Joo mä huomaan kyllä stressatessani että kädet käy ihan liian tiuhaan kohti suuta. Parisuhde kiloista nää kaikki alkoi. Sitä vaan on niin helppo käpertyä sohvan nurkkaan yhdessä ja mussuttaa.

Nyt sitä ei kyllä usein tapahdu. Onneksi. Tai ois voinu vaihtua porkkanaan ja dippiin.

Heipä hei pitkästä aikaa! Tulin päivittelemään vähän kuulumisia, kun sain ihan viime hetkellä hankittua maksullisen vuosijäsenyyden tarjoushintaan.

Siinäpä ne hymiöt sitten olivatkin. Eli tilanteeni on tällä hetkellä se että en saa laihduttaa. Tai siis, tarkkaan ottaen SAAN yrittää syödä terveellisesti ja liikkuakin jaksun mukaan, mutta vaa'alla käynti on pannassa ainakin kesän alkuun asti. Enkä saa ottaa laihdutuksesta yhtään stressiä tai asettaa mitään tavoitteita joista voisin stressiä kehittää tai hankkia pettymyksiä.

Kiltisti olen kuitenkin ohjeita noudattanut, lähinnä siitä syystä että eipä tässä tilanteessa muutakaan voi. Jo syksyllä isän poismenon jälkipyykki aiheutti siis masennusoireita. No, draamaahan sitten jatkui alkuvuoteen asti, ja loppusyksystä päälle pamahti kunnon uupumus sekä lisäksi epätyypillistä masennusta. Pohjalla kun on vielä asperger joka tekee sen että stressistä on paremmissakin olosuhteissa normaalia vaikeampaa palautua, niin kunnon soppa on valmis. Nyt aivan hiljattain olen alkanut saamaan unettomuutta hieman korjattua melatoniinin avulla. Lisäksi hammaslääkäri määräsi purentakiskon kaveriksi lihasrelaksantteja jotka myös auttavat vähän. Mutta muuten...päivä kerrallaan mennään. Se mitä jaksan, riippuu täysin päivän vireystilasta joka vaihtelee zombin ja puolitehoisen välillä. Luonnollisesti, elämässä on nyt tärkeintä hoitaa pakolliset hommat ja toiseksi tärkeintä käyttää joka päivä tuhottomasti aikaa erinäisiin rentouttaviin aktiviteetteihin. Siitä sen stressitason pitäisi alkaa hilautumaan alaspäin, mutta todella hidasta on.

Laihdutusprojektin eteen en ole pystynyt näissä olosuhteissa paljon tekemään, mutta jotain kuitenkin. Olen yrittänyt pitää kiinni hyvästä ateriarytmistä ja syödä päivässä sen puoli kiloa kasvista. Ja ylipäätään kiinnittää huomiota syömisiin aina kun olen suinkin jaksanut. Luulen, että paino olisi tämän vuoden puolella tullut ihan pikkuisen alas siitä mitä se loppuvuodesta pahimmillaan oli, mutta varmasti en voi tietää ennen kuin saan luvan mennä vaa'alle ja aloittaa kunnon urakoinnin. Puutarhassa olen vähän pyörinyt, seuraava askel olisi aloitella taas kuntoliikuntaa, heti kun kunto sellaisen yhtään sallii.

Saa nähdä, koska pääsen osallistumaan täysipainoisesti tänne. Joitain kuukausia siihen vielä varmaan menee. Siihen asti, koitan ajatella vain että parhaani teen, ja mitättömän vähän on kuitenkin parempi kuin ei sitäkään.

Toivottavasti teillä muilla menee paremmin! PiBa, onko muista "hiljaisista" kuulunut mitään?

I am back Viimeisenä mahdolllisena päivänä heräsin ostamaan jäsenyyden, jotta saadaan projekti taasen potkaistua käytiin. Mikä tapahtuu kyllä vasta kuun loppupuolella, ensin pitää lusia talviloma ja aion herkutella kiinalaisella ruoalla ihan luvan kanssa!

