Ompulle tsemppiä, toivottavasti olo on sulla hyvä ja jaksat jatkaa.

Jumin aikana ei tullut tänne kirjoitettua mitään kun ei ollut uusia kuulumisi,mutta kävin kyllä lukemassa teidän juttuja. On ollut ristiäisiä ja hautajaisia tässä, hieman olen juhlien aikana syönnyt herkkuja,mutta kuitenkin osanutrannut joka päivä ja pitänyt herkut aisoissa.

maanantaina, 23. toukokuuta 2016 klo 07:24 ohentuva omppu kirjoitti::
Huomenta! Jatkan yksinpuhelua. Jos siellä taustalla joku lueskelee, niin olisi mukava kuulla teidän kuulumisia! Mun nutraus on tällä hetkellä melkoista taistelua luovutushaluja ja syötätystä vastaan, niin kaipaisin kovasti vertaistukea!

Viikko "täysnutrausta" 800 kcal:n dieetillä takana. Syön kyllä vähän soveltaen, eli pusseja ei mene 5 per päivä. Yleensä 2-4 pussia syön päivässä, ja loput kalorit tulee kasviksista ja vähäkalorisesta proteiinista. Viikko on ollut kaikkinensa vaikea, sillä oon kärsinyt pääkivusta, joka jatkuu edelleen. Tämä ei kuitenkaan liity ruokaan, vaan on ihan hartiajumista johtuvaa jännityspäänsärkyä. Pitää koittaa jumppailla ja varata aika hierojalle.

Alkupainoa tälle toiselle nutrausjaksolle en ottanut, mutta edellisestä alimmasta painosta pudotusta 800 g, kun paino tänäaamuna 81.2 kg. Tästä sitten lähdetään tavoittelemaan 7-alkuisia lukemia!

Huomenta, tsemppiä,älä luovuta. Auttasko jos söisit enemmän noita pusseja ? Täällä on viellä menkat ja turvotusta sekä päänsärkyä. Laskusuunassa näyttään kuitenkin paino olevan.

Alkuperäinen kysyjä vuodelta 2006 varmaankin sai silloin kaipaamiaan vastauksia.

Itselläni on kokemusta nutraamisesta ja monesta muustakin laihdutuskeinosta. En ole havainnut niissä mitään eroa keskenään. Minun keholle ja psykkeelle on näyttänyt olevan aivan se ja sama laskenko kaloreita ja syön pienempiä ruoka-annoksia vai nutraanko. Tai ero tulee siitä, että nutrilla laihtuminen on taattu.

Laiharin jälkeen (olipa keino mikä tahansa) en ole havainnut minkäänmuotoisten "elämäntapojen" juurtuneen yhtään sen pysyvämmiksi, vaikka niitä olisi kuinka hionut useita kuukausia siinä laihduttamisen aikana. Lopulta tullaan aina siihen kohtaan, jossa tavoitepaino on saavutettu ja alan miettiä, että näinkö haluan elää loppuelämäni?

Ja ei, en halua.

Lannistavin pudotuksen jälkeinen kamppailu oli vuonna 2011, kun olin tiputtanut kymmeniä kiloja (ei nutraamalla, vaan mukamas elämäntapoja muuttamlla, mutta käytännössä yhtä vähän mitään niistä sain oikeasti omakseni kuin nutratessakaan), ja sitten yritin ylläpitää painoa. Ei tullut niin mitään! Puoli vuotta tappelin tilanteen kanssa. Olin niin päättänyt, että nyt jotenkin ratkaisen tämän ikuisuusongelman.

Mutta voin koko ajan huonosti. Nälkä oli koko ajan. Keho oli säästöliekkitilassa ja päivässä en voinut nostaa kaloreita yli 1000 ollenkaan tai paino alkoi nousta huippuvauhtia.

Sitten aivan istuin alas ja kävin läpi tilanteen. Jos painon ylläpitäminen tarkoittaa näin kurjaa fiilistä ja pelkkään ruokaan ja liikuntaa jatkuvaa keskittymistä, jotta niitä "uusia elämäntapoja" voi ylläpitää, niin olenko siihen valmis. Ei, en ollut.

Ei paino silti noussut lähtölukemiin hetkessä, kuten väitetään. (Tuli ehkä 15kiloa nopeasti takaisin ja sitten on jojoillut itsekseen miten sattuu. Sen kummemmin en ole sitä yrittänyt siirtää mihinkään suuntaan). Mutta juu tänä päivänä se on jälleen samoissa lähtölukemissa kuin oli tuolloin laihdutusta aloittaessani. (Ei siis missään vaiheessa noussut myöskään edeltävää lähtöpainoa korkeammaksi, kun tämmöistäkin väitetään tapahtuvan jotenkin automaattisesti).

Olen nyt aloittamassa osanutraamista/puolinutraamista. Eli lähtöpaino 125kg ja BMI 42,3. Nutraan 5pss suklaapirtelöä päivässä ja sitten syön päivällisen perheen kanssa, koska sillä on sosiaalisesti niin suuri merkitys kaikille. Kaiken järjen mukaan, voin melko vapaasti syödä sen päivällisannoksen muiden kanssa, sillä nutripusseista ei tule kuin 600kaloria/vrk ja normikotiruuasta ei kyllä annoksella saa varmastikaan niin paljoa kasaan, etteikö sillä näissä painoissa laihtuisi.

Valitsen nutraamisen, koska se vapauttaa ruuan miettimisestä. Se tuo varmoja tuloksia. Se ylläpitää väistämättä ateriarytmiä. Se on helppo myös kiireisissä tilanteissa kulauttaa kurkusta alas.

Se mitä yritän tässä matkan varrella etsiä, on vastauksia sille mitä tehdään sitten kun tavoite on saavutettu! Sitten kun on paino tiputettu n.70kg asti ja BMI on normipainohaarukan keskivaiheilla.

Osan vastauksista olen jo löytänyt. Tai lähinnä ne ammattilaiset, joiden puoleen aion sitten kääntyä, olen löytänyt. Jokin keinohan siihen on oltava, että saa nostettua sen perusaineenvaihdunnan sieltä säästöliekistä jollekin järjelliselle tasolle. Jokin keinohan siihen psyykkisesti järkyttävän huonoon oloon, on oltava.

On siis selvää, että käytän ruokaa psyykkisistä syistä, niin järkyttävän huonosti alan voida aina kun siihen ruokaan kajoan mitenkään. Mutta ei ole vielä tullut vastaan sitä ohjetta, jolla oikean oikeasti tapoja voi muuttaa, "itsesäätelykeinoja oppia", jolla ruuan voi korvata jollain toisella mielihyvää tuottavalla toimella jne. Näitä yritän löytää.

Matka sinne oikeaan painoon menisi minulla aivan yhtä tuskaisesti riippumatta valitusta painonpudotus tavasta. Sen vuoksi valitsen tavan, jonka tiedän väistämättä toimivan. Ja kun otan siihen tuon päivällisen mukaan, niin voin jatkaa sitä kuukausia ja kuukausia. Eikä tarvitse lopettaa sitä 3kk päästä, kuten pelkkä nutraus tulisi lopettaa.

Hei, Milla Kremppa. Luin tuon sinun tarinasi mielenkiinnolla koska itse olen tässä aloittelemassa (suunnitteluvaiheessa) laihdutusta ja mietin tuota nutraamista.,olen joskus kokeillut ja ne on niin kamalan makuisia että ajatuskin yököttää. Mutta tiedän ettei minulle
sovi miikään muu laihdutuskuuri. Koska olen "kaikki tai ei mitään ihminen". Olen kärsimätön ja luovutan hetkessä. Olen kokeillut vähentää ruokaa, syönyt tosi terveellisesti mutta kilot ei vaan tipu. Tuntuu siltä että aineenvaihduntani
on täysin pysähtynyt. Lihon vaikka en söisi mitään. Tiedän etten kuitenkaan pysty/halua syödä pelkästään nutrilettia joten mietin tosiaan tuota yhden ruokailun tekniikkaa. Pelkään vain että siinä on yksi paha pelko. Eli ahmiminen. Kun antaa luvan syödä syökin sitten joka aterialla enemmän ja enemmän ja kaloreita voi tulla kaksinverroin eli koko päivän kaloreiden verran ja laihdutus olisi näin turhaa. MUTTA. On varmaan kokeilemisen arvoinen. Tsempataan toisiamme ja kerrotaan onnistumiset tai pettymykset. Tsemppiä sinulle

Milla Krempalla on paljon samanlaisia ongelmia ja ajatuksia. Itse se laihdutus on ollut hirveän vaikeaa mutta vielä vaikeampaa laihtumisen jälkeen on ollut estää lihominen. Jollain tapaa mua pelottaa että kun mennään viikkoja/kuukausia (mulla ylipainoa 40g) pienillä kaloreiolla niin millaisia tuhoja se tekee aineenvaihdunnassa tai lihaksissa. Nutrilla proden määrä on ollut kamalan pieni, lihaskato on kyllä selviö silloin. Olenkin käyttäny easydietin pusseja sekaisin nutrin kanssa, välillä easya pelkästään, koska siellä proteiinimäärä on selkeesti suurempi. Jostain kuulin että nutrilla on uudet ohjeet joissa nostetaan proden määrään, ei pusseissa, vaan suositellaan prodelisää per päivä. Tietääkö joku tästä enemmän? Joka tapauksessa laihtumisessa lähtee lihaksia mutta pitääkö niitä sitten lähteä maksimimäärä.

On tämä suuri savotta. En tiedä miten pusseja syömällä oppiii uusille terveellisimmille tavoille mutta ainakin ruoasta vieroitus toimii niillä.

Tsemppiä jokaiselle. Hyvä että täällä on muitakin.

Viime vuonna laihdutin 24-25 kg osanutraamalla ja joulun ja uuden vuoden jälkeen tuli takaisin pari kiloa. Jatkan laihdutusprojektia viellä osanutraamalla, normaalipainoon on viellä 10-12 kg.

Paino on laskusuunassa pitkän jumin jälkeen. Tänään oli paino 72.1 kg

Mulla ei osanutraaminen herätä syömishimoja,tosin en ole koskaan ollut ahmijatyyppiä.
Ongelmana on kilpirauhasen vajaatoiminta ja korkea verensokeri mitkä vaikeuttaa laihtumista sekä kivut jotka välillä vaikeuttaa liikunnan harrastamista. Kesällä pyrin kuitenkin kävelemään/ hölkkäämään sekä kahvakuulailemaan.

Prodelisä olis muistaakesi 20 g pv, ainakin jostain nutraussivulta luettu,olisko ollu nutrilettin sivuilta tai nutri-sannin.

Mulla menee nutrilettin,allevon, naturdietin ja fit&feelgoodin pirtelöt ja allevon keittoja,kasviksia,puuroa ja mehukeittoa,rahkaa,soijarahkaa, vähän kanaa,lihaa tai kalaa salaatilla tai kasviksilla,välillä leipää juustolla ja leikkeellä.

Hei!

Täällä uusi vanha nutraaja liittyy mukaan joukkoon. Vuodenvaihteessa kirjoittelin kuinka en tälle uudelle vuodelle voikaan vetäistä perinteistä nutrausta raskauden takia. No nyt on tyttö reilun kuukauden ikäinen ja imetys meillä ei ole valitettavasti onnistunut joten voin hyvällä omatunnolla rueta nyt nutraamaan .

Sain kuin sainkin raskauden aikana perusruokavaliolla kilot pidettyä kurissa siten ettei varsinaisia raskauskiloja jäänyt. Tai tuli kyllä herkuteltuakin liian paljon mutta kiloja ei kumminkaan kertynyt. Paino oli ennen raskautta vuoden päivät 85-90 kg:n välillä. Synnärille mennessä painoin 94,5 kg. Kotiutuessa paino oli 88-89 kg. Ja siitä reilun viikon kuluessa paino tippuu 80 kg:n tietämille. Turvotusta oli vissiin aika paljon ja oli myös sen verran rankempi kokemus tuo tyttären syntymä että ruokahalutkin katosi joksikin aikaa. Olenkin vitsaillut että mulle tehtiin varmaan hätäsektioon yhteydessä samalla vatsalaukun pienennysleikkaus.

Nyt sitten pudottamaan näitä ennen raskautta kertyneitä kiloja. Ylipainoa on vielä n. 18 kg. On aika laiha-läski olo, koska olen kumminkin paljon pienempi kuin ennen raskautta, mutta löysää on paljon. Tilanne ei kuitenkaan ihan toivottomalta vaikuta, että eiköhän tästä kuntoilemalla ihan hyvä vielä tule.

Toivuin sektiosta huolimatta nopeasti ja viikon jälkeen aloitin lyhyillä vaunulenkeillä liikunnan. Siitä viikon jälkeen tehtiin jo pitkiä reippaita vaunulenkkejä. Nyt olen käynyt pari kertaa tekemässä ylämäkitreeniä, jotta sais enemmän tehoja pelkkään kävelyynkin. Viime viikolla kävin myös ekalla pyörälenkillä ja ulkolaitteilla varovasti aloittelemassa lihastreeniä. Vatsalihaksia en tietenkään vielä tehnyt. Lantionpohjalihaksia olen treenannut muistaessani ja myös syviä vatsalihaksia alkanut aktivoimaan pikkuhiljaa.

Lauantaina tosiaan aloitin nutrailun vanhoilla kaappiin jääneillä pusseilla. Tänään aloitin tuon 10 päivän Super Start-paketin. Se kuuri ois tarkotus vetäistä täysnutraamalla ja sitten rueta lisäämään ruokaa. Pitempään en halua täysnutrata ettei viimesetkin lihakset surkastu. Mutta tämmönen nopea alku houkuttelee.

Tulipas paljon tekstiä. Toivottavasti tänne saadaan vähän lisää porukkaa mukaan nimittäin vertaistuki tulee tarpeeseen...

Ai niin, lauantaina aamupaino oli 81,7kg. Jännätään paljonko kuurin aikana tippuu

Hei! Minäkin tulen mukaan. Toivottavasti saataisiin tähän ketjuun vähän eloa.
Aiemmin olen nutrannut pariin otteeseen. Saanut pois reilu 10 kg. Sitten olen tullut raskaaksi ja lihonut uudelleen. Tätä nutraus kertaa olen harkinnut jo monta kk. Eilen otin itseäni niskasta ja aloitin homman. Vaaka näytti eilen 107,4kg. Hetkessä painoa tullut viisi kiloa lisää. Eka tavoite olisi päästä alle sadan. Siitä sitten alaspäin. Lopullisena haaveena 7 alkuinen luku. Pituutta minulla on 174cm.
Nyt kiiruhdan töihin. Pyrin kirjoittelemaan ainakin viikottain tai jopa tiheämmin kuulumisiani.
Tsemppiä kaikille jotka ovat samassa veneessä.

Täällähän on hiljaista! Miten teillä menee?