perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 12:47 punainenpaprika kirjoitti::
Kysyn nyt täälläkin, kun tuolla toisessa ketjussa oleva tieto sai minut ymmälleen.

Onko aktiivisuustasoni 1 vai 2, kun olen istumatyössä, lenkkeilen koiran (vanhus) kanssa päivittäin kevyesti n. 1 1/2 tuntia ja en merkkaa niitä liikunnaksi?

Minulla on 1 ja lenkkeilen koiran kanssa tunnin päivässä ja käyn kolmekertaa soutamalla verkot kokemassa,muuten kopsuttelen kotona!
Eiköhän se minusta on 1 siihen lisää liikunnat!

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 10:56 Pape kirjoitti::
Jessie83, valitsemasi kakkostaso on sinulle sopiva. Ykkönen olisi liiankin matala, koska se vastaa istumatyötä. Kolmonen taas liian korkea. Jos nälkä alkaa vähääkään vaivata kakkostasolla, nosta kalorimäärää noin kakkos- ja kolmostason puoliväliin.

Lisäksi merkkaa kaikki vapaa-ajan kuntoliikunnat (myös kävelylenkit ym. rauhallisemmat) liikuntaosioon. Ne eivät ole arkiaktiivisuudessa mukana.

Kiitos, Pape. Näin olen itsekin tuon järkeillyt lueskellessani noita aktiivisuustasojen kuvauksia. Ja kaikki kuntoliikunnat kyllä merkitsen, mutta esim. siivousta tai jotain lähikaupassa käyntiä kävellen en, koska ne mielestäni kuuluvat arkiaktiivisuuteen.

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 13:03 Tuula-55 kirjoitti::
Minulla on 1 ja lenkkeilen koiran kanssa tunnin päivässä ja käyn kolmekertaa soutamalla verkot kokemassa,muuten kopsuttelen kotona!
Eiköhän se minusta on 1 siihen lisää liikunnat!

Eikö se olisi helpompaa olla 2 ja olla lisäämättä noita liikuntoja?

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 13:49 punainenpaprika kirjoitti::

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 13:03 Tuula-55 kirjoitti::
Minulla on 1 ja lenkkeilen koiran kanssa tunnin päivässä ja käyn kolmekertaa soutamalla verkot kokemassa,muuten kopsuttelen kotona!
Eiköhän se minusta on 1 siihen lisää liikunnat!

Eikö se olisi helpompaa olla 2 ja olla lisäämättä noita liikuntoja?

Voi olla helpompaa, mutta silloin ei saa täyttä hyötyä liikuntaosiosta. Esimerkiksi soutaminen ja lenkkeily nostavat jo sykettäkin jonkin verran, jolloin ne kohottavat myös kuntoa.

Ajatuksena on siis se, että pelkästään kaloreita kuluttava liikkuminen ( = sellainen, jossa syke vastaa samaa kuin normaaleissa toimissa) huomioidaan arkiaktiivisuudessa, ja sykkeeseenkin vaikuttava, kuntoa kohottava merkataan liikuntaosioon. Siksi esimerkiksi työmatkakävely kuuluu arkiaktiivisuuteen mutta kävelylenkki ei.

Jos ei halua käyttää liikuntaosiota eikä hyödyntää sen antamia ohjeita, voi toki tehdä kuten ehdotit. Mutta "pääajatus" on erottaa kuntoliikunta ja muu aktiivisuus toisistaan. Yhtenä osana Kiloklubissa on nimittäin löytää itselle sopivia tapoja kohottaa kuntoa liikkumalla, ei pelkästään kuluttaa kaloreita. Liikuntaosio auttaa tässä hyvin.

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 13:56 Pape kirjoitti::

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 13:49 punainenpaprika kirjoitti::

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 13:03 Tuula-55 kirjoitti::
Minulla on 1 ja lenkkeilen koiran kanssa tunnin päivässä ja käyn kolmekertaa soutamalla verkot kokemassa,muuten kopsuttelen kotona!
Eiköhän se minusta on 1 siihen lisää liikunnat!