Ihan ennätyspainossa ei tällä kertaa olla - siitä onnittelen itseäni Suunta alaspäin, jaksaa kesälläkin sitten juosta paremmin koirien kanssa metsässä.

Nähdään!

Tervetuloa takaisin pikkumanaatti ja Anni Manninen
Jossain viestissä alkuvuodesta kirjoitinkin, että menetetyt kilot on saatu kaikki takaisin ja nyt taas koti alempia lukuja. Sanoin myös että varsinainen projekti alkaa ehkä helmikuussa, no sitä tässä edelleen odotellaan, mutta näyttää se toimivan ihan näinkin, kun pahimmat sudenkuopat kiertää. Alkuvuodesta lähtenyt 4 kg, tai 5, muttayksi tuli takaisin kun lipsahdin vanhoihin tapoihin viikoksi. Meikäläisen vanhat tavat siis sisätää iltapalan, jossa on yleensä pelkkiä turhia kaloreita (alkoholi, suklaa ja karkit, chilipähkinät ja juustonaksut), mutta nuo kun jättää välistä, niin kalorit pyörii 2000-2500 ja silläkin määrällä muutama gramma aina alenee. Hidastahan tää on, mutta jos sitten kestäisi.
Mun nykyisiin paheisiin kuuluu puffet jätski, niitä menee päivässä 1 ja parhaana 2.

Liikunta on aika vähissä, kerta viikossa uinti ja tanssitunti. Nyt loppuu tanssikin, tai olisi sitä vielä pari kertaa jäljellä, mutta taidan ihan suosiolla jättää välistä, kun jalka kipeytyy joka kerta.

Itseasiassa kävin vihdoin ja viimein lekurissa viime viikolla, vastahan se on ollut kipeä viime syksystä. No nyt otettiin kuvat ja tiistaina uusi lekuri, saa nähdä löytyykö jotain sellaista, minkä vois korjata, vai pitääkö vaan kärvistellä

Mulla on tää viimeinen vuosi ollut jotenkin kasvattava, monellakin tavalla. Saa nähdä onko viisaus katoavaista, vai kantaako eteenpäin. Yksi missä sen huomaa, niin olen nyt hylännyt laihdutuksen projektina, vaan lähestyn sitä kautta rantain ja yritän opetella juurikin vaikka karkkien ja muun sellaisen korvaamista hedelmillä. Mähän siis tykkään hedelmistä, mutta se on vain tapa että tulee otettua suklaata eikä aplari, joten näin pienin askelin tällä kertaa.

Pikkumanaatille tiedoksi, että kyllä Mimmu ja Gourmandkin varmaan jossain vaiheessa taas aktivoituvat. Ollaan silloin tällöin nähty, vaikkakin harvakseltaan.

Tervetuloa takaisin kummatkin ja jaksamista Pikkumanaatille.

Toivottavasti Minskikin jaksaa tallustaa polkua eteenpäin.

Mukavaa viikkoa kaikille

Kyllä täällä eteenpäin mennään. Nyt on kylläkin jokin ihme olo kun elimistö on vähä tukossa. Tavoitteita on asetettu ja semmonen selkeä on että alle 80 pitää olla ennen heinäkuuta. Siinä on otettu huomioon normiruokaan siirtyminen joka tuo sit itsellään sen muutaman kilon.

Ihanaa ku sataa. Pääsee sen jälkeen lenkille puhtaaseen ilmaan.

Heippa kaikille
Menin kuulkaas typeryyksissäni syömään taas suklaata pääsiäisen aikaan vaikka ei hirveesti mieli tehnytkään ja yllätys yllätys, nyt ollaan taas koukussa ja suunta aivan väärä

Joka päivä eletetään sitä normaalia loitusua, huomenna sitten...

No ehkä se tästä taas. On ollut vähän extra stressiä ja sehän on hyvä tekosyy lyödä kaikki läskiksi.

Toisaalta mun nilkka on ollut kipee jo viime syksystä ja vihdoin ja viimein menin lekuriin, joka ei löytänyt mitään varsinaista syytä ja passitti sitten fyssarille. Fyssari teippasi ja käski tehdä erilaisia harjoitteita, kuten kuntosalin harjoitteet pyöräily ja tasapaino juttuja, ja tilanne tarkastetaan sitten kk:n kuluttua, joten ehkä tuota urheilua nyt saisi lisätyksi.

Pari päivää lomaa, joten seuraavaksi auton renkaiden vaihtoon, sitten siivousta ja sitten voisikin käydä uimahallilla rentoutumassa.
Huomasitteko muuuten lehdestä jutun Päiväkummun uusitusta kylpyläosastosta. Vaikutti aika mukavalta, pitänee pistäytyä sielläkin jossain vaiheessa. Ei sen puoleen, kyllä neidonkeitaassa ihan hyvä on uida ja saunoa, mutta olisihan tuo vähän erilainen.

Tsemppiä kaikille

Hei kaikki ja kivaa että tämä ketju näyttää taas aktivoituneen!

Piba, Ethän sinä ole kokonaan läskiksi lyönyt kun vielä jaksat tännekin kirjoitella. Se on ihan selkeää toimintaa elämäntapamuutoksen eteen.
Toivottavasti nilkkasi saadaan kuntoon!

Täällä viime viikko meni aika lailla penkin alle, ja tällä hetkellä fiilikset on sellaiset että tälläkin viikolla stressinpurkaminen on ykkösprioriteetti. Minullahan on nyt se tilanne etten pysty palautumaan stressistä normaalisti (=käytännössä ollenkaan) ja kerään vaan lisää stressiä ihan olemattomistakin asioista. Mutta tämän viikon koitan elää kuin pumpulissa, niin jospa se alkaisi taas päivä paistaa tähänkin risukasaan. Pitäisihän sen stressin laskemisen edistää laihtumistakin, ja toisaalta tämä nykyinen tilanne ei painon putoamista varmaan millään lailla edistä.
Liikunnasta ja herkuttelusta en nyt huolta kanna (vaan saatan päinvastoin leipoa vähäsen stressintorjunnan nimissä ), mutta jos nyt saisi ylläpidettyä hyvää ateriarytmiä ja syötyä kasviksensa, niin olisihan se sekin jo jotain.

Siinähän se tärkein pikkumanaatti
"Jos hyvä ateriarytmi ja kasvikset..."

Hei. Täälläpä on hiljaista.
Välillä Lohjan suunnalla vieraileva immeinen kirjottelee pitkästä aikaa tänne.
Mistäs tässä alottaisi. Sain nyt hankittua viimesellä jäsenyyden itelleni ja vuoden alusta alkaa urakointi (isäntä saa luvan lähteä mukaan urakoimaan) ja elämäntapojen muutos. En ikinä ole painanut ei raskaana näin paljon kuin nyt....

Mitäs teille kuuluu?

Omista kuulumisista sen verran, jotta lapsiluku meillä lisääntyi elokuun alussa (sopivasti meidän hääpäivänä). Maailmaan saapui pieni tytöntyllerö. Rannekanava operoitiin 2015 lokakuussa ja uudestaan operoitiin 2016 marraskuun loppupuolella. Nyt toivotaan jotta käsi toimisi oikein.

Töihin paluusta en tiedä. Ensi kuussa olisi keskustelu asiasta pomon kanssa. Eli keskustellaan palaanko töihin heti vanhempainvapaan jälkeen vai jäisinkö syksylle asti kotihoidontuelle.

Heippa The Bun
Ollaan edelleen olemassa, mutta kaikki palanneet lähtökuoppiin ja KK:sa ei taida käydä enää kukaan tällä haavaa. Mun olis tarkoitus ruveta taas töihin (työpaikan terveystarkastuksessa kaikki arvot punasella, mm sokeri 7.2), joten pitäisi taas ottaa itseään niskasta kiinni.

Laita viestiä jos tulet tännepäin, mä käyn sivuilla yleensä sunnuntaisin ja muita tyttöjä näen aina silloin tällöin, ainakin pari kertaa kuussa ellei sitten viikoittain.

Tsemppiä meille kaikille ja onnea perheen lisäyksen johdosta