Perusaineenvaihdunnalla (PAV) tarkoitetaan sitä aineenvaihdunnan (energiankulutuksen) määrää, jonka henkilö kuluttaa hengittämiseen, solujen uudismuodostukseen ja muihin välttämättömiin elintoimintoihin. Tyypillisesti PAV:stä käytetään myös nimitystä lepoaineenvaihdunta, mikä tarkoittaa aineenvaihduntaa ilman liikkeitä tai liikkumista. Tarkin mahdollinen PAV-arvo saadaan hengityskaasumittauksen avulla laboratoriossa.

PAV-mittauksen voi tehdä toki tehdä sykemittarillakin, mutta se on arvio. Yhtä tarkkaan arvioon pääsee yksinkertaisilla laskukaavoilla. Seuraavassa kaksi vaihtoehtoa normaalipainoisille ja ylipainoisille aikuisille.

Vuonna 1990 Mifflin-niminen tutkija julkaisi seuraavat kaavat:

Naiset: PAV (kcal/päivä) -161+10(paino, kg)+6.25 (pituus, cm) - 5(ikä, v)
Miehet: PAV (kcal(päivä) 5+10(paino, kg) +6.25 (pituus, cm) -5 (ikä, v)

Esim. 35-vuotiaalle, 65 kg painavalle ja 160 cm pitkälle naiselle kaava antaa PAV-arvoksi 1319 kcal/päivä

ja vastaavasti 35-vuotiaalle, 65 kg painavalle ja 160 cm pitkälle miehelle kaava antaa PAV-arvoksi 1480 kcal/päivä.

Esimerkeissä on käytetty saman kokoista miestä ja naista, jotta sukupuolen merkitys näkyisi.

Koon ja sukupuolen lisäksi perusaineenvaihduntaan vaikuttaa myös lihasmassan/rasvakudoksen määrä. Mitä isompi koko, sitä isompi PAV. Naisella PAV on tyypillisesti samanpainoista miestä pienempi, koska oletuksen on se, että naisella on enemmän rasvakudosta ja vähemmän lihaskudosta. Jos rasvakudosta on vähän ja lihaskudosta normaalia enemmän PAV-arvoa voi kasvattaa hieman, esim.5 %:lla. Esimerkkitapauksissa se tarkoittaisi noin +65-75 kcal/päivä.

PAV:n arviointiin löytyy myös hyvin yksinkertainen kaava. Siinä PAV on tunnissa painokiloja vastaava kcal-määrä. Esimerkin henkilöille molemmille arvoksi saadaan (65 kgx 24 tuntia) 1560 kcal/päivä.

Arviokaavat antavat riittävän luotettavan perusaineenvaihdunnan luvun. Myös Kiloklubin painonhalllintaohjelmat käyttävät tunnettuja laskukaavoja.

Uusimmilla uusimmilla sykemittareilla, esim. F-sarja (F6, F11, F55 tai RS- ja CS-sarja) voi mitata päivittäisen energiankulutuksen kaikilla sykearvoilla. Tämä energiankulutusarvo ei kuitenkaan ole sama kuin PAV (ellei ole koko päivää selinmakuulla täydellisessä levossa).

Raja-arvo 90 lyöntiä/min (60% maksimisykkeestä) oli aiemmissa sykemittarimalleissa, koska ne oli kehitetty ja tarkoitettu vain liikunnan energiankulutuksen mittaamiseen. Laskukaavaa on uusissa malleissa haluttu laajentaa koskemaan myös päivittäisaskareita ja matalia liikuntatehoja, koska niillä on merkitystä kokonaisaineenvaihdunnan ja -energiankulutuksen kannalta.

Tarkimmin energiankulutus toimii silloin, kun mittarille antaa oikeat, mitatut maksimi- ja leposyke- sekä maksimihapenottokyvyn arvot. Ne kysytään käyttäjäasetuksissa.

Tuo perusaineenvaihdunta tarkoittaa siis sitä kulutusta, minkä ihminen kuluttaa ollakseen hengissä, eli juuri kuten Raija kirjoitti. Kaikki normaali liikkuminen taas tulee siihen lisää arkiaktiivisuutena ja vielä siihen sitten varsinainen liikunta erikseen.

En minä kyllä usko, että täällä on ketään, joka kuluttaa vuorokaudessa pelkästään tuon perusaineenvaihdunnan, vai onko täällä oikeasti joku, joka ei esim. nouse lainkaan ylös sängystä koko vuorokauden aikana? Vaikka ihminen olisi liikuntarajoitteinen, niin hän kuitenkin käyttää lisää energiaa noustessaan aamutoimilleen, mennessään jollain keinoin vessaan, pukiessaan päälle jne. Tietenkin se lisäkulutus on vähäistä, jos ainoastaan siirtyy sängyltä vessan kautta sohvalle tai tietokoneen ääreen, siitä ruokapöytään ja taas sohvan kautta sänkyyn, mutta ei kai noin eläviä siltikään kovin montaa ole. Täytyyhän kumminkin se ruoka hakea kaupasta ja valmistaa ateriaksi, tiskata astiat jne. Kaikista normaaleista kotiaskareistakin kerääntyy lisää kulutusta tuon perusaineenvaihdunnan lisäksi.

Perusaineenvaihdunta ja lepokulutus ovat kaksi eri asiaa, tosin ne liittyvät toisiinsa. Kiloklubin laskentakaava päivän peruskulutukselle valittiin asiantuntijaryhmässä yhteisten pohdintojen perusteella. Sen perustana on levossa mitattu (arvioitu) PAV. Päivän peruskulutuksella kuvataan siis päivän peruskalorinkulutusta normaaleine arkiaskareineen. Fyysiset vaativa työ ja liikunta huomioidaan ja ne lisäävät päivän kalorimäärää.
Luennehtisin PAV:a lähinnä tutkimukselliseksi termiksi koska sillä ei ole käytännön elämässä arvoa. En tuonut tätä riittävän selväst esille vastauksessani.
Kenenkään ei ole syytä laskea antamillani kaavoilla itselleen uusia arvoja energiatasapainoonsa. Käyttäjät voivat luottaa Kiloklubin ohjelman antamiin lukuihin.

Mua alkoi kyllä kiinnostamaan se, että mikähän on sellainen normaali energiankulutus-arvio tuohon PAV:n lisäksi mikä pitää sisällään nuo normaalit arkiaskareet ilman liikuntaa? Kun tuo PAV on kerta vain makuullaan mitä kulutettaan. Eli miten se sitten nousee,kun me noustaan ylös..

Siis kyllä se varmaan yli 500kcal menee, mitä me ihan tässä askeleissa ja ruoan laitossa jne kulutetaan päivän aikana... :roll:

Saikohan kukaan tästä selvää mitä ajan takaa?? ops: :roll:

Macce:
Mua alkoi kyllä kiinnostamaan se, että mikähän on sellainen normaali energiankulutus-arvio tuohon PAV:n lisäksi mikä pitää sisällään nuo normaalit arkiaskareet ilman liikuntaa?

Tätä varten käytetään yleensä aktiivisuuskertoimia, joista yksi esimerkki oli siinä linkissä avoimen yliopiston nettisivuille. Aktiivisuuskertoimen tarkoituksena on arvioida koko päivän energiankulutusta kertomalla PAV -arvo aktiivisuuskertoimella. Esimerkiksi jos PAV on 1500 kcal ja aktiivisuuskertoimista 1.5 vaikuttaa osuvimmalta niin arvio päivän energiankulutuksesta on 2250 kcal. Tuo on tietysti vasta raaka-arvio ja Kiloklubissakin se tarkentuu tietyillä tiedoilla.

Hyvä lähtökohta on, että jos tekee muutakin kuin makaa sängyssä koko päivän niin se aktiivisuuskerroin ei millään ole alle 1.3. Jos vähääkään on päivän aikana pystyssä niin kyllä se tuohon 1.3 kertoimeen aina nousee. Isommissa tutkimusaineistoissa "tavallisessa" väetössä keskimääräinen aktiivisuuskerroin liikkuu usein välillä 1.45-1.55 - tämä on aika hyvä lähtökohta monelle ja jos veikkaa liikuntansa olevan keskiverrosta selvästi alakantissa niin sitten kerroin 1.4 voisi olla hyvä. Mutta muistuttaisin silti että keskivertosuomalainenkaan ei ole kovin liikkuva.

Toisaalta aktiivisuuskerroin 1.7 tai yli kuvastaa tutkimuksissa yleensä sitä tasoa jossa painonhallinta olennaiesti parantuu. Tuota suuremmalla aktiivisuudella nähdään tutkimuksissa, että laihtumisen jälkeinen painon takaisin nousu estyy melko hyvin. Vähäisemmällä aktiivisuudella paino tuppaa nousemaan helpommin takaisin.

Kulutuksen arvioinnin monimuotoisuutta kuvastaa hyvin esim. siellä Hermeliinin sivuilla olevat useat kaavat PAV:in arviointiin ja ne antavat helposti erilaisia lukuja. Itse asiassa kaavoja on vieläkin useampia ja mikään niistä ei ole "oikea". Mutta toiset yhtälöt tuntuvat toimivan hieman paremmin eri ihmistyypeissä ja eri tilanteissa. Eri yhtälöistä Kiloklubiin valittiin yhtälöt mm. sen perusteella mitkä ovat tarkimpia PAV:in arviointiin painon muuttuessa.

Ja muistin virkistykseksi Kiloklubin ensimmäisiä artikkeleita ja etenkin se toinen kappale:
https://uusi.keventajat.fi/?id=1227&c_tpl=1075

Hyvät Kiloblubin jäsenet. Muistakaa, että PAV-kaavat, jotka teille ensimmäisessä vastauksessani tähän aiheeseen annoin, ovat arvioita. Kaikki tällaiset luvut ovat arvioita, koska niin monet yksilölliset seikat vaikuttavat aineenvaihduntaan. Kaavojen antamien lukujen perusteella ei kannata mennä vetämään johtopäätöksi painon muutoksen onnistumisessa.
Jos paino ei putoa Kiloklubin ohjelmalla, kannattaa olla kärsivällinen ja pitkäjanteinen ja tarvittaessa vähitellen lisätä edelleen liikuntaa ja katsoa syömisen ja juomien energiamäärää entistä tarkemmin.

Toivoisin vastauksen tähän kysymykseen Patrikilta.

Olen anoreksiasta eroon pyristelevä nainen. Mittani tällä hetkellä ovat 170cm ja 56kg.
Kokeilin kehonkoostumusmittaria joka kertoi minulle että perusenergiankulutukseni on vähän yli 1300Kcal. Olet kuitenkin näillä sivuilla kehoittanut anorektikkoja nostamaan päivittäistä kalorimäärää aina 2000kcal asti.
Minun näkökulmasta painoni lähtee rajuun nousuun jos syön 700kcal enemmän kuin perusaineenvaihduntani on.
Miten on?

En ole Patrik, mutta haulla perusaineenvaihdunta, löytyy asiaa koskeva linkki, jossa Patrik kertoo, että PAV kerrotaan keskim. 1.45-1.55, josta saadaan kalorikulutus. Siinä tapauksessa, että pääasiassa makoilee, niin kerroin on 1.3.
Mutta siis tuohon kertoimeen perustuu tuo perusaineenvaihduntaa korkeampi kalorimäärä.

Iode tarkoittanee tätä linkkiä.

Tässä vaniljakahville vähän laskukaavoja:
"Päivittäisen perusaineenvaihdunnan laskemiseen on olemassa monenlaisia kaavoja. Tässä esimerkkinä Harris-Benedictin kaava:

Miehet: PAV = 66.5+ (13.75 x kg) + (5.003 x cm) - (6.775 x ikä)

Naiset: PAV = 655.1+ (9.563 x kg) + (1.850 x cm) - (4.676 x ikä)

Näillä tiedoilla saadaan siis laskettua suuntaa antava päivittäinen perusaineenvaihdunnan kulutus, joten päivittäisen energiankulutuksen laskemiseen on edellisestä kaavasta saatu tulos kerrottava ns. aktiivisuuskertoimella:

kevyt =1,3 (kevyt työ, ei lainkaan vapaa-ajan aktiivisuutta)
tavallinen=1,5 (kevyt työ , jonkin verran vapaa-ajan aktiivisuutta)
kohtalainen=1,7 (kevyt työ ja kuntoliikuntaa tai keskiraskas työ)
kova=2,0 (päivittäinen kova liikunta tai fyysisesti raskas työ)
erittäin kova=2,2 (erittäin kova liikunta ja fyysisesti raskas työ).

Dieetillä ollessa päivittäinen kalorien saanti tulisi laskea 300-500 kilokaloria päivittäisen kulutuksen alapuolelle ja taas painoa lisättäessä energiansaantia tulee nostaa saman verran peruskulutuksen yläpuolelle. Periaatteessa painonhallinta ja energiansaannin tarkkailu ovat vain matematiikkaa ja sen päivittäistä seuraamista".

Mun laskujen mukaan (oletin että ikäsi on 35) sun perusaineenvaihdunta olis 1341kcal ja jos aktiivisuustaso on toi eka (1,3) niin peruskulutus olis 1744kcal ja tavallisella aktiivisuustasolla kerrottuna 2012 kcal. Eli voit ihan hyvin nostaa kalorit ohjelman ehdottamille tasoille. Ei sentään ole tarkoitus laihduttaa....?