Eikö se olisi helpompaa olla 2 ja olla lisäämättä noita liikuntoja?

Voi olla helpompaa, mutta silloin ei saa täyttä hyötyä liikuntaosiosta. Esimerkiksi soutaminen ja lenkkeily nostavat jo sykettäkin jonkin verran, jolloin ne kohottavat myös kuntoa.

Ajatuksena on siis se, että pelkästään kaloreita kuluttava liikkuminen ( = sellainen, jossa syke vastaa samaa kuin normaaleissa toimissa) huomioidaan arkiaktiivisuudessa, ja sykkeeseenkin vaikuttava, kuntoa kohottava merkataan liikuntaosioon. Siksi esimerkiksi työmatkakävely kuuluu arkiaktiivisuuteen mutta kävelylenkki ei.

Jos ei halua käyttää liikuntaosiota eikä hyödyntää sen antamia ohjeita, voi toki tehdä kuten ehdotit. Mutta "pääajatus" on erottaa kuntoliikunta ja muu aktiivisuus toisistaan. Yhtenä osana Kiloklubissa on nimittäin löytää itselle sopivia tapoja kohottaa kuntoa liikkumalla, ei pelkästään kuluttaa kaloreita. Liikuntaosio auttaa tässä hyvin.

No, mut mitä sit pitäis tehdä, kun jos lisään liikunnat erikseen ja laitan tason ykköselle, niin kalorit tippuu päivässä 200 kcal ja minähän alan palelemaan. Eihän se sitten ihan oikein mene, koska paleleminenhan johtuu liian pienestä energiansaannista. Eikö?

perjantaina, 19. elokuuta 2011 klo 14:16 punainenpaprika kirjoitti::


No, mut mitä sit pitäis tehdä, kun jos lisään liikunnat erikseen ja laitan tason ykköselle, niin kalorit tippuu päivässä 200 kcal ja minähän alan palelemaan. Eihän se sitten ihan oikein mene, koska paleleminenhan johtuu liian pienestä energiansaannista. Eikö?

Kerroit tuolla aiemmin, että teet puolentoista tunnin lenkkejä etkä merkkaa niitä liikunnaksi kakkostasolla. Syy löytyy sieltä. Ykkös- ja kakkostason kalorimäärien ero on useimmilla vain noin 100 kcal päivässä, ja tuonmittaisella lenkillä kuluu helposti jo useampi sata kilokaloria päivässä.

Merkkaa siis kävelylenkkisi liikuntaosioon aktiivisuustasosta riippumatta, niin ongelmasi saattaa ratketa sillä. Palelusi johtuu todennäköisesti siitä, että sinulla on jäänyt merkkaamatta liikuntaa (nuo lenkit, vaikka ovatkin kevyitä) joka ei sisälly arkiaktiivisuuteen.

perjantaina, 26. elokuuta 2011 klo 21:58 Vesimeloni_ko kirjoitti::
Mutta kun 2 aktiivisuustason kuvaus on tällainen: Teen kevyttä työtä ja liikun vapaa-aikanani hieman, mutta en juuri harrasta hyötyliikuntaa.

Kevyt työ on musta semmonen perustyö,ei mitenkää kovin liikunnallinen. Muita mielipiteitä?

Mä melkein kans sinuna valitsisin aktiivisuustasoksi ykkösen ja sitten merkkaisin liikunnat liikuntapuolelle erikseen. Mutta jos pidät aktiivisuustaon kakkosessa, liikuntoja ei enää pidä merkata erikseen, kun liikuntamäärä on melko vähäinen kuitenkin.

perjantaina, 26. elokuuta 2011 klo 22:17 Vesimeloni_ko kirjoitti::
Mä en kyllä ihan ymmärrä että miksi 2 aktiivisuustasolla ei kunnon hikijumppia merkittäis erikseen mutta selvähän se sitten kai on? Kun kuitenkin on se keskimääräinen liikuntakalori systeemi siellä ruokapuolella ni eikö muka kakkostasolla olevat ollenkaa merkitse liikuntoita eli eivät ikinä saa sitä täyteen

Kyllä hikijumpat kannattaa aina merkata, ja on tarkoituskin. Sohvi tarkoitti varmaankin hyvin rauhallisia liikuntoja, jotka eivät lyhytkestoisina juuri kulutusta nosta. Jos syke nousee keskitehoisenkin liikunnan tasolle (eli yli 60 prosenttia maksimista), kulutuskin nousee huomattavasti.

Vähäiset kevyimmät liikunnat voi kakkostasolla jättää merkitsemättä, mutta jos kevytkin jumppa kestää esimerkiksi tunnin ja toistuu muutaman kerran viikossa, se kannattaa jo merkata. Keskitehoinen liikunta kannattaa merkata aina, se sekä kuluttaa kaloreita että nostaa myös kuntoa. Siinä myös huomaa sykkeen nousevan selvästi korkeammalle kuin arkiaskareissa.

Venyttelyt ja vastaavat on hyvä merkata aina, vaikka ne eivät juuri kaloreita kulutakaan. Liikkuvuusosaa voi olla vaikea saada täyteen pelkillä rasittavammilla liikunnoilla, elleivät ne ole ohjattuja tunteja. Niihin venyttely sisältyy automaattisesti.

Muoks. Ensimmäinen viestini ei tainnut koskaan päätyä näkyviin asti. Ainakaan itse en sitä valmiina nähnyt. Jouduin sulkemaan sivun välillä, kun koneeni jumitti kesken lähetyksen. Tässä pääpiirteittäin, lyhyemmin se mitä kirjoitin.

keskiviikkona, 31. elokuuta 2011 klo 19:20 Jyväskylä kirjoitti::
Hei!

En ymmärrä aktiivisuustason ja liikuntojen merkauksien yhteyttä. Opiskeluni on istumatyötä, mutta harrastan tanssia ja akrobatiaa kilpailutasolla. Treenejä on viitenä päivänä viikossa (1-3treeniä/päivä) ja viikossa 15h-17h. Rauhallista koulumatka pyöräilyä tulee päivittäin 40min. Määritin nyt aktiivisuustasoni korkeimmaksi, mutta kuuluuko minun silloin olla merkkaamatta liikunnat vai mitä merkkaan? Vai kannattaisiko minun laittaa aktivisuustasoni paljon alhaisemmaksi ja merkata kaikki treenit, ei rauhallisia pyöräilyjä ja kävelyitä?

Miten te teette lepopäivinä, syöttekö silloin huomattavasti kevyemmin vai ajatteletteko viikon kokonaisliikuntaa? Joudun kyselemään tällaisia yksinkertaisia kysymyksiä, koska tiedän välillä syöväni aivan liian niukasti harjoittelumäärään nähden ja yritän nyt saada kaikkeen enemmän järkeä ja parempaa jaksamista. Minua ihmetyttää, miksi painoni ei ole heilahdellut tai pudonnut, vaikka olen syönyt huomattavasti vähemmän kuin kuluttanut. Olen tainnut tietämättäni pitää elimistöäni jo pitkään aika säästöliekillä. Koitan nyt syödä huomattavasti paremmin ja enemmän, väkisinkin hieman pelottaa alkaako paino nyt nousemaan, vaikka toiveena olisi pieni painon pudotus.

Olisi hienoa, jos joku voisi hieman opastaa noissa aktiivisuustaso ja liikunta asioiden merkkaamisissa!

Jyväskylä,

arkiaktiivisuustaso kertoo siitä, kuinka paljon liikut työssä ja muissa arkiaskareissa. Koska harjoittelumääräsi on kilpaurheilijan määrä, voit suomioida sen arkiaktiivisuudessa. Opiskeluaika taas kuluu istuen, joten oikea aktiivisuustaso tuolla perusteella voisi olla kolmonen.

Oletan että treenisi ovat ainakin jonkin verran rasittavia. Nelostaso on ehkä liikaa opiskelun takia. Se vastaisi kokopäiväistä raskasta fyysistä työtä, ja ero kolmostasoon on useita satoja kilokaloreita. Sinun kannattaa pudottaa aktiivisuustaso kolmoseen, mutta ei sitä alemmas. Se sisältää silloinkin nuo treenit ja pyöräilyt/kävelyt paikasta toiseen.

Jos treeniesi ja arkikävelyn/pyöräilyn lisäksi teet vielä jotain muuta liikunnalliata vapaa-aikanasi, merkkaa ne liikuntaosioon. Arkiaktiivisuus kuvaa kaikkea sitä toimintaa, minkä teet ilman liikuntaharrastuksia. Aktiiviurheilijalla, kuten sinulla, harjoittelu kuuluu arkiaktiivisuuteen mutta tavallisella kuntoilijalla ei. Kuntoilijan liikuntamäärät ovat yleensä ainakin jonkin verran matalampia kuin sinulla.

Kiloklubin ohjelma toimii niin, että sekä lepo- että liikuntapäivinä syödään saman verran. Ajatuksena tässä on mm. se, että lisäenergiaa tarvitaan myös tulevaa liikuntakertaa/kertoja varten, ei ainoastaan jo tehdyn treenin kulutuksen korvaamiseen. Valitse siis aktiivisuustaso em. tavalla, niin ohjelma laskee sinulle joka päivälle saman, suuremman kalorimäärän.

Jos olet ennen täällä aloittamista syönyt liian vähän kulutukseesi nähden (eli vaje on jäänyt liian suureksi), paino voi nousta pari kiloa kun rupeat syömään suosituksen mukaan. Se on kuitenkin vain elimistön normaali, väliaikainen reaktio siihen, että se saa riittävästi ravintoa. Paino putoaa ennalleen ja painonpudotus jatkuu, kun elimistö tottuu suurempaan kalorimäärään. Tämä voi kestää sitä kauemmin, mitä pidempään ja suuremmalla vajeella on aiemmin ollut.

Naamis, kyllä voit merkata työmatkat liikuntaosioon kakkostasollakin, koska teet seisomatyötä ja muuta hyötyliikuntaa tulee sitäkin lisäksi.

sunnuntaina, 4. syyskuuta 2011 klo 19:29 Naamis kirjoitti::
Kysynpä täällä vielä: onko ok, että merkkaan työmatkapyöräilyt liikuntaosioon, kun matkaa yhteen suuntaan on reittivalinnasta riippuen 7,5-10km ja vauhtini on 20km/h? Käytän työmatkoilla sykemittaria, jonka mukaan _yhteen_ suuntaan polkiessa kaloreita kuluu 300-350kcal (vähän riippuu vastatuulen kovuudesta) ja keskisykekin yleensä on 155-165. Aktiivisuustasona minulla on 2, koska teen seisomatyötä ja hyötyliikuntaa (jota en merkkaa liikuntoihin) tulee 30-120min päivässä.

Tällä viikolla olen kuluttanut liikunnalla 5000kcal ja siihen on siis laskettu nuo työmatkapyöräilytkin. Suosituskalorimäärä on niinkin korkea kuin ~2300kcal, mutta olen syönyt 1850-2050kcal/vrk ja paino lähti taas monen viikon tauon jälkeen laskuun (jtn lomaturvotuksia 2,4kg ja siihen päälle 600g ns. oikeaa pudotusta).

Ainakaan kovin kauan ei kannata pitää suositusta suurempaa vajetta. 1850 kcal:n syömisillä vajetta jää lähes 500 kcal enemmän kuin suosituksesi on. Kannattaa pyrkiä syömään suositusvajeeseen saakka. Jos se tuntuu vaikealta, hyvä keino on nostaa ruoan energiatiheyttä eli kalorimäärää sataa grammaa kohti. Silloin annoskoko pysyy samana.

Muutaman viikon paikallaan pysynyt paino ei tarkoita sitä, että sinun kannattaisi syödä suositusta vähemmän. Tasannevaiheita ja jopa painonnousua tulee välillä jokaiselle. Niistä pääsee eroon jatkamalla suosituksen mukaista syömistä ja kiinnittämällä ehkä entistäkin tarkemman huomion laatupalloihin. Ruoan laatu voi vaikuttaa painoon kalorimäärääkin enemmän.