kiitos kaikille vastauksista!

Idaliina, on mulla lääkitys, mut se on ollut vasta vähän aikaa...

a-mari ja muut kilpparistaan kärsivät !
a-mari, olet ihan lääkityksen alussa vasta. Ei ole thyroxin mikään nopea hokkuspokkus-lääke. Valitettavasti, kokemusta on. Minun vajis huomattiin vähän yli 20 ikäisenä. Turvotuksen takia lääkäriin. Nyt olen viisikymppinen ja arvot on kyllä kohdallaan, olokin hyvä.

Monenlaista on matkan varrella ollut. Ääretöntä väsymystä, jos jotain putosi lattialle niin nostaminen melkein mahdoton tehtävä... Luulen ymmärtäväni painavan unesi! (Äitini ymmärsi väsymyksen vasta sitten kun vuosien kuluttua sairastui itse myös vajaatoimintaan!)
Itku oli herkässä, meteliä en sietänyt, hälinä teki pahaa...ja se ääretön väsymys!

Olo koheni pikkuhiljaa, raskausaikoina tehotarkkailu.
Lääkitys aloitettiin aikoinaan liiankin isolla annoksella liian nopeasti, tuntui että ihan sekoan! Nyt lääkitys joka toinen päivä 1,5 ja joka toinen 2 tablettia 0,1mg. Tai itseasiassa otan sen pilkottuna joka päivä 1,75 tablettia että elimistö saisi lääkkeen tasaisesti. Tyhjään vatsaan heti aamulla. Tiesithän?
( Vuosikausia nielin kokonaisina tabletit mutta nyt pureskelen ne hienoksi. Ovatkin ihan hyvän makuisia)

Kymmenkunta vuotta olen pikkuhiljaa painoa saanut pois. Pahimmillaan olin vuosituhannen vaihteessa 112kg
Nyt kiepun 82 kilon paikkeilla.

Mainitsit aikaisemmin sen lihavan ja kaljun. Minulla se toteutui kahdeksantoista vuotta sitten. Pälvikalju vei hiukset, ripset, kulmakarvat... Peruukin kanssakin voi elää, huomasin. (hyviäkin puolia siinä on, usko tai älä)

Masennuskausia on myös ollut, syksyt pahimpia väsymyksineen. Kerran kokeiltu mielialalääkitystä syysalakuloon mutta se vei elämästä muutkin tunteet. En halunnut jatkaa sitä. Valohoidon syksyisin koin hyväksi kuten myös sitkeän liikunnan. Parempi vaihtoehto kuin lääkitys, ainakin minulle.
Vajaatoimintani on autoimmuuni tyyppiä kuten myös tuo pälvikalju. Elimistöhyökkää itseään vastaan. Myöhemmin samaan sarjaan kuuluvana autoimmuunisairautena sain keliakian. ( Toivottavasti ei tule reumaa tai muuta kivuliasta autoimmuunijuttua vielä, näille pärjää kun ei tarvitse särkyä kärsiä)

Toivottavasti saat arvosi pian tasapainoon. Muista että lääkitys on otettava säännöllisesti. Dosetti on hyvä apuväline, siis se lääkelokerikko. Siitä näkee että on varmasti ottanut lääkkeen.

Voi tietäisivätpä vanhempasi mitä minä tiedän! Tätä ei ihan yrittämisellä ja halulla voiteta! Kuitenkin on hyvä kun tietää oireiden syyn.

Toivon Sinulle kaikkea hyvää ! Jos et jaksa kaikkea kirjoituksiin kevääseen niin eikös niitä voi jättää syksyyn osan? Ei peli ole menetetty, olet nuori, aikaa on.

Olishan se aikakone ihan mukava...

Ilmoittaudunpa tähän ketjuun mukaan, sain vajiksen dianoosiksi tiistaina! Oireina juuri tuo hirvittävä väsymys, mikään ei kiinnosta, paino nousee vaikka liikun paljon ja ruokavaliokin ollut useamman kuukauden todella tarkka. Edellisen kirjoittajan kirjtoituksesat tunnista tuon melunsietokyvyn alenemisen, lisäksi jatkuva ärtyