Pikseli, lämmin osanotto.
Ilmoittaudun Belgen tapaamiseen. Olen kysellyt Motskua mukaan, mutta hän ei tule. Yleisesti hänelle kuuluu ihan hyvää, mehän olemme edelleen tekemisissä,vaikkemme enää Espanjan reissuja teekään.

Veimme Heviteinin perjantaina lentokentälle ja nyt hän syyslomailee perheensä kanssa. Zappa oli jälleennäkemisestä niin riemastunut, että söi pojan lenkkitossun. Taas. Edelliset kesälomalla. Perhe patikoi joka päivä illan suussa (päivisin liian kuuma) vuorilla ja illan pentu onkin sitten aivan rauhallinen. Tekevät 10-25 kilsan lenkkejä, ylös alas vuoria. 
Merelle, virtuaalikoira on varmasti helpompi. Jutteletko sille kävellessänne?

Minä sen sijaan kuntoilin tänään salilla tunnin ja polskin sen jälkeen vesijumpassa. Olen huomannut, että ristiselän nivelrikko muistuttaa tavallista harvemmin itsestään!

Huomenna haemme Justuksen pojan perheen koiran mökille syyslomalle, kun sen perhe lähtee Viroon. Tämä Sysi on huomattavasti rauhallisempi tapaus kuin Zappa, toisaalta sitä ei voi pitää pihalla irti, koska sillä on niin vahva riistavietti.

Tässä tuntee itsensä ihan tarpeelliseksi isovanhemmaksi!

Hola Espanjasta
ja kiitokset kaikista matkatoivotuksista! Ilmeisesti niiden ansiosta meillä on ollut oikein mukavaa jo viikon ajan.

Mitään ihmeempiä ei ole tehty; kävelylenkitkin ovat olleet perin maltillisia sillä on ollut pakko vähän totutella tähän lämpöön. Puolenpäivän jälkeen se nousee helposti 26–28 asteeseen, mikä Suomen suveen tottuneista tuntuu huimalta. Lyyti tapasi taas naapurikorttelin beaglen ja vaikutti siltä että koirat muistivat toisensa ja nyt ne nuuskuttavat päivittäin aidanraosta. Suurin ihastus näyttää menneen kuitenkin ohi – niin kai ensirakkauksille usein käy?

Koska iltapäivisin on kuumuuden takia viisasta oleilla sisätiloissa, aloin askarrella joulukalenteria ja se on nyt julkaisemista vaille valmis. Kyse on siis digitaalisesta kalenterista, joka tulee aikanaan Facebookiin ja homma on kieltämättä lähtenyt vähän lapasesta - niin kai kivoille projekteille usein käy?

Alun perin oli tarkoitus vain napsia valokuvia ja julkaista niitä adventin ajan. Sitten sattui silmiin ihan muun puuhan ohessa vanhoja mainoksia. Ja seuraavana vuonna erilaisia aikakauslehtien kansia, joita kuka tahansa voi käydä mielin määrin katselemassa ja latailemassa Kansalliskirjastossa. Kun niihin kirjoittelee sopivia jouluisia selitystekstejä niin siinähän kaltaiseni jouluhullu saa muutaman iltapäivän kulumaan mukavasti.

Lisäksi mulla on käytössä e-kirjapalvelu jota käytän paljon. Ja neuletyönä merinovillainen poncho jota näpertelen kun katson telkkarista uutisia ym. Eilen käytiin kuuntelemassa jazzia, huomenna tehdään eka retki: valokuvauksesta ja lintujen tarkkailusta innostunut UK haluaa muutaman kymmenen kilometrin päähän jokisuistoon.

Jatkamme samaan malliin. Hyvää syksynjatkoa kaikille!

Heippa pitkästä aikaa. Katsoín taaksepäin ja olen lyhyesti käynyt kirjoittamassa 10.9 ja 4.10. Aika viilettää kauheaa vauhtia. 

Kiitos kovasti kirjoituksistanne. Niitä on ilo lukea. Yritän lyhyesti kommentoida joitakin, on sen verran aikajanaa välissä, että en kaikkea ehdi laittaa, mitä haluaisin 
kirjoittaa.

IL :n kanssa olemme sentään päivittäneet tilanteita puhelimessa. Zappa tuntuu olevan todella hulvaton ja äärettömän älykäs. Hyvä, että on voimakastahtoinen - sitten kun on "lopulta" koulutettu, niin tuottaa varmasti iloa ja hyvää mieltä kaikille, jotka ovat sen kanssa tekemissä. Uskon kyllä, ettei tytärtäsi eikä vävyä naurattanut, kun ovat menneet Zappan perässä, joka roiskii seinille ja lattialle punaista väriä Ikerin vanhan lelun korvista. Enpä voi sille mitään, että taisin ihan ääneen nauraa, kun kuvittelin tilannetta mielessäni. 

Muutenhan te olette menneet ensin juhlasta juhlaan ja väliltä mökiltä toiselle. Kahden mökin "loukku" on varmasti voimille ottava kokemus. Hienoa, että nyt käyt vielä kuntosalilla vesiliikunnan lisäksi. Toivoisinpa, että onnistuisi sama minulta jossain vaiheessa. Meillä on kyllä täällä omasta takaa kuntosali - siis ja ihan oikeita laitteitakin. 

Suupaltti , mukavaa, että jaksat touhuta noin paljon ja fillaroida pitkiäkin matkoja. 

Mennan  asunnnonvaihto haluja ihmettelin, mutta toisaalta olen ymmärtänyt, että teillä ei piha ole kovassa käytössä, joten siinä mielessä kerrostalo, jossa vielä etäisyydet ovat hyviä, kuulostaa aika järkevältä ratkaisulta. Eiköhän sitä totu kaksi ihmistä yhden vessankin jakamaan. Kun tuolla aiemmin puhuit, miten koiraanne ruokitte ennen, tuli mieleeni vanhempieni saksanpaimenkoira. Se rakasti appelsiinia. Kun alkoi sitä kuoria, niin koiralta valui kuola ja istua tapitti paikoillaan kunnes sai palasen. Ei kuolannut kyllä muuten. Ja eli vanhaksi ja oli terve lukuunottamatta lopussa olevaa anaalirauhasen tulehdusta, jota ei saatu paranemaan millään. Teillä on taas vilkas teatterikausi meneillään. Meiltä jäi koronan vuoksi paikallinen kesäteatteri joiksikin vuosiksi väliin ja jotenkin menneenä kesänä se meni ihan vahingossa ohi. 

Muuten vielä sun sähköpostista. Minä aloin ehkä puolitoista kuukautta sitten saamaan vastaavanlaista postia ja niitä saattaa tulla reilusti yli 20 päivässä. Rakas siippani on yrittänyt vaikka mitä - samoin minä, mutta emme ole onnistuneet niitä häätämään. Tiliä en voi poistaa, kun siellä on niin monia tärkeitä asioita arkistoituna. Se on muuten hotmail.tili. Mulla on ajatuksena vielä ,että jos yksi ystävämme sitä kurkkaisi, kun olemme seuraavalla kerralla kaupungissa käymässä. Mulla on myös gmail-tili ja pitänee alkaa muuttaa useaan paikkaan osoitteeksi se. Raivostuttavaa kyllä on se roskapostien määrä ja laatu....

Karmalelle totuttelua "kotona" asumiseen. Voin kyllä kuvitella, että ehkä mökki tuntuu enemmän kodilta kuin varsinainen "koti".

Mustikkaposki vau, mikä ahvensaalis teillä. Ihan tuli vesi kielelle. Meillä on nyt ollut niiiiin kovia tuulia, että ei ole verkkoja siippani paljoa laskenut. Minä en nyt pysty olemaan soutajana, joten se on yksinään haasteellisempaa. Olemme kyllä mukavasti saaneet siikaa ja mätiäkin on jo joulupöytään yllin kyllin. Sieniä olemme keränneet paljon - siis kanttarelleja. Suolasienet jäivät tänä vuonna väliin, kun ajanjakso, jolle olin suunnitellut niitä kerääväni, olikin sitten polven ja lonkan suhteen sellainen, että jouduin kepin kanssa kulkemaan ja lääkkeitä syömään enemmän kuin tarpeeksi. Lisäksi oli kaikki mahdollinen lääkkeetön hoito käytössä:
polvituki, Voltaren Forte (ei ole lääkkeetön, mutta ei tarvinnut suun kautta napsia), tens-laite, piikkimatto, "akuvyö", kylmägeelipussit pakkasesta.... 

Kiirettä tuntuu sulla edelleen olevan... ja touhut näyttää periytyvän jälkipolvelle.

Japenan polvileikkaus kiinnostaa, kun itselläni se pitäisi olla tammikuussa edessä. Tuo nenärasva oli mulle ihan uusi juttu, kun hotaja asiasta kertoi. Luin sun päikystä siitä. 

Nasu , kiva jos pääset mukaan lounaalle. Tähän porukkaan on helppo tulla  joukkoon.

Kävimme kerran tässä välissä kaupungissa. Vanhempiani kävimme tapaamassa ja siippani oli entisen työkaverinsa kanssa perinteisellä kalareissulla. Tytär ja hauvavauva oli sitten silloin perjantaina meillä ja vietimme ihanaa äiti-tytär-koira iltaa ja seuraavaakin päivää osittain. 

Mulla piti olla aika "henkilääkärilleni", joka on erikoistunut mm . kipuihin. Sattui vaan niin, että hän olikin sairastunut, enkä minä saanut tietoa asiasta, koska olin sopinut ajan suoraan hänen kanssaan. Olivat hoitolaitoksessa äimän käkenä, kun menin sinne ilmoittautumaan. Lääkärini oli tosi sairaana, saimme puhelimitse sovittua kiireisen asian ja uuden ajan. Åitini oli silloin kotilomalla ja oli ihanaa nähdä häntä taas ihan livenä päivittäisten puhelinkeskustelujen sijaan. 

Isästä olen vähän huolissani. Täyttää joulukuussa jo 89 v ja selvästi huomaa, että joidenkin asioiden kohdalla muisti pätkii.... Toisaalta pitäisi ehkä noin 7 viikon päästä saada kuulolaite, joten se saattaa auttaa asiaa, kun vaan suostuu käyttämään sitä. Ei tahdo käyttää edes lukulaseja. Äidin luona käy joka päivä ja kerran viikossa vaihtaa patterit äidin kuulokojeeseen. Nyt sitä on pitänyt käyttää liikkeessä korjattavana useamman kerran, kun jotkut "piikit" menevät rikki, kun isäni laittaa patterin väärin päin. Ei suostu myöntämään sitä itse. Tällä viikolla varaan hänelle ajan influessa- ja koronarokotukseen. Poikamme on siellä vähintään joka toinen viikkoa aina useamman päivän ja yön kerrallaan. Ihana, kun auttaa isääni ja myös käy sitten äitiä katsomassa sieltä päivittäin. Poikamme oli vanhempieni ensimmäinen lastenlapsi ja heillä on aina ollut aivan erikoinen suhde. Se läheisyys, joka syntyi, kestää. 

Seuraavalla kaupunkireissulla on sitten uusi aika kipulääkärilleni, aika myös mammografiaan ja ultraan. Miten sekin aina vähän jännittää. Tarkoitus on myös viettää yhtenä päivänä aikaa yhdessä kolmen ystäväpariskunnan kanssa. Niin ja siiippani menee isäni luokse yhdeksi illaksi saunomaan ja sitä ennen kaatamaan puun. Poikamme lähtee parin päivän päästä 10 päivän reissuun, joten on mukavaa, että isä saa saunaseuraa. 

Kyllä olen kiitollinen, että nyt pääsen kävelemään ilman keppiä. Sitä en osaisi arvostaa samalla tavoin ilman pakollista kyynärsauvakokemusta. 

Nyt lopetan ja jatkan huomenna. Ruoka on valmista. 

Voikaa hyvin. 🥰






Pikselille  perheineen mukavaa syyslomamatkaa kaikesta huolimatta. Luokkakokouksenne kuulosti ihanalta. 

Kiitos kaikille osanotoista!❤️ Hautajaiset ovat vasta 11.11. Käly olisi täyttänyt 10.11. 87 vuotta. Paikkakunnan tavoista poiketen hän halusi polttohautauksen ja tuhkat pitäisi ripotella kotipihalle (nykyään se on kai mahdollista maanomistajan luvalla, mutta muistopaikkaa siihen ei saa tehdä).Tuota viimeistä toivomusta emme halua noudattaa, vaan laskemme uurnan hänen vanhempiensa hautaan. Talo on liian kaukana toimiakseen meidän kesämökkinä, eikä kolmannella sukupolvella ole isotädin kuoltua sinne enää tunnesiteitä. Tuntuu, että miehellenikin entinen kotitila ja sukulaisilta jääneet kylän autiotalot alkavat olla rasite.

Perjantaina tuntui kuin rintaliivin kaarituki olisi painanut ikävästi. Vai olinko reuhtonut kuntosalilla liikaa rintalihaksia? Illalla rinnan ja kainalon puolivälissä oli punainen läiskä. Ajattelin sen olevan ihottumaa, joka hoituu hydrokortisonivoiteella. Aamulla läiskä oli entistä punaisempi ja siinä oli kolme vesirakkulaa ja lisää muodostumassa. Kainalo ja kylki olivat kipeät. Googlasin vyöruusun ja siltähän tuo näytti. Onneksi meillä sattui olemaan lääkekaapissa asiclovir-tabletteja viiden päivän kuuri ja lisäksi samaa ainetta sisältävää huuliherpes-voidetta. Läiskä on huomattavasti rauhoittunut, mutta kainalon imusolmukkeet ovat yhä aristavat. Näillä nyt lähdetään huomenna Roomaan ja toivotaan, ettei läikkä muutu enää pahemmaksi.

Kipa, kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! Sinulla on upea poika, kun pitää noin hyvää huolta isovanhemmistaan! Toivottavasti saat itse apua kipulääkäriltäsi!

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Tässä vielä vähän juttua - ihan teidän kiusaksi, kun olen niin pitkäksi aikaa jättänyt teidät viime aikoina "rauhaan". 🤣

Yleensä pikaiset kaupunkireissut ovat täynnä ohjelmaa, kun on aina kiire tänne takaisin.... jostain kumman syystä. Ja olemme sentään molemmat syntyperäisiä stadilaisia. 

Viime kerralla siellä ollessamme olin 3 päivää ilman tulehduskipulääkettä, kun luin jostain, että jos käyttää Voltaren Forte -voidetta, niin ei tarvitse suun kautta ottaa kipulääkkeitä. Jotenkin on huono omatunto lääkkeiden käytöstä. Ajattelen, että jos kuolla kupsahtaisin nyt, niin olisinpa aikamoinen ongelmajäte. Yritys olla ilman Arcoxiaa oli tosi tyhmä enkä enää yritä olla ilman sitä ennen polvileikkausta. Se kolmen päivän tauko nimittäin oli mielestäni syynä siihen, että polven kipu paheni aivan kauheaksi. Sunnuntai-iltana sitten otin lääkkeen, kun maanantaina silloin oli matka tänne edessä. Jo kaupassakäynti matkalla oli vaikeaa ja kun saavuimme tänne "kotiin", niin oli vaikeaa enää päästä autosta sisälle kävelemään. Siippani ajaa auton aina ihan talon taakse silloin kun on tavaraa kyydissä - paitse ei talvella, kun on sen verran jyrkkä mäki varsinaiselle parkkikselle, jossa on autokatos. 

Olemme hyvin varustautuneita niin sähkökatkoksiin kuin myös erilaisiin tapaturmiin ja sairauksiin. Pakko olla, kun olemme niin korvessa ja talvisin ei teitä aurata edes päivittäin. Tarpeen vaatiessa saamme kyllä yleensä sitten aurauksen lyhyelläkin varoajalla. Täällä on siis kyynärsauvat, joista toinen oli sisällä ja helposti saatavilla. Tiukan etsinnän jälkeen löytyi toinenkin sauva, joten oli toinen sisäkäyttöön ja toinen ulkokäyttöön. Mulla tuli kohtalaisen pian peukun ja etusormen väliin "melkein rakko" ja iho siinä oli tosi kipeä. Onneksi rakkolaastari auttoi tilannetta. Ajattelinkin, että jos keppejä/keppiä joutuu käyttämään pidempään leikkauksen jälkeen, niin miten mahtaa käsien iho kestää. Tuota en ollut aiemmin ajatellutkaan eikä ole muistikuvaa, että aiempien polvileikkausten jälkeen oisin kyynärsauvasta tuollaista vaivaa saanut. Löysin täältä Panadol 1000 mg, joka oli kyllä mennyt vanhaksi vajaa vuosi sitten. Sitä sitten popsin 3 kpl päivässä. Kun sain uuden reseptin lääkäriltä, niin luulen, että siitä oli enemmän apua - voi olla vaan sattumaa tai kuvittelua, mutta apteekissa sanoivat, että vanhentuneista on voinut tehoa jo kadota. Lopputulos kuitenkin oli, että pian saatoin jättää kepin nurkkaan. Kyllä iloitsen siitä. Kaikki (esim. ruuanlaittoon liittyvä) hommat olivat niin hankalia kepin kanssa. 

Kävin jo kerran siippani kanssa lähimetsässä kävelysauvan avulla ja osoittelin kanttarelleja, joita hän sitten poimi koriin. Saimme hyvän satsin risottoa varten. 

Voi kuinka pidämmekään lauantai-iltaisin tulevasta "Elämäni biisi" -ohjelmasta. Toissa viikonloppuna katsoimme yhden jakson lauantaina ja toisen sunnuntaina, kun oli edellisviikonlopulta jäänyt katsomatta. Minähän itkeä pillitän usein liikutuksesta, kun osallistujat kertovat syynsä biisin valintaan. Erityisesti jäi mieleen Hjalliksen biisi, jossa oli pieni lapsi, joka pyysi äidiltään, että ei tarvitsisi lähteä kouluun. 

Nyt loppui fudis ja meillä alkaa ruokailu, joten pääsitte näin vähällä. Pysykäähän terveinä. Mukavaa viikon jatketta kaikille. 

Minä olen Belgen laittanut allakkaan ja tulen jos vain kynnelle kykenen.

Huomenna on sitten leikkauspäivä ja jännittää mokoma oikein kunnolla. En itse leikkausta vaan sitä toipumista ja kuntoutumista. 
Tänään lähden junalla Helsinkiin bonustyttärelle yöksi. Asuvat sairaalan likellä ja kun huomenna pitää jo kahdeksalta aamulla olla paikalla. 

Meillä tuli ensilumi viime yönä noin sentin verran. Autoissa kesägummit. No tuskin tuo lumi kauan on ja enpä usko sen näkyvän autoteillä. 

Mukavaa päivää.

Kiitos vinkistä Merelle. Tänään kauppapäivä ja aika monta kauppaa taas käyty.  Meillä on Mikkelin Citymarket remontisa ja aukeaa vasta joskun helmikuun puolivälissä. Nyt olemme löytäneet uuden hyvän K-supermarketin, jossa oma etu -tarjoukset toimivat. Valikoima on tietty paljon suppeampi, mutta tänään oli kolmas kerta ko. liikkeessä ja vain hyvää sanottavaa kaikesta. Vie oman aikansa (meinasin kirjoittaa "ottaa " oman aikansa.... )  ennen kuin oppii kaupan reitin. Tuo suluissa oleva kommentti on siitä, että ärsyttää (sorry, pieni ja mitätön asia), kun meillä on alettu julkisesto käyttää sanamuotoa "ottaa aikansa".... Kuuluu juu kyllä esim. ruotsin ja englannin kieleen, mutta ei suomen kieleen.

Japena, oot ollut mielessä. Varmasti kaikki menee hyvin ja oot niin sitkeä mimmi, että selviät kuntoutuksesta hyvin. Olen ymmärtänyt, että se on vähintään yhtä tärkeää kuin itse leikkauksen hyvin sujuminen. 

Jatkan huomenna vähän positiivisimmissa merkeissä .

Kivaa iltaa kaikille. Meillä on ollut kerran syksyn aikana ns. takan koepoltto. Tänään on kunnon tuli takassa. Istuimme sohvalla punaviinilasien kanssa ja ihastelimme takkatulen loistoa. Loistoa ja valoa tuovat myös lukuisat led-kynttilät. 🥰

Voikaa hyvin, terveyttä itsekullekin ja läheisillenne. 😇

Tervedys Tampereen auringonpaisteesta!

Pikseli, osanottoni kälysi poismenon johdosta.

Muutamana lähiyönä on ollut pakkasta ja tänä aamuna oli meirämmiähen mukaan 7 astetta pakkasta! Itse en osaa siitä mitään sanoa, kun heräsin vasta viittä vaille kymmenen 😆

Japenan polvileikkaus on sitten (toivottavasti) onnellisesti takanapäin. Kuntoutus on tärkeää, mutta pitää olla kuitenkin maltillinen. Naapurirouva tunsi itsensä niin reippaaksi, että kuntoutti itseään toisen polven leikkauksen jälkeen liian ahkerasti eikä polvi siitä tietenkään tykännyt. Toipuminen kesti paljon pidempään kuin ensimmäisen polven jälkeen eikä se tainnut lopulta ihan kuntoon tullakaan. Tsemppiä ja iloista mieltä toivotan sinulle ja kiva olisi sinutkin joulukuussa tavata!

Joulukuusta puheen ollen, olen merkinnyt tapaamisen kalenteriin ja aion ostaa junalipunkin ajoissa, kun sen saa huomattavasti halvemmalla kuin lähempänä matkaa. Mietin jotta ostaisinko paluulipun jo valmiiksi klo 18:ksi vai jättäisinkö sen siihen, kun sieltä oikeasti kotiin olen lähdössä 🤔

Minulla kun ei yleensä ole mitään vaivoja, niin nyt sitten on oikea ranne pirskuleen kipeä. Se on vähän aristanut jo pidemmän aikaa, mutta nyt se on ollut kolme päivää ihan oikeasti kipeä. Kääntäminen ja puristaminen ei onnistu enkä saa kättä kunnolla edes nyrkkiin. Sitä ei varsinaisesti särje, mutta jumoaa koko ajan ja kipu tuntuu ihan puoleen väliin kyynärvartta. Eilen kokeilin kylmäpakkausta, mutta ei se juuri auttanut ja yöksi laitoin Voltarenia. Kyse saattaa olla rasituksesta, kun kuntosalilla on useita käsillä tehtäviä laitteita. Epäilen syylliseksi rintaprässiä, siinä kun täytyy työntää vipuja eteenpäin enkä ole voinut käyttää normaalia puristusotetta kipeiden peukalontyvien vuoksi, vaan olen käyttänyt ns. apinaotetta. Painoa en ole paljoa laittanut. Ei voisi kuvitella, miten hankalaa on, kun ei voi tehdä mitään oikealla kädellä. Leivän voitelu ei onnistu, mitään ei voi kantaa, avaimen kääntäminen lukossa sattuu ja pyllyäkin on vaikea pyyhkiä 🙄  Osaan kyllä tehdä paljon asioita vasemmalla kädellä, mutta esim. hampaiden pesu vasemmalla on todella hankalaa. No, eiköpähän tästäkin hengissä selvitä, mutta sattuu se silti 😢

Torstaina ei ollut kuntosalia syysloman vuoksi, joten kävimme sen sijaan elokuvissa ja syömässä kunnon naudanpihvit Tillikassa. Elokuva oli Venetsian aaveet, joka perustui Agatha Christien dekkariin Kurpitsajuhla. Kenneth Branagan, joka on tehnyt muitakin Poirot-elokuvia, oli hyvä pääosassa ja tarina oli aika hyytävän jännittävä 😱  Tapahtumat sijoittuivat halloween aikaa, joten se sopi hyvin tähän lokakuun loppuun ja näimme vähän Venetsiaakin.

Aurinkoista syysviikonloppua kaikille ja paranemista kipuileville 😀

Mulla on tässä hetki aikaa, niin kiusaan teitä taas viestilläni, kun on ollut niiiiin pitkään taukoa....🤣

Menna , täytyy myöntää, että oon ollut sulle kateellinen. En siis millään pahalla, vaan ihan hyvällä. Lähinnä kadehtittavia asioita on ollut suurenmoiset unenlahjat ja kivuttomuus. Toivottavasti käsi tokenee ja Voltaren Forten riittää. ja huonounisena (ei pelkästään kipujen vuoksi) toivoisin saavani edelleen vielä joskus hyvät unenlahjat. Viimeksi, kun katsoimme "elämäni biisiä" siippani toivoi itselleen hyviä laulu- ja soittolahjoja. Minä sanoin, että jos oisi yksi toivomus, niin eniten toivoisin hyviä unenlahjoja. 

Tykkääkö kukaan muu "elämäni biisi" -jaksoista? 

Tytär, hauvavauva ja tyttären hyvä ystävätär saapuiva tänne eilen illalla. Klo oli lähes puoli 11 ennen kuin olivat perillä. Meillä meni ruokailu tavallistakin myöhempään.Me olimme tehneet ruuan valmiiksi.  Tänään tytöt tekevät. Ja menevät illalla vielä ruuan jälkeen saunaan, niin ei ole mitään hoppua heillä. Tytöt kävivät keräämässä tonttimme vieressä olevan suppilovahveropaikan luultavasti tyhjäksi, mikä olikin tarkoitus. Jos vielä jotain löytyy, niin täytyy meikeläisenkin kävelysauvojen kanssa käydä siipalleni näyttämässä. 

Innostuin menneellä viikolla varmaan liikaa, kun polvi- ja lonkkakivut ovat ihan kestokykyni rajoilla. Jotenkin onneksi olen nyt vähän oppinut psyykkaamaan itseäni, että en menetä toivoani, vaikka välillä tuntuu siltä. 

Tänään täällä on ollut sään puolesta aivan loistava ilma. Paremmasta ei voisi toivoa.

Poikamme on matkalla toisella puolella maapalloa. Vähän pelotti, kun vaihdot olivat ensin Tukholmassa ja sitten Nykissä. Pääsivät poikajoukon kanssa turvallisesti määränpäähän. 

Meillä on sitten ensi viikolla edessä talvirenkaiden vaihto. Renkaathan ovat olleet viimeiset vuodet täällä säilössä kaupunkikodin autotallin sijaan. Seuraava reissu pk-seudulle onkin sitten buukattu lähes minuuttiaikataulun mukaan. En jaksaisi/kestäisi pitkään sellaista, mutta kun tietää, että pian on sitten täällä "Herran kukkarossa", niin kyllä nuo muutamat hässäkkäpäivät sujuvat. Polvi ja lonkka saattavat asettaa omat haasteensa.

Minä rakastan syksyä ja tänään oli yksi upeimmista syyspäivistä. Rakas siippani teki aamupäivällä kannarilenkin ja kyllä nautti. Vielä aiemmin aamulla oli veneellä liikkeellä ja olin toooosi pettynyt, että ei tullut lainkaan kalaa. 

Rakas siippani on kamerafriikki. Nyt taas haimme viime kauppareissun yhteydessä yhden uuden kameran. Ei tänne salaa kukaan pääse.... Niin se vaan on, että esim . nyt oli kyseessä uusi kamera, niin tuntikausia meni, kun siippani sitä räpläsi ja sai asetukset kohdilleen. Vanhin valvontakamera ei enää toimi toivomallamme tavalla. Se katsotaan niin vanhaksi, että ei saa enää operaattorilta tukea- Eilen taisi olla uutissa juttua siitä, kun reitittimetkin itäisi vaihtaa uusiin neljän vuoden välein... Kuulostaa kyllä älyttömältä.

Mukavaa viikonlopun jatketta kaikille ja taas jaksan toivottaa terveyttä itse kullekin perheineen. 🥰

Moi mimmit. Hoitokoira haettiin kotiinsa. Ei olisi lähtenyt mökistä mihinkään, jarrutti eteisessä jo. Ja pihalla ei millään autoon. Justuksen poika nauroi, että ainakin se nauttii täällä olostaan! Ja annoinhan mä sille pikku palan pannukakkua, mutta siihenkin kysyin isäntäväeltä luvan. Ovat hyvin tarkkoja koiran ruokailuista, ettei ala lihoa.
Mulla on aulan ja olohuoneen ovettomassa aukossa karmilauta, johon olen merkinnyt kiljukaulojen pituudet siitä asti, kun ovat pysyneet pystyssä. Viime vuosina siihen on merkitty myös Justuksen lastenlasten pituudet. No nyt pojat katselivat entisiä pituuksiaan ja pyysivät mittaamaan päivän tulokset. Vanhempi 194 cm ja kohta 15-vuotias 180 cm. Isänsä on 193 ja Justuskin melkein. Siinä laudassa on meidän koirienkin säkäkorkeuksia ja olen aina sanonut, että jos joskus myyn mökin, se lauta on otettava muistoksi!
Perjantaina siivosin mökin, Justus lähti ostoksille. Pesin lattiapesurilla lattiat, kylläpä tuli likaista vettä? Illalla ihmeteltiin, miksi ilmalämpöpumppu on ihan mykkä. Aloin jo miettiä, menevätkö joululahjoihin varaamani rahat uuteen pumppuun, Justus tutki käsikirjaa, mutta ei keksitty vikaa. Kunnes huomasin, ettei töpseli ollut seinässä! Lattiapesuri oli ollut alemmassa pistokkeessa ja olen huomaamattani vetänyt myös pumpun pistokkeen irti! Hengähdin, joululahjarahat tallessa.

Eilisen touhuilin ulkona, kun oli aurinkoinen, joskin kylmä ja tuulinen päivä. Kone pesi lakanoita ja kuivatin ne pakkastuulessa ja pian jo mankeloin ihanalle tuoksuvia liinavaatteita. Annan niiden kuivua mankeloimisen jälkeen vielä yön kuivatuskaapissa, jolloin koko kodinhoitohuone tuoksuu niin hyvälle. Emme enää ehdi mökille ennen reissuamme, joten keräsin kaiken huomaamani pihoilta pois sillä ajatuksella, että jos lunta tulee.

Olin tuonut Justuksen saaresta risan vesisäiliön ja sain idean. Pujottelin vahvaan rautalankaan valotuikkuja ja laitoin 7 ketjua tulemaan ikään kuin vetenä säiliön hanasta. Alle mun vanha, sinkkinen vauva-amme, johon havuja. Tuli aika kiva koriste talousrakennuksen seinään. Facessa kuva.

Tyttären perhe on pyytänyt meidät jouluksi Espanjaan ja Justuksen tyttären perhe heille. Taidamme valita jälkimmäisen, kun heiltä on kiva tulla joulupäivänä mökille vaan oleilemaan. (ei me koskaan vaan oleilla, aina löytyy tekemistä) Lupasimme kuitenkin mun tyttärelle asua taas poikien kanssa heidän kotonaan joulunalusviikon, että vanhemmat voivat ajaa Zappan kanssa Espanjaan valmistelemaan joulua. On sääli, että Zappa ja lentoboxi ovat jo liian painavat koneeseen ja on sääli, ettemme arvaa ottaa sitä hoitoon, kun se ei kävele vielä nätisti hihnassa.

Tyttären perheellä oli jännittäviä hetkiä, kun lauttaliikenne Saksan ja Tanskan välillä pysäytettiin kovan myrskyn takia. Pääsivät kuitenkin eilen illalla myöhään lähtevään lauttaan ja saivat varattua hotellin Tanskan puolelta Rödbystä. Tänään ajo Kapellskäriin ja sieltä yölautalla Naantaliin.

Kello on 12 ja mä kirjoittelen vielä yöpaitasillani. Kohta pakkaillaan auto ja ajellaan kaupunkiin ja viikko kaikkine touhuineen alkaa!