KARPALON karvaiselle kullanmurulle vielä sydän 💗 Ei tarvitse vastata, jos kyselen liian henkilökohtaisia, mutta minkä rotuinen hän on? Täällä hauvakuumeinen huokailee kaihoisasti...

Meidän kullanmuru on kääpiösnautseri. Kovasti olen tykästynyt rotuun, jota muuten en olisi valinnut mutta ystävällä on sellaisia ja tykästyin🥰.

Todella kiva, sopivasti mukavuudenhaluinen, että ottaa mielellään nokosiakin, sitten taas leikkiajat. Kaikkien kaveri eikä räksytä, vaikka sellaistakin käytöstä voi olla kun alunperin käytetty maatilojen hälyttävinä pihavahtina ja jyrsijöiden ja pienriistan tuhoajina.😄 Saksalaisista pihakoirista jalostettu
mutta ei voi verratakaan suomalaiseen pystykorvaan, vaikka ihania nekin mutta paljon äänekkäämpiä.

Älykäs ja tottelevainen vaikka alussa oli kyllä kaikkea muuta kuin tottelevainen. Tykkää olla sylissä ja varsinainen terapiakoira meille, toisaalta taas myös itsenäinen eikä tarvitse ympärivuorokautista toimintaa.🤭 
Tosin tykkää sukista ja crokseista ja ne kyllä häviää hyvin äkkiä omaan piiloon, niin omat kuin vieraidenkin. Ja sitten on koiralla hauskaa kun niitä metsästämme häneltä. 
No ei siinä voi itsekään muuta kuin nauraa😄.  
Katsoo vielä peräänsä kun ne nappaa, että tulevatko?  On annettu olla, kun niin paljon iloa hänelle tuovat😍

Kolme kävelylenkkiä päivässä ja on tyytyväinen. Ja makupaloja.
Niitäkin nätisti paikallaan istuen odottaa, eikä meuhkaa yhtään. Jos ei huomaa kun itse syö, tulee yhdellä tassullaan seisomaan jalan päälle tai nuuhkaisee jalkaa.

Haluaa olla kaikessa toiminnassa mukana. Meillä on hyvä valokuva, kun kohdistetaan tapetin kuviota lattialla ja koira makaa tapetin päällä, tarkistamassa saumoja😁
Ei mitään vaikeuksia kerrostalossa asumisessa meillä ainakaan ole ollut.

Sopii hyvin myös eläkeläisille. Vähän ollaan mietitty, josko ottaisi leikkikaverin hänelle.
Pentujakin suunniteltiin ja sulhasta etsittiin. Sitten tuli tuo kosteusjuttu niin ei alettu pennuttamaan kun ehkä sitten kun remontti on ohitse, niin on aikaa paremmin ensimmäisiin pentuihin.

Joo, täällä pk-seudulla asustellaan. Pielisen rannallakin vierailtiin ja sieniä keräiltiin kun mies on Pohjois-Karjalan poika. Nykyään ei tule sielläkään käytyä kun kotipaikka hiljentynyt.

Jos siellä suunnalla käydään on Joensuu se paikka ja yövytään kesällä Linnunlahdessa. Kivoja, täysin varusteltuja asuntoja kohtuuhintaan, omalla pihalla ja saunalla ym. 

No tulipas tekstiä. Meidän hauvelista ei vaan VOI kertoa lyhyesti. Voin suositella rotua, jos on pentuna aikaa "sosiaalistaa" ja opettaa tavoille.

Hieno rotukuvaus.
Olen nimittäin saanut ihan toisenlaisen kuvan kun työkaverilla on kaksi ja etäpalavereissa kuuluu kova räksytys aina kun joku kulkee talon ohi. Toisten koirien kohtaaminen on myös aika haasteellista.

Tulis, meillä kyllä menee häntä heiluen muiden koirien luo, varsinkin muiden snautsereiden kesken jotenkin tunnistavat toisensa. Isot koirat väistää ja joskus, äärimmäisen harvoin ei hyväksy jotain koiraa.

Lapsikontakteja ei ole ollut paljon ja niiden kirkkaita ääniä vierastaa. Oikeasti haukkuu vaan lautailijapojille, kun yksi tuli kerran liian läheltä kohti. On kyllä vihainen silloin.
Kun ovikello soi haukahtaa muutaman  kerran ilmoittaakseen muttei jää räkyttämään.

Kiva palaveerata kun koirat räksyttää.  Olen kyllä kuullut muiltakin, että tuntee sellaisia. 
Tunnen kyllä monia sellaisiakin, jotka ovat tällaisia helppoja.
Oli kyllä alussa pentuna varmaan pari kuukautta aika omapäinen mutta kun johdonmukaisesti ei anna periksi huonolle käytökselle niin uskoo kyllä. On ihan reipas koira, ettei rajojen asettamisesta ole varmaankaan kärsinyt😁

KARPALO suurkiitos viesteistäsi 🥰  Innostuin niin, että aloin ihan tässä lähtötohinoissamme postata. Ollaan nyt taas siirtymässä täältä maalta kaupunkiin. Illalla marttailta.

Googlasin kääpiösnautserin, ja tosi ihana on, ja nettikuvauksen mukaan muistuttaa luonteeltaan pinseriä? Sain olla jossain vaiheessa elämääni runsaat puolenkymmentä vuotta kääpiöspinserin "mummo", ja myös tämä söpöliini osallistui innolla kaikkeen mihin toisetkin, oli aika vahva luonne ja osin temperamentikaskin. Tykkäsin kovasti ja ikävöinkin. Hyviä kokemuksia nämäkin, voihan koiralla temperamenttiakin olla, piti puolensa, oli innokas lenkkeilykaveri, todellakin innokas osallistuja  ymv.

Tutuista maisemista kirjoitit. Jos olette joskus tulossa tänne päin, laitatko viestiä, niin tavataan, jos teille sopii? Ja jos kullanmuru on mukana, olisi tosi ihanaa tavata hänetkin 💗

Nyt tiskaamaan ja pakkaamaan laukkua. Mustikoita oli jälleen aamupuuron kanssa iso keko, kurkkua ja tomaattia. Mies oli asetellut ne kauniisti aamiaiselle - mukava ja huomaavainen Pohjois-Karjalan poika 😍 

Palataan!

https://sspk.fi/snautseri-pinseriharrastustoiminta/

AnniKyllikki, tuossa kerrotaan koirien yhteneväisyyksistä ja että snautseri on jalostettu pinseristä. eli ainakin samoja sukujuuria löytyy vaikka snautserissa oli muistaakseni muitakin😄. 

Luulen, että pinseri on ehkä vieläkin topakampi, valpas ja energinen koira🥰. Turkki varmasti helppohoitoisempi kuin snautserilla. jota täytyy trimmata.

Jaa, sinullakin on se toinen puoli löytynyt sitten Pohjois-Karjalasta😃. Arki toimii oikein hyvin, informaatiokatkoksia on jonkun verran, toteaisin näin 35 vuoden kokemuksella päällimmäisenä Karjalan pojasta😅.

Olisi kiva nähdä kyllä, harvoin käymme siellä enää, ei  edes vuosittain. Laitan viestiä hyvissä ajoin, jos liikutaan siellä päin😍

Hyvää matkaa!

Jospa ihan aiheeseen liittyvää välillä😉 

Hevit tänään salaattiannos, tomaattia, mustikoita ja banaania. Pari porkkanaa voisi vielä popsia.
Huomisellle linssikeittoa valmiina ja lisäksi täytyy ainakin marjoja hakea ja katsoo nyt mitä muuta löytyy 😋

Jumpat alkoivat tänään kesäkauden jälkeen. Mielenkiintoinen kokemus oli tuo äskeinen vire-lavis. En olisi uskonut, että ns. tuolijumpassa tulee hiki, mutta niinpä tuli. Tämä jumppa on kai suunnattu vielä minuakin iäkkäämmille, mutta ajattelin käydä, kun jumppapaikka siihen on aivan tuossa tien toisella puolella. Ei tarvii välttämättä edes päällystakkia, ei siis ainakaan vielä. 

Vaaka näytti tänään 65,8. Mietin, että koska olen jo tämän ikäinen ja pituutta noin 1,67, ei oikeastaan vaakalukeman tarvitsisi olla enää alhaisempi. Voisin siis (tai jopa pitäisi) lisätä jotain syötävää päiviini. Siinäpä sitä onkin tasapainoilua. Ns. herkuthan (suklaa, kahvileipä, jäätelö) ovat pannassa kolesterolin vuoksi. En olisi uskonut vuosituhannen vaihteessa (reilusti ylipainoisena) että painin vielä jokin päivä tällaisen positiivisen ongelman parissa. Kiinteytyä toki pitäisi ja saada sitä lihasta, lihasta... 

Vaikka varsinaista laihdutuksen tarvetta ei enää ole, tasapainoilun tarve mulla on varmaankin elämäni loppuun saakka. Tiettyä kurinalaisuutta se kyllä vaatii. Toisaalta tiedostan, että hevi on tärkeää monessa mielessä, terveydellisestikin. Ja tämä on kiva ja hyvähenkinen ryhmä. Kirjoittelen siis tänne edelleenkin, jos se muun porukan puolesta on ok, vaikka laihdutustarvetta ei kohdallani enää ole. 

Hevit tänään: muhennosta (yleisnimi sekoituksille, jota teen siitä mitä kaapista löytyy) jossa porkkanaa, kiinankaalia, ohraa, mifua, sipulia, muutama kantarelli. Kaikki vain sekaisin wokkipannulla, öljytilkka ja sitä kaurajuttua. Ei ehkä mikään gourmet-ruoka, mutta nälkä lähtee. Mustikoita edelleen sekä aamiaisella, välipaloilla että iltapalalla. Tomaattia, kurkkua. Keittiön pöydällä on valmiiksi huuhdottuna erivärisiä pikkutomaatteja iso kulho, niitä napsin aina ohi kulkiessani.

Mukavaa heviviikkoa kaikille ja liikunnan iloa tietysti myös 🥰

Rapsutukset KARPALOn kullanmurulle 💗

Minäkin tuossa juuri paistelin kahdesta vihannespussista kasviksia Myllyn paras suolaiseen piirakkapohjaan . Toinen oli keittojuures ja lisäsin puoli pussia jossa parsaa, paprikaa, selleriä, oliskohan ollut bataattia. 
Usein olen vain tehnyt pelkistä keittojuureksista piirakkaa. Sellaiset tikkumalliset. Katsotaan nyt, mitä tuosta sekoituksesta tulee.

Siihen lisäksi päälle seoksen jossa15%sta  ruokakermaa  ,muna, juustoraastetta , aurajuustomurua. 
Basilikaa laitoin, sipulijauhetta, paprikaa, mustapippuria vähän, hitusen suolaa kun aurajuustossa ja juustoraasteessa on jo.
Koristeeksi vielä minitomaatteja.

Marja ja hedelmäpuoli sai täydennystä kun mies tuli kaupasta, niin saadaan täälläkin kiintiö täyteen.

Meilläkin oli aina kesäisin avomaakurkkua kun äiti laittoi etikkakurkkuja.

Ei ole täälläkään laihduttu ihannemittoihin hevistelyllä, mutta ei ole oikein ollut mitään uusia hevikeksintöjä, joista kirjoitella.  Pyörin edelleen siinä ruokaympyrässä taloa kiertäen ja marjapuskasta toiseen siirtyen ja päivän askel- ja hevigrammakiintiötä täytellen. Mustaherukat alkavat loppua, karviaisia on vielä hiukan ja punaherukkaa ja valkoisia myös löytää, kun tarkkaan katsoo. Luumut ovat nyt parhaimmillaan ja viinirypäleet alkavat kypsyä, kun ne loppuvat.  Uusia pensaita istutettiin tyttären lomaviikolla kuusi ja yksi päärynäpuu vielä odottelee, että sille keksittäisiin hyvä paikka.  Nyt on kiva, kun puutarhoilla on pieniä hillittykasvuosia puita ja ihan kapeita pilarinakin kasvavia, joten pieneenkin tilaan saa mahtumaan hedelmäpuun.

Ja painoista ei ole tilastotietoa, mutta sen lupaan arvioltakin, että puoli kiloa täyttyy vaivatta 👍

Mukavaa hevisyksyä, huomennahan se alkaa!

Ai niin, snautserista piti vielä sanoa, että sukkakiinnostus taitaa olla ihan rotuominaisuus, kun kaverin snauserikin söi sukan ja joutui huippukalliiseen leikkaukseen, ennenkuin se saatiin ulos.  Tunnen niihin lukkarinrakkautta myös siksi, kun tällaisena harmaatukkaisena lyhyitä hiuksia suosivana katson aina hiustenleikkuun jälkeen lattialle ja mietin, että hiuskasasta kyllä luulisi, että siinä on trimmattu snautseri, kun harmaata karvaa on lattia täynnä 😋