Tämän päivän museoreissun kilometrit peräti 16,9 km. Taitaa olla pisin caminomatkani. Ihmeen hyvin lonkka sieti kävelyä. Toki välillä juili, mutta se meni ohi. Jatkan päivittäisiä pakaratreenejä ja poljen pyörää aina kun salilla käyn. Olen toiveikas, että lonkan kipu katoaa jossakin kohtaa, kun lihakset vahvistuvat. Nyt unten maille ja huomenna taas ulos kävelylle

Poikanen auttoi minua asentamaan Polarsteps-sovelluksen. On kyllä mahtava ja tietty maksuton! Reissaajat tuota käyttävät kuulemma ja siitä voi tehdä julkisen tai pitää sen suljettuna. Minä kutsuin ystäviä ja läheisiä seuraamaan virtuaalivaellustani Aostasta Roomaan. Kivasti näkyy etappi etapilta etenemiseni ja sovellus näyttää kilometrit. Sinne kirjataan lähtöpaikka ja saapumispaikka sekä päivämäärä ekalla kerralla. Seuraavissa etapeissa merkataan vain saapumispaikka ja päivä. Appi hoitaa loput. Suosittelen mille vaan matkalle!

Syyskuun caminot 270,5 km 
Kävelyn aloituspäivästä 27.8  yhteensä 346,5 km
Olen kolmanneksen kävellyt Aosta-Rooma vaelluksesta
Parman kaupungin ympäristössä pyörin parhaillaan.
Kohta kääntyy vaellus kohti Liguriaa ja sieltä sitten Toscanaan, Luccan kaupunkiin.

Brava, brava! Olet maantiekiitäjä!
Omasta puolestani voin kertoa, että olen tällä viikolla juossut (hölkännyt hitaasti) muutaman metrin pätkissä ehkä jopa yli 50 (viisikymmentä) metriä, tänään viimeksi keinonurmella, joka oli kyllä hyvä ja pehmoinen. Siis raportoin 50 metriä hölkkää syyskuussa. Tavoite 60 m syyskuussa '27. Heh.

Käveltykin on. Koko kuu 240, normi (143-max 210/kk) ylittyi, saas nähdä mitä polvet sanoo. Enempää ei saa, että samat polvet kestää loppuiän. Vuoden kertymä 1642. Muutamana päivänä kuntopyöräilyä 5 minuutin erissä pikkuvastuksella.
Pamplona lähestyy, ja sit voi olla kuin pellossa. 🐾

Hyvä Merelle! Oletpa sinä ollut ahkera!
Ja juossutkin/hölkännyt olet. Iso peukku täältä.
Totta puhuen, pieni hölkkä minuakin kiinnostaisi.
Täytyy odottaa lonkan osalta vielä jonkin aikaa.
Tänään kävelin reilu 11 km ilman että lonkka kipuili.
Ehkä lonkan aamujumppa, kuntopyöräily ja porraskävely alkavat vaikuttaa.
Tosi motivoitunut olen jatkamaan treeniä, jotta kivut katoaisivat ja pysyisivät poissa.
Saa nähdä, onnistunko siinä.
Nyt unille ja huomenna taas tutut kuviot.
Ylös, ulos ja lenkille

Voikaa hyvin!

Nysse lokakuu alkoi. Kiinnostaa, miten TIINULIINUN tassuttelu on sujunut etelän lämmössä.
Minulla eilinen kävelyjalkapallo maalipotkuineen ja muutaman kymmenen metrin hidas hölköttely vaikutti kovasti koipiin. Eli nöyrästi palaan alkuperäiseen tyyliin:
Kuukaudessa vähintään 147, enintään 210. Eli päivätaksa 4-7 km, etenkin jos kova alusta. Eikä hölkän hölkähdystä. 🐾.

Hola Andalusiasta! Täällä on miltei liian lämmintä, joten syyskuun kilometrejä (joista toki osa kertyi kotimaassa, mehän on oltu täällä vasta puolitoista viikkoa) tuli 149. Koko vuoden tulos tähän mennessä 1168 km. Kyllä sillä jostain jonnekin pääsee - en nyt ole tullut katsoneeksi kartasta, mihin olisin matkalla ja missä kuljenkaan nyt. 
Mutta huomenna taas paikalliset polut kutsuvat!
Liikunnallista lokakuuta armaat kanssavaeltajat!

Tiinuliinulla on hyvät kävelyolosuhteet siellä etelässä. joskin välillä voi olla liian kuuma. Minä vietin viime vuonna marraskuun lopusta helmikuun alkuun Fuengirolassa ja kävelin joka päivä rantakatua. Ei ollut liukasta eikä liian kylmä. Saa nähdä, josko pärjään Suomessa talven. Olen antanut itselleni luvan lähteä caminoimaan etelään, jos alkaa täällä hermo mennä liukkauteen. Pieni vauveli saapuu maailmaan ensi kuussa ja ainakin odotan niin kauan, että hän saa nimen. Helmi-maaliskuun voisin tassutella turvallisesti vaikka Fuengirolassa. Majoitus pitäisi vaan järjestää. Katsellaan rauhassa..

Mukavia kävelylenkkejä kaikille!!

Mites matka taittuu kävelijöillä? Minulla tuli kolmen päivän tauko flunssan vuoksi, mutta sen jälkeen olen taas tassutellut päivittäin. Parina päivänä olen kävellyt liian pitkän matkan, lähes 17 km. Ei mene jatkoon tuollaiset matkat. Lonkat väsyvät ja olo on tosi nuutunut kävelyn jälkeen. Alan olla entistä vakuuttuneempi, että oikea pyhiinvaellusmatka jää osaltani kokematta. Tällä hetkellä en ole siitä lainkaan pahoillani. En jaksa kävellä pitkiä etappeja päivä toisensa jälkeen. Moni muukin asia vaikuttaa. Tuntuu, että melkein olen siellä, kun käytän sovellusta, johon reitin kylät merkitsen. Vielä on Roomaan matkaa noin 400 km. Tämän vuoden puolella olen perillä. Sää on suosinut ulkoilua tänä syksynä. Melkein toivon välillä jo sadetta. No, huomenna sitten sataakin alkuillasta. 

Olen suunnitellut, että jatkossa 12 km olisi maksimissaan päivän kävelymatka. Mieluusti 8-10 km per pvä. Tuolloin jää paremmin voimia muuhun. Mielelläni kävelen rantareittiä ja nautin luonnosta. Vaihtelua tuo välillä Ylen kuunnelmat. Kenkien merkitystä ei voi korostaa. Minulla on repussa paljasjalkakengät varalla, jos lenkkikenkä painaa ja tarvitaan tilaa varpaille enemmän. 

Onko teillä kävelemisen konkareilla jotakin vinkkejä päivittäiseen kävelyyn? Huolehditteko lihaskunnosta jollakin tavoin? Entäs kengät? Käytättekö sauvoja? Kävelette varmaan rennommalla otteella kuin minä. Otan aina kaiken niin tosissani ja en malttaisi odottaa Roomaan saapumista.🙂

Possible, hyvää huomenta.
Tämä ketju alkoi, kun tajusin, että polvet eivät kestäisi parinkymmenen kilometrin päivätaipaleita edes pieni reppu selässä. Olin ajatellutkin vain sellaista Tiinuliinun kertomuksen mukaista järjestettyä osamatkaa.

Pitkiä matkoja kestävät koipesi kävellä, olet onnentyttö! Ja vielä rantateillä, se on parasta.

Kuten olen maininnut, minut päivätinkini ovat yleensä pieniä. MInimi on tunti kävelyä eli vauhdillani 4km, ja seitsemän kilometrin kohdalla alan jarrutella, ettei koipia särkisi kovasti yöllä. 
Käytännössä näinä ilmastokataststrofin lämmittäminä syysviikkoina olen pätkissä toisinaan kävellyt yhteensä enemmän.

Menetelmäni ovat "koiralenkit", eli kierrän metsää ja kulmakuntia samoja reittejä kuin elokuussa edesmenneen hoitokoiran kanssa ennen. Silloin iltapimeälläkin voin sanoa miehelle, että lähden koiralenkille, noin kahden kilometrin kierrokselle. 
Voin puikahtaa reiteille, joissa on sentään jotain kaunista. Kauneusarvot täytyy täällä löytää tunneli/mikroskooppinäöllä.
Nyt kun usein kerään kilometrejä hyötyliikuntana - vien samalla kirjoja kirjaston poistokirjojen kierrätyshyllyyn - niin olen huomannut, että kotoa poispäin tassu nousee kevyesti, mutta kotiinpäin on henkisestikin raskas talsia. 

Ruotsin ilmaisu gilla läget sopii tällä hetkellä elämääni. Pakko vain hyväksyä tilanne ja suunnata putkinäkö minimaalisiin luonnonihmeisiin. Viimeisiä lehtiään kannatteleva hoikka vahterakin kelpaa luonnehdintaani "Luonnon oma taidenäyttely". Yksikin varpunen voi tuoda ilon.

Jalkojen huolto: Viimeiset asfalttimatkat hölkkäilin tapahtumissa 23 vuotta sitten. Sen jälkeen kävelysauvat olivat tarpeen polvien kuorman keventämiseksi. Ylläpidän jalkavoimaa Nivelyhdistyksen etäjumpassa kerran viikossa. Sieltä on se ohjelause: "50 kyykkyä kuuluu jokaiseen päivään". Minulla se on käytäntö "useimpiin päiviin".
Kuntosalin peilissä koivista on tullut pillimmät, mitä ei selitä parin kolmen kilon keveneminen kesästä alkaen. Se oli sivutuote, kun aloin syödä kunnon illallisia.  Luulen että kyse on  ikäihmisen lihaskadosta. Sinnikkäästi teen joka päivä jotain, tänä aamuna vetreydyn asahitunnilla kohta, ja ehdin tehdä salilla joitain jalkaliikkeitä tunnin jälkeen ennen seuraavaa ohjelmakohtaa. 
Sauvakävely on jäänyt vähälle, koska jotenkin rasitun sauvojen kanssa kävelystä ja polvet sietävät hitaan vauhdin ilman niitä. Tukena ovat silti tarvittaessa.

Unelmani oli päästä pitemmille metsäretkille ja/tai matkoille kyykkypissimaihin. Tällä pelillä haave ei kuitenkaan toteudu. Pitäisi olla pikapissijä suomalaisissa metsissä nykyisin, punkit tykkäävät minusta. Ja noissa muissa maissa vain järjestetty matkaturistipalveluin tullee enää kysymykseen - jos sekään.

VENYTTELY pakkaa unohtumaan. Luulen, että säännöllisemmsätä venyttelystä ei olisi polville haittaa.