Moi,
mikään asiantuntija en ole, mutta omasta kokemuksestani voin kertoa, että minulla verensokerin lasku/heittely aiheutti ahmintaa. Joskus ahmin suklaapatukoita suuhuni kädet ja jalat täristen, pikavauhtia, kun verensokeri oli aivan liian alhaalla. Toisinaan, vaikka en siis mitään tärinä/pahoinvointikohtausta saanutkaan, oli sellainen olo, että tulen hulluksi jos en saa jotain makeaa tai ainakin voileipää tai kahta tai kolmea tms. Tässä tilassa sitten tavaraa meni kurkusta alas mahdottomat määrät . . .

Päätin kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota lueskeltuani sen hyvästä vaikutuksesta mm. sokeritasapainoon ja muutamat tuttavani kehuivat, että makeanhimot ovat hävinneet ja ovat paljon virkeämpiä ja pirteämpiä ja jatkuva napostelun tarve on hävinnyt.

Kokeilin ja jäin koukkuun, koska lukemani ja kuulemani piti paikkansa. No, välillä eksyin harhapoluille ja siksi nyt Kk:ssa, mutta kaipasin kovasti sitä entistä hyvää oloa; ei verensokerin heittelyä, väsymystä, ärtyisyyttä, turvottavaa vatsaa. Enää en ole kärsinyt ahmimisongelmista. Jos tunteet saavat minut syömään, senkus syön, sillä ei tee mieli enää "pullamössöä" ja suklaatia tms. Usein huomasin syöväni myös päänsärkyyn ja päätä särki tosi usein. Siihen auttoi käynti optikolla ja uudet rillit, ei säre enää.

(Ja pikkulisäyksenä; kyseessähän ei siis todellakaan ole mikään "kitukuuri", vaan nopeiden hiilareitten vaihtaminen hitaiksi hiilareiksi. Syödä saa erittäin hyvin ja hyvää ruokaa, eikä kaikkia herkkuja tarvitse itseltään kieltää. Nälkää ei saa eikä tarvitse nähdä).

Jatkan tähän vielä, että yksi iltamässäilyn syy voi olla yksinkertaisesti väsymys ja sen aiheuttama mielialan lasku sekä vaikeus hallita mielitekoja. Itse olen tämän omalta kohdaltani usein todennut, kun palaan lomilta yleensä kevyempänä kuin sinne lähden. Siis mahdollisuus nukkua riittävästi ja noudattaa omaa luonnollista rytmiä ehkäisee ylimääräistä ruuan puputtamista. Oman unirytmin seuraamiseen ei valitettavasti ole arjessa kovinkaan monella mahdollisuuksia. Itse olen aamu-uninen. Vaikka nukkuisin 9 tuntia klo 22-7, olen seuraavana päivänä ihan naatti. Jos taas voin nukkua klo 00-9, olen ihan eri ihminen eikä makeanhimojen kanssa tarvitse kamppailla.

Alkuperäiseen viestiin;

Minna_ ; tiedän täsmälleen miltä sinusta tuntuu. Itselläni on tällä hetkellä aivan samallainen tilanne. Kaiken lisäksi tilanteessa harmittaa se, että olen lihonut jok'ikisen aikaisemmin laihduttamani kilon (14kg) takaisin ja saanut vielä muutaman bonuskilon kaupan päälle... Ei siis yhtään kiva.

Itse olen huomannut, että kohdallani on jonkinlainen riippuvuus-taipumus - oli kyse ruoasta, shoppailusta, mistä tahansa. Ruoan suhteen tilanne on tämä: Vaikka tiedän, että jos haluan laihtua, ei minun kannata syödä herkkuja, niin silti menen koulun jälkeen kauppaan ja ostan nakkeja+ranskalaisia, poppareita, limsaa jne jne jne. Kamalaa Kun pääsen yhdestä riippuvuuden kohteesta eroon, tulee tilalle toinen. Omalla kohdallani auttoi se, että yksinkertaisesti vaihdoin riippuvuuden kohteen toiseen, KEVYEMPÄÄN, versioon. Esim sipsejä en syö enää lainakana, ostan light-poppareita. (sipsipussi = n.1500kcla, popparipussi = n.300kcla.) Toki olisi hyvä, että ruokaan ei syntyisi riippuvuutta ja sitä pystyisi nauttimaan ilman huonoa omatuntoa, mutta minun kohdallani tämä ei vain onnistu. Olen ravitsemusterapiassa ym. käynyt. Syön noita poppareita lähes joka päivä, mutta sallin ne itselleni, koska tiedän, ettei niistä mene laihdutusoperaationi tai elämäni pilalle.

En tiedä auttoiko sinua yhtään tämä viestini, mutta pääasia oli, ettet todellakaan ole ongelmasi kanssa yksin. Kokeile tuota minun vaihtoehtoani, eli vaihtaa aikaisemmat herkkusi kevyempii vaihtoehtoihin. Minulla auttoi tosi paljon. TSEMPPIÄ KOVASTI <3

Kun rupesin paranemaan suhteellisen pitkäaikaisesta kitudieetistä huomasin sen johtavan hallitsemattomaan mässäilyyn- ja siinähän sitten mässäiltiin kunnon ruoan kustannuksella eli tulos oli aikalailla 0: herkut eivät pidä kylläisyyttä. siitä syntyy kierre joka mun osallani onneksi kesti aika vähän aikaan. sen sijaan kierteestä pois pääseminen on hidasta mutta ei kannatakkaan kiirehtiä.
ensin jouduin hyväksymään painonnousun mikä mun osallani oli toivottavaa. tein säännölliset ruoka-ajat ja jokaisella kerralla söin paljon, niin paljon ettei seuraavalla aterialla ollut nälkä etenkin kun välissä tuli herkuteltua mutta jatkoin sinnikkäästi enkä luistanut ruoka-ajoista vaikka ei olisi ollut nälkä: elimistö alkoi pyytään ruokaa oikeaan aikaan. oliiviöljyn jopa runsas käyttö (etenkin alussa) piti huolen siitä että jokainen ateria on tarpeeksi energia rikas. kun syö paljon kasviksia suhteutettuna rasvan määrään elimistö tietää saaneensa tuoretta, aitoa ruokaa joka yhdistettynä rasvaan sulaa ja pitää aineenvaihduntaa yllä. proteiinit ylläpitää lihaksia, ja näin myös aineenvaihdunnan tasoa ja ennenkaikkea täyttää. hiilihydraatteja tarvitaan myös- ylläpitää kylläisyyttä, ja tasapainottaa verensokeria etenkin niillä joilla verensokeri heittelee reippaasti. kumminkin kuitupitoisin on paras.
kokemusta löytyy, ahmimiskierteestä pääsee jos tulee makeanhimo oma vinkkini on tehdä puolikkaaseen ruisleipään kananmuna täyte tomaatilla ja sen lisäksi pähkinöitä, avocadoa, aurinkokuivattuja tomaatteja tai jokin muu rasvan lähde. sen lisäksi ehkä lasi maitoa. jos vielä tekee mieli herkkuja, niin antaa mennä mutta väitän että kun on kunnon ruokaa alla kohtuuskin pysyy

Mooi!

Oon kahtena päivänä ilmeisesti syöny vähä niukasti normaali ruokaa (tunnistan makeanhimosta) joten mietin että onko se salivuutta vastaan jos asetan itteni suklaattomalle nyt arjen ajaksi? Siis ideana se että näinä 4 päivänä muistutan itteäni normaali ruoasta?
En itse pidä tätä rajoittamisena sillä ehdottomasti tulen tällä viikolla vielä nauttimaan suklaasta, enemminkin yritän toimia fiksusti sillä jos syön suklaata tai muita karkkeja ruoka-halu yksinkertaisesti katoaa! Ja se taasen johtaa suklaakierteeseen siksi en usko että pieni pala suklaata päivässä toimisi nytten- jos syön alle tuhdisti normaali ruokaa parina päivänä uskon että suklaan syönti kohtuullistuu. Mielipiteitä?

Samaa mieltä Coconutpower.
Salliva syömistä kannattaa toteuttaa siinä vaiheessa, kun muu syöminen on laadullisesti, määrällisesti ja rytmillisesti kohdillaan.
Eli ensin syödään nälkä pois ja sitten voi herkutella mieltymysten mukaan.

Joo niin itsekkin ajattelin. Yleisesti ottaen osaan kyllä syödä tarpeeksi sillä paino pysyy siinä missä on, suklaahimoja ei ole kovin paljoa (ehkä päivässä 30 g, ei aina sitäkään) mutta nyt on mennyt hiukan enemmän. Ei sekään paljoa mutta tiedän että se on merkki liian vähäisestä energian saannista. Kuitenkin mietin ettei tämä nyt olisi tietynlaista alitajuista rajoittamista mutta enpä usko

En tiedä, mikä on oikeaa sallivuutta, mutta teen samoin. En syö herkkua, jos tunnistan, että sen halun takana on liian vähäiset kalorit syömisesta tai kasviskiintiöni on alakantissa. Silloin mielihalu ei edes kasva kovin huomiota herättäväksi, kun kaupassa/iltapäivä kahvilla sanoo itselleen, että ei tämä ole sua vaan tämä on sun syömättömyyttä.

Jos vielä seuraavana päivänä syömisen lisäämisenkin jälkeen tekee mieli niin sitten annan mennä.

Kyllähän tuli eilen todistettua itselle että vähillä kaloreilla kitkuttaminen ei onnistu Kokouksen takia jäi päivällinen väliin ja niin sitä illalla tuli mätettyä 100 g lakua suurinpiirtein purematta alas. Samainen lakupussi on tönöttänyt kaapissa avattuna varmaan viikon, ei ole edes mieli tehnyt.

Suklaalle mun oli pakko tehdä totaalinen stoppi, olin joulun aikana niin pahassa koukussa että vieroittautuminen on paikallaan Ja kun sitä ei syö niin ei kyllä kaipaakkaan.

Selkeästi mulla nuo ateriarytmit on auttaneet, ennen jäi lounas väliin ja ilta olikin yhtä pitkää päivällistä kun ei ole muka ikinä saanut ruokaa. Makeanhimo loppui oikeastaan ekalla viikolla, nyt onneksi pystyy ottamaan pienen herkun ja lopettamaan, paitsi ne eiliset

Miksi ruokailun jälkeen tulee niin voimakas makean nälkä. Hillitysti kaloreja sisältävän ruuan jälkeen tulee voimakas mieliteko edes yhteen suklaapalaan. Useimmiten mieliteko kohdistuu suklaaseen. Ateriani sisältää proteiinia (jotakin lihaa) ja kasviksia (kaaleja, porkkanaa, papuja tms.). aterian jälkeen on muuten kylläien olo, mutta himo palaseen suklaata ja pieneen kahvitilkaan on päätä huumaava. Ennen laihdutusprosessiani en huomannut vastaavaa ilmiötä.