Mulla on nyt mennyt vähän huonommin herkkujen suhteen. Tämä viikko kokonaan punaisella ja viimeviikko useimmiten punaisella. Ongelma varmaan lähinnä se, että mietin kokoajan syömisiäni, en saa ajatuksiltani hetken rauhaa ja rentous on kaukana. Pitäisikö jälleen pistää hetkeksi täysi stoppi herkuille? Jos otan päivän syömisistä herkut pois pallurat pysyy vihreinä ja energia koostuu oikein. Iltaa kohden kuitenkin lankeen syömään 100 g tummaa suklaata tai 100 g salmiakkia, joka nostaa kalorit yli ja energia+herkkupallon punaiselle.
Miten muilla on nyt mennyt herkkuasian suhteen?

keskiviikkona, 26. lokakuuta 2011 klo 21:53 hunajahani81 kirjoitti::
Ongelma varmaan lähinnä se, että mietin kokoajan syömisiäni, en saa ajatuksiltani hetken rauhaa ja rentous on kaukana. Pitäisikö jälleen pistää hetkeksi täysi stoppi herkuille?

Ongelmasi ratkaisu saattaa olla juuri päinvastainen kuin ehdotit. Silloin, jos syömisten miettiminen vie liikaa aikaa, voi olla hyvä joksikin aikaa unohtaa merkkaaminen kokonaan ja keskittyä näläntunteen mukaiseen syömiseen sekä painon kannalta tärkeimpiin asioihin. Herkkujen tietoinen poisjättäminen ei tai vähentäminen ei ole niiden "kärkipäässä".

Useimmilla ratkaisu herkkujen määrän kohtuullistamiseen löytyy näistä asioista, sinunkin kannattaa ainakin kokeilla:

1. Reilu syöminen jokaisella aterialla, kylläiseksi asti (ei vain ennalta "sopivaksi" päätettyä annosta)
2. Rasvaa ja proteiinia jokaisella aterialla mukana
3. Yli puolet kaloreista syödään ennen valveillaolon puoltaväliä

Se, että kerrot syöväsi herkkuja etenkin illalla kertoo yleensä liian vähäisestä syömisestä päivän aikana. Aterioiden ei tarvcitse olla vähäkalorisia eikä kevyttuotteita tarvitse käyttää lainkaan. Myös se voi auttaa, että opettelee sallimaan itselleen jonkin herkun vaikkapa aterian jälkeen. Se auttaa poistamaan ajatuksen siitä, että herkut olisivat jotenkin kiellettyjä. Laihdutuskuureissa ne voivat sitä ollakin, mutta pysyvään painonpudotukseen ja pieniin muutoksiin tähtäävässä ohjelmassa eivät ole.

Sinun kannattaa tutustua Patrikin vastauksiin tässä ketjussa, niitä löytyy useampia heti ketjun ensimmäiseltä sivulta alkaen.

torstaina, 27. lokakuuta 2011 klo 05:12 SK-58 kirjoitti::
Ehdottaisin täyttä stoppia, herkkuja syömällä ei kukaan laihdu

Noin selkeä väite vaatisi ehkä tuekseen muutakin kuin mutua. Käsittääkseni moni on laihtunut sallimalla itselleen myös herkut. Mutta toki kaikki tyylillään. Eniten tässä on minusta kyse siitä, että haluaako laihduttaa tässä ja nyt vai opetella elämää, jossa ei tarvitse aina välillä laihduttaa. Hetkellinen totaalikieltäytyminen on paljon helpompaa kuin pitkäpiimäinen kohtuuden opettelu - siis minun mielestä. Itse en kuitenkaan ole totaalikieltäytymisjaksoillani oppinut mitään sellaista, joka olisi kantanut minua jälkeenpäin.

Olen huomannut, että usein (en siis tarkoita täällä kiloklubissa vaan oikeassa elämässä) ne, jotka kauheasti kehuvat kuinka "itsekurillaan" eivät ole syöneet sitä ja sitä makeaa ovat samoja tyyppejä, jotka sitten jossain välissä sanovat, että eivät oikeastaan tykkää makeasta - ehkä joskus tekee mieliä salmiakkia. Niin meidän, joiden makumieltymys on ihan toinen, pitäisi sitten elää näiden toisten elämänfilosofian armoilla?

Minä ainakin keskittyisin noihin Papen neuvoihin. Eli syö rittävästi eikä mitään kevytruokaa. Jos haluaa suunnitella ruokavaliotaan, niin voisi ehkä olla syytä hetki pyrkiä vaikka nollavajeeseen ja tosiaan sillä ruualla, ei niillä herkuilla.

Itse katkaisin herkuttelukierteen keväällä viikon herkuttelulakolla. Eli suunnittelin viikoksi ruuat ja päätin, että sen viikon aikana ei sitten herkutella. Minulla viikkon "lakko" riitti katkaisemaan kierteen ja kun söin sen ajan vähintään riittävästi sitä terveellistä perusruokaa.

Sen jälkeen olen opetellut määrittämään mielihaluni. Kun esimerkiksi tekee mieli "jotain makeaa" niin yritän määrittää tarkemmin, että onko se makea suklaata tai kenties salmiakkia tai vaan marjarahkaa. Kyllä se mielihalu sieltä tarkentuu ja sitten voi sen tarkentuneen mielihalun mukaan käydä kaupasta hakemassa mitä haluaa. Eli jos haluaa sinisiä karkkeja (minulla yleinen mielihalu), niin sitten haetaan kaupasta niitä sinisiä karkkeja. Tai kuten viimeksi hain mäkkärin juustohampurilaisen.

Mutta tosiaan herkuulakot yms. on kokeiltu niin monta kertaa, että olen oppinut, ettei moinen sovi minulle. Pieniä määriä herkkuja pitää saada silloin, siltä tuntuu. Jos kiellän herkut totaalisesti, kyseessä on vain kytevä aikapommi. Sen lauetessa syön sitten viikon aivan käsittämättömiä määriä (10 000 kcal ei tee edes heikkoa). Joten jo ihan syömishäiriön hallinnan kannalta on parempi vain olla kieltämättä itseltään mitään.

Toi ettei herkkuja syömällä laihdu on kyllä hassu väite mun korviini.. ja takana kohta miinusta 50 kiloa ja joka päivä herkkuja syön
Mutta mikä kullekkin on herkkua on sitten eri asia, minulle se vaihtelee, joskus se on pähkinöitä, salmiakkia, kakkua, marjoja, lasi viiniä tai drinksu jne. ja eikä mitään korvauksia että jos tekee mieli sitä munkkia niin sitten syö sen munkin eikä omenaa, silloin tulee syötyä se munkki ja se jää siihen eikä popsittua omenaa kahta tai kolmattakin ja silti vieläkin tekee mieli sitä munkkia.. mutta tässä on se juju että pitää myös kuunnella sitä että mikä määrä on tarpeeksi, alkuun se voi olla munkkipussi mutta kun löytää sen rentouden että saan ilman syyllisyyttä syödä sen munkkini niin silloin myös määrä vähenee kun syylliyys vähenee. Näin ainakin itselleni on käynyt.
Välillä tän kanssa kompastelee, itsekin tällä hetkellä.
Nimittäin on viime viikkoina cola alkanut maistumaan turhan usein mutta en siitä syyllisyyttä kanna vaan mietin miksi haluan juoda sitä.
Joten nyt jätin colat kauppaan kun kävin ostoksilla, mietin kyllä hyllyn edessä että otanko vai en cola pullon mukaan Mutta siinä totesin ettei tehnyt mieli sitä makua joten sinne jäi. Ajattelin myös että jos rupeaa oikeasti tekeen mieli colaa, niin tuossa on nurkalla kauppa mistä saan suosikki colaani aamu kasista puoleen yöhön.
Eli jos alkaa sitä makua tekeen mieli niin sitten haen sen pullon mutta muuten en Kun mulle se on enemmän tapa että jos kaapissa on colaa niin juon sitä sitten niin kauan kun siellä sitä on, eikä kyse ole edes siitä että erityisesti nauttisin mausta. Niin nyt on sitten tapojen muutosta taas tiedossa

torstaina, 27. lokakuuta 2011 klo 05:12 SK-58 kirjoitti::
Ehdottaisin täyttä stoppia, herkkuja syömällä ei kukaan laihdu,
cold turkey, kerrasta poikki, tulee silloin syötyä sitä oikeaa ravintoakin.
Useimmiten makeahampaalla alituinen ajatus on nipistää ruuan kaloreista saadakseen syödä herkkuja, ei toimi.
Mustikatkin maistuvat makealta sellaisenaan, ainakin omassa suussani.

Koska Kiloklubissa on ajatuksena pudottaa painoa riittävän pienillä, mutta pysyvillä muutoksilla, herkuista kokonaan kieltäytymistä ei siksi suositella. Melko varmasti ne tulevat kuulumaan jokaisen elämään myöhemminkin. Tavoitteena on, jo painonpudotusaikana opetellaan sellainen tapa herkutella, joka jää tavaksi myös sitten kun tavoitepaino on saavutettu. Ainoa, mikä muuttuu tavoitepainon saavuttamisen jälkeen, on suosituskalorimäärä, ja sekin kasvaa vähemmän kuin monessa muussa ohjelmassa. Ruoan laadun ja myös herkuttelun olisi hyvä pysyä ennallaan.

Sellaiset muutokset, jotka tehdään vain painonpudotuksen takia, ovat harvoin pysyviä. Kiloklubissa suositellaan opettelemaan herkkujen kohtuullista käyttöä painonpudotuksen alusta alkaen. Tämä on yksi Kiloklubin ja monien perinteisten laihdutusohjelmien olennaisista eroista.

Moniin vähäkalorisiin ohjelmiinhan herkuista kieltäytyminen kuuluu tärkeänä osana. Kiloklubissa vihreänä pysyvä herkkupallo kertoo, mikä on sopiva määrä herkkuja useinkin toistuvaan käyttöön. Usein tarkoittaa tässä useampaa sallittua herkuttelukertaa kuin yhtä viikoittaista herkkupäivää tms. Yksi kertahan on hyvin tavallinen monessa muussa ohjelmassa.

Sinunkin kannattaa tutustua Patrikin vastauksiin tässä ketjussa. Samoin artikkeli Herkkuja kohtuudella kertoo aiheesta lisää.

Itse olen ihan tajuton 'sokerihiiri', pysyn maksimissaan kolme päivää pois herkkujen luota, ja tämäkin tapahtuu vain, jos herkkuja ei yksinkertaisesti ole. Olen silti huomannut, että vaikka söisi makeita herkkuja jopa viidesti viikossa, ei painonhallinta siihen kaadu. Itse pyrin tällä hetkellä pitämään painoni ennallaan, en niinkään laihtumaan, joten silläkin on osuutensa asiaan. Kuitenkin, joskus syön melko vähän herkkuja (toissapäivänä yhden palan suklaata ja kourallisen hedelmäkarkkerja), joskus taas paljon (lauantaina tiedossa useampi pala juustokakkua). Välillä poden kamalaa syyllisyyttä jopa yhdestä karkista, tuntuu että kelvatakseen itselleen täytyisi pysyä kokonaan erossa herkuista, edes parin päivän ajan. Joskus taas on sellainen olo että 'ihan sama miten paljon mässää, se on kivaa, eikä se kuitenkaan painoon vaikuta'.
Uskon kyllä, että olen jo melkein löytänyt itselleni sopivan, kultaisen keskitien. Herkkuja usein, mutta kohtuudella ja välillä kunnon repsahdus. Liikun kuitenkin hyvin aktiivisesti ja välillä jos tuntuu että on mennyt ihan överiksi, niin lisään liikuntaa ja kiinnitän extrahuomiota elämäntapoihini, niin kyllä se siitä.

torstaina, 27. lokakuuta 2011 klo 17:33 Emma_H kirjoitti::

torstaina, 27. lokakuuta 2011 klo 14:06 Kirnauskis kirjoitti::
Toi ettei herkkuja syömällä laihdu on kyllä hassu väite mun korviini.. ja takana kohta miinusta 50 kiloa ...
Mutta mikä kullekkin on herkkua on sitten eri asia, minulle se vaihtelee, joskus se on pähkinöitä, salmiakkia, kakkua, marjoja, lasi viiniä tai drinksu jne. ...

mutta tässä on se juju että pitää myös kuunnella sitä että mikä määrä on tarpeeksi...

Sä oot mun sankari!

Ihan pakko peesata.
Väite että herkkuja syömällä ei laihdu on täyttä roskaa.

torstaina, 27. lokakuuta 2011 klo 20:16 Lumivalkoinen kirjoitti::

torstaina, 27. lokakuuta 2011 klo 17:33 Emma_H kirjoitti::

torstaina, 27. lokakuuta 2011 klo 14:06 Kirnauskis kirjoitti::
Toi ettei herkkuja syömällä laihdu on kyllä hassu väite mun korviini.. ja takana kohta miinusta 50 kiloa ...
Mutta mikä kullekkin on herkkua on sitten eri asia, minulle se vaihtelee, joskus se on pähkinöitä, salmiakkia, kakkua, marjoja, lasi viiniä tai drinksu jne. ...

mutta tässä on se juju että pitää myös kuunnella sitä että mikä määrä on tarpeeksi...

Sä oot mun sankari!

Ihan pakko peesata.
Väite että herkkuja syömällä ei laihdu on täyttä roskaa.

Jep. Samaa mieltä. Herkut kuuluu elämään ja painonhallintaan. Se on herkkujen määrä, mikä ratkaisee!

Nimimerkillä kävin syömässä ison hampurilaisaterian lounaaksi. Toooodella terveellistä mutta ei hetkauta vaakaa mihinkään suuntaan kun en moisia vetele kovin usein.