkäslompolossa tallella. Pikku kaveri nautti kavutessaan Ylläkselle, Kuertunturiin ja Pallaksen Taivaskerolle papan, siskonsa ja äitinsä kanssa. Minä nautin olostani mökillä ja kävelin vain pikku matkoja lähimaastossa (jalat eivät tunturien kapuamiseen antaneet myöten). Iltaisin paistoimme nuotiolla makkaraa, porot kävivät katsomassa meitä ihan vierellä ja se taisi pikku kaverista olla kaikkein parhaita hetkiä koko reissulla. Ihana oli olla yhdessä miehelleni ja minulle rakkaissa maisemissa. Olemme Äkäslompolossa käyneet 33 vuoden ajan, useitakin kertoja vuodessa.

Sääskiä oli riittävästi, mutta minua ne eivät hirveästi haittaa. OFFia joka puolelle ihoa, pitkät housut ja pitkähihainen paita ja lippis päässä niin hyvin sitä pärjää.

Juhannus on onnellisten muistojen aikaa. Rakkauden, valon, ilon ja läheisyyden aikaa. Me vietämme nyt juhannuksen ihan kahdestaan. Mies käy tekemässä vihdan, saunomme, grillaamme ulkona jotain, juomme hieman punaviiniä, nautimme yhdessäolosta ja hyvistä futismatseista juhannuspäivänä. Olemme onnellisia yhdessä arkena ja myös juhannuksena.

Hyvää juhannusta itse kullekin.

Hyvää Juhannuksen aikaa täältä Saimaan rannalta.

Eilen kiireisen päivän päätteeksi ajelin etämiehen mökille. Lähdin kotoa aurinkoisessa helteisessä säässä, mutta matkan keskivaiheilla alkoi sadella ja ajettuani jonkin aikaa sadetta tuli kaatamalla.
Jouduin koukkaamaan levähdyspaikalle odottamaan sateen laantumista.

Kun vihdoin pääsin perille oli vastassa etämies sydän läpättäen. Pihasta oli katkennut koivu, latvuksen maatessa saunan päällä. Hän oli kuulemma seurannut pihalla myräkän kulkua ja odotteli saunomaan pääsyä koivun katketessa. 
Tämä aamu kuluikin koivua raivatessa. Etämies keikkui katolla sahan kanssa ja minä kuskasin oksia kasalle. Onneksi sauna näytti selvinneen vähin vaurioin. Kattohuovassa on muutama kolhu ja räystästä piti taas korjata. Keväällähän meille sattui haveri viereistä koivua kaataessa ja silloinen koivu vei osan saunan toisen puolen räystäästä.

Päivällä käytiin kaupassa, enkä ole ennen nähnyt kylällä sellaista ihmismäärää. Kaikki parkkipaikat oli täynnä autoja ja kaupan hyllyistä oli moni tyhjänä. Kiireesti sieltä piti palata maaseudun rauhaan.

Nyt on tehty siivous ja lehdokit tuovat tuoksuaan mökkiin.

Meillä on tarkoitus viedä vielä verkot veteen, sitten syödään.

Vietämme tämän juhannuksen kaksistaan, kun nuorilla on muita menoja tai työkiireitä.
Ihan hyvä juttu ainakin minun kannalta koska olen mennyt melkoista haipakkaa viime viikot.

Hyvää Juhannusta ystävät. Nautitaan keskikesän juhlasta niin maalla kuin kaupungeissakin.

 

Hei Ihanaiset,

Meille tulikin toisenlainen juhannus mitä oltiin suunniteltu. Tiistaina iltamyöhäisellä ajeltiin mökiltä kotiin. Poika oli kaverinsa, tosi miellyttävä nuorimies, kanssa auttamassa laiturin järveen laitossa. Kävi tosi sutjakkaasti eikä minun tarvinnut ollenkaan roikkua missään kulmassa muka auttamassa 😊. Pojat halusivat saunoa ja suppailla eikä meillä ollut mitään sitä vastaan, isäntä sai saunakavereita ja suppilaudatkin saatiin käyttökuntoon. Keskiviikkona pesukone lauloi ja tehtiin kauppakierros. Pyykit jäivät ulos, kun lähettiin koska aurinko paistoi ja paistoi se vielä silloinkin, kun rautakaupasta siirryttiin ostoskeskukseen ruokahankinnoille. Kauppakassien kanssa kun tultiin autolle ihmeteltiin veden valumista katosta. Sää oli radikaalisti muuttunut, satoi rankasti ja salamoi kaiken aikaa, pyykit olivat läpimärkiä ja täynnä roskaa mitä oli puista varissut. Onneksi ei ollut ihan sellaista myräkkää mitä Oulun seudulla, videot nettilehdessä olivat pelottavia.

Iltasella lähdettiin peräkärry tursuten mökkiä kohti. Lähtiessä jo merkkivalo, joka kertoi jäähdytysnesteen tason olevan alhaalla, syttyi. Isäntä totesi, että ei haittaa lisätään nestettä mökillä. Vaan kuinkas sitten kävikään, Vantaalla syttyi jo punainen varoitusvalo, nesteet vähissä moottori sammuu 😱. Tehtiin uukkari ja minä ihan paniikissa että nyt moottoeinleikkaa kiinni ja siinä sitä sitten ollaan. Missä on lähin sellainen huoltoasema josta saa Sylarin nestettä tai joku biltema motonet⁉️ Isäntä oli onneksi viilipytty ja totesi, että mennään vassinmäkeen hänen kotipaikkaansa joka oli aika lähellä, sieltä löytyy vaikka mitä. Perille, kun päästiin niin auto jo keitti. Isäntä lisäsi nestettä ja auto höyrysi, lämpötila kun laski niin huomattiin, että yksi letku oli vanhuuttaan mennyt poikki mutta näppäränä miehenä isännän onnistui paikata se. Mökille ei uskallettu lähteä ja tänään aamulla vietiin auto Veholle mutta eihän he ehtineet sitä korjata joten jäämme sitten kaupunkiin. Sujuuhan se juhannus täälläkin, systeri miehineen olisivat tulleet päiväseltään mökille mutta tänne kaupunkiin eivät viitsineet lähteä, kurjaa. Auto menee vaihtoon, on jo elinkaarensa loppupäässä.

Suomalaiseen mörököllityyliin menen aina hämilläni kun saan kannustavia kommentteja mutta kyllä ne aina lämmittävät, kiitos 🥰.

Nautitaan suven sulosta .

Suupaltti, kuinka ikävää!

Pöh, viesti hävisi kun nakkisolmi hipaisi jotain 🤬. Viestin ydin oli, että “kaupunki” juhannus sujuu hyvin ” . Leppoisaa juhannusta!

Heippa,

nyt on jo juhannuspäivä, mutta ehdin vielä sitten toivottaa hyvää juhannusta kaikille 🥰

Meillä oli tosiaan keskiviikkona kauppapäivä. Aamupäivällä Mikkelissä ensin ja sitten pydähtyimme kylällä vielä Alkoon ja kauppaan viime hetken ostokset toimittamaan.  Muuten Mustikkaposki,  en ole tainnut nähdä kauppaa koskaan niin täynnä. 

Meillä oli mukana neljä kylmälaukkua ja kassejakin aika monta. Ilma oli vielä kaunis, kun tulimme takaisin kotiin (mökille). Tavaroiden purkamiseen minulta meni varmaan puolitoista tuntia. Lopulta kolme jääkaappia ja kaksi pakastinta olivat aivan täynnä. Toiseen pakastimeen lisäsin yhden lohifileen ja  ison paketin broilerin jauhelihaa, toiseen kaikki käytössä olleet kylmäkallet. Ehdimme istua ja "rauhoittua" ja ottaa viinilasilliset sekä ihmetellä sähköjen katkeamista, kun ilma oli vielä aivan upea.  Ei kestänyt kauaa, kun katsoimme järvelle päin, että lähestyy varmaan sateita. Terassin lasit äkkiä kiinni ja siippani lähti rantaan katsomaan, että kanootti on kunnolla kiinni eikä mitään "irtainta" tavaraa ole rannassa. Tuli lopulta juosten mökin terassille. Emme ole koskaan nähneet minkään myrskyrintaman lähestyvän sellaista vauhtia. Rakas siippani sanoi, että korvissa kuului vaan ujellus, kun juoksi ylös kohti mökkiä. 
Tuuli oli todella kova, puut ihan vaaterissa, yksi mänty kaatui kallioisessa rinteessa ison maapaakun kanssa. Monta ukkosmyrskyä olemme täällä kokeneet. Muutama vuosi sitten katkesi isosta koivusta latvaosa, joka osui ihan mökin nurkille ja raapi vähän seiniä ja räystäitä.

Aluksi pystyi vielä puhelimen kautta sähkökatkon alettua seurata tilannetta. Koko lähiseutu - aika pitkälle - oli täynnä punaisia muuntajia. Sitten meni puhelinkin mykäksi. Tekstareita pystyi joskus lähettämään ja meillä on varapuhelin, jossa on eri liittymä kuin "normipuhelimissa". Se toimi välillä.
Lämpötila laski äkkijyrkästi yli 10 astetta, joten ei ollut huolta ilmalämpöpumpun toimimattomuudesta. Sen sijaan oli iiiiiso huoli kylmälaitteista. Seuraavana päivänä siippani ajoi kylille (60 km edestakaisin, osa huonoa tietä) ostamaan sopivaa bensaa agregaattia varten, jonka yksi naapuri lupasi meille muutamaksi tunniksi lainaan. Kytkimme sen päälle ja jatkojohtoja tarvittiin ja paljon. Ne jotka ovat täällä, voivat kuvitella, kun agregaatti oli talon takana, siitä piti viedä siippani kaikkein pyhimmässä olevaan pakkaseen virtaa. Sitten tarvittiin sisällä olevaan jääkaappipakastinyhdistelmään virtaa, terassin "hyötysiivessä" oleva jääkaappi tarvitsi virtaa ja vielä piti vetää johdot, että saimme vanhan mökin jääkaappiin virrat. Noin puoli tuntia ehti agregaatti olla päällä, kun saimme sähköt..... Illasta menivät muuten taas uudestaan poikki reiluksi tunniksi. Rakas siippani tuossa tutkii netistä - kas kummaa - agregaatteja. Pakko hommata oma, kun ilmastonmuutoksen vuoksi ilmeisesti rajut sääilmiöt tulevat lisääntymään. Siippani mittasi lämmön työvajansa pakastimesta ennen kytkemistä agregaattiin. Ei ollut onneksi vielä plussalla, mutta ihan lähellä. Jos en olisi laittanut pakkaseen kaupasta ostamiamme tuotteita, lämpötila olisi varmaan ollut alhaisempi. Naapurilla oli mennyt pakkanen plus kuuteen. Meitä ehkä auttoi se, että oli pakastimet aivan täynnä. Paitsi se taas huononti tilannetta, että olin laittanut sinne tavaraa pari tuntia ennen sähkökatkoa.....

Yhtäjaksoinen katkos kesti yli 20 tuntia. Harvoin tuollaisia tulee ja tosiaan, jos olemme paikan päällä joko talvisaikaan tai kesäaikaan, niin kylmälaitteet ovat ne, jotka sähköä tarvitsevat. Sen pituinen se. 

Jotain jääkaapissa olevia tuotteita jouduin heittämään pois. Onneksemme meillä on tässä "päämökin" jääkaapissa erillinen normaalia kylmempi osato lihalle ja kalalle. Kalat eivät haisseet lainkaan. Frittimuikut, joita oli tarkoituksena tarjota juhannuksen kalavoittoisessa ruokapöydässä, söimme jo torstaina. Eivät olleet mahtuneet lihakalalokeroon, joten en uskaltanut tarjota niitä vieraille. Minulla on herkkä vatsa, kuten on ollut aiemmin joskus esillä, enkä saanut niistä mitään oireita (onneksi). 

Juhannus oli ihana. Ystävämme tulivat puolen päivän aikoihin. Yleensä ollut kaksi ystäväpariskuntaa ja vielä jompikumpi lapsistamme ystäviensä kanssa. Vuosi sitten vietimme juhannuksen kahdestaan - paitsi iltapäivällä olivat yhdet eristäytyneet naapurit kanssamme kesäkeittiössä skumpalla. Meillä on ollut aina täällä jussina paljon porukkaa. 10 henkeä on yleensä minimi. Kun lapset olivat pienempiä ja sisätilaa vähemmän, niin kallion harjalla korkeuksissa oli välillä kolmekin telttaa.

Nyt meitä oli neljä. Eilinen oli aivan ihana. Söimme lounaaksi kanakeittoa terassilla heti tervetuliasskumpan jälkeen. Sitten siirryimme kesäkeittiöön, mikä oli hiukan vilpoisampi paikka. Siellä joimme kahvit mansikkakakun ja mudcaken kanssa. Oli vähän melkein ähky olo eikä ollut mitään kiirettä illallisen suhteen. Vietimme iltaa kesäkeittiössä ja välillä pulahdimme järveen. Ystäviemme lapinkoira piti melkein kantaa rantaan, että sai vähän vilvoittavaa viileyttä. Järvivesi oli + 27.  Siitäkin huolimatta, että oli kovat tuulet helteiden yhteydessä ja olisi voinut kuvitella, että vesi olisi viilentynyt.  Emme muista, että olisi koskaan ollut niin lämpöisenä. Sitä en tosin ole tarkistanut mökkikirjasta, joten voi olla, että muistimme pettää.... 

Olipa ihana nähdä ystäviämme ihan livenä. Aamiaisella terassillamme vietimme pitkän aikaa. Muu porukka kävi sitten kävelyllä, mutta minä jätin väliin. Lonkka vaivasi kovasti, kun ravasin eilen kesäkeittiön ja talon väliä.Ystäväni oli viime vuoden elokuussa täällä toisen ystävän kanssa, kun siippani oli sillä kalastusreissulla. Meillä oli tarkoitus pelata eilen mölkkyä jne. mutta aika kului seurustelun ja ruuan merkeissä niin, että mölkyt jäi. Kokkoa ei voinut polttaa, kun oli metsäpalovaroitus. Olisikohan ollut ensimmäinen kerta, kun kaikki (niin pitkälle kuin silmämme kantoi) noudattivat varoitusta. Siippamme lähtivät nukkumaan vähän ennen meitä. Vielä nautimme rakkaan ystäväni kanssa toistemme seurasta hetken sen jälkeen, kun miehet olivat painuneet koisimaan. Aamiaisella terassillamme vietimme pitkän aikaa. Muu porukka kävi sitten kävelyllä, mutta minä jätin väliin. Lonkka vaivasi kovasti, kun ravasin eilen kesäkeittiön ja talon väliä.

Juhannus oli täällä joka suunnalla rauhallinen. Olin ajatellut, että illemmasta alkaisi kuulua enemmän ääntä naapuristosta, mutta hiljaista oli joka puolella. Ei edes musiikkia kuulunut mistään. Jostain kuului vain miesäänien rauhallista puhetta. Sattui kyllä omituinen juttu yöllä, kun tulin takaisin sisälle. Kuulin aivan vaimeaa musiikkia. Piti käydä katsomassa, että siippani puhelin oli kiinni. Tarkistin myös, että "varapuhelin" wifillä toimiva, oli kiinni. Sitten huomasin, että musiikki tuli reitittemästä. Olin täysin ymmällä ja vakuutan, että en ollut juonut viiniä niin paljon, että se olisi vaikuttanut huomiokykyyni. Mysteeri ei ole vieläkään selvinnyt. 

Sori, että nyt en kommentoi muita, mutta olemme juuri lähdössä saunaan. 

Hyvää jussia kaikille <3 🥰😇

Moi mimmit! Juhannus melkein mennyt ja sellaista tohinaa on ollut, etten ole ehtinyt edes avata läppäriä. Kolme poikaa ovat nauttineet lomasestaan, supanneet, uineet, saunoneet. Ja me ollaan valmistettu mahtavia määriä ruokaa. Pojat hoitivat yhden kerran tiskin, kun olin yksityiskohtaisesti neuvonut näille tiskikonelapsosille, miten käsintiskaus hoidetaan. Istuimme laiturilla varmuuden vuoksi aina poikien melskatessa järvessä eli käytännössä koko ajan jompikumpi oli vahdissa. Oli ihana kuunnella, kun nuorin kikatti vapautuneesti peuhatessaan serkkujensa kanssa.

Moni on facesta jo seurannutkin meidän "juhannuselämystä". Olin varoitellut poikia jättämästä sukkiaan muualle kuin huoneeseensa. Vaan yksi oli riisunut sukkansa laiturilla ja tuli sitten kertomaan, että Iker nielaisi toisen. Soitto eläinlääkärille, joka kehotti tulemaan välittömästi, jos saataisiin Iker vielä oksentamaan sukan. Sulloimme vastahakoisen koiran veneeseen, sieltä autoon ja matkattiin lääkärille. Ikerin silmiin laitettiin tippoja, jotka saivat sen oksentamaan, vaan sukkaa ei tullut. Lääkäri arveli sen ehtineen jo ohutsuoleen, mökille palattiin ohjeistettuna ajamaan Tampereelle päivystykseen ja leikkaukseen, mikäli koira tulisi apaattiseksi.

Pojat pärjäsivät mökillä kolmisin lääkärireissun ajan. Olivat askarrelleet perunoista tyyppejä, joille oli tehty hammastikuista kädet ja jalat. Perunat olivat mukana saunomassa ja yöllä poikien huoneessa nukkumassa. Parin päivän jälkeen tekivät niille aivoleikkauksia, potilaat kuolivat ja ne haudattiin, haudalle kasasivat kauniita kiviä. Nuorin oli tässä pääpäsmäri, ehkä hän tarvitsi jotain tällaista leikkimistä.

Minun juhannukseni kului koirankakkoja tutkiessa. En uskaltanut edes viinilasillista ottaa, jos tulisi lähtö leikkaukseen. Iker ei muuttunut apaattiseksi, joten ehkä suolitukosta ei tulisikaan. Se söi sukan torstaina ja vihdoin tänään - lauantaina - se tuli ulos. Tänään on ollut koko päivän melkoinen ukonilma, eikä koira ole suostunut pihalle, se pelkää hysteerisesti ukkosta. Iltapäivällä sateessa oli pieni tauko ja Justus yritti houkutella Ikeriä ulos. Vaan koira sai "neliraajahalvauksen"kynnyksellä. Justus kantoi piskin pihalle, varmuuden vuoksi pitkässä lieassa, koska jos sattuisi jyrähtämään, koira säntäisi karkuun mihin sattuu. Se väänsi torttunsa pikapikaa ja kiiruhti sisälle. Iker-paralla on ollut näitä koettelemuksia, yhtenä päivänä se nappasi ampiaisen suuhunsa, amppari pisti, koira ulvahti ja säntäsi metsään. Etsiskelin sitä pitkään, vaikka tiesinkin, ettei se saaresta voi mihinkään kadota. Sen jälkeen se ei uskaltanut pitkään aikaan tulla sisälle, koska amppariepisodi tapahtui ulko-ovella.

En tiedä, miten kauan jaksamme näitä poikien ja koiranhoitopäiviä. Stressaannun kamalsti, jos ja kun Ikerille aina tapahtuu kaikenlaista. Pojat ovat ihania ja heidän kanssaan syntyi monta hauskaa keskustelua, mutta koko ajan on ennakoitava seuraava ruokailu ja oltava päällepäsmärinä. Välillä hermostuin Justuksellekin, joka on turhan kiltti komentaakseen poikia ja sitten minusta tuntui, että nalkutan niille koko ajan. Tytär rauhoitteli puhelimessa, että äiti hei, ne on kaikki miehenpuolikkaita, eikä ne älyä korjata tavaroitaan, lisätä saunan pesään puita ja niitten mielestä on kiva leikkiä vesisotaa pesuhuoneessa niin, että katostakin tippuu vettä. Sano niille selkokielellä, mitä et salli ja mitä haluat niiden tekevän, niin jotain voi osua kohdalleenkin!

Pojat siirtyivät eilen Justuksen pojan mökille mantereen puolelle, kun pojalla ja miniällä alkoi loma. En kai mä ihan kamala komentaja ollut, kun pojat kertoivat kovasti odottavansa heinäkuista poikaleiriä, jolloi Heviteini ja Juniorikin ovat täällä.

Iloisia uutisia, IL! Siis sieltä Ikerin peräpäästä 😉

Itse asiassa tulin tänne vain jakaakseni yhden Twitter-kuplaani kuuluvan yltiöpositiivisen tyypin juhannuspostauksen: "Et ehkä voi olla kedon kaunein kukka, mutta voit olla pellon paras peruna."

Ei mulla muuta. Juhannusfiilis jatkuu, niin myös venematka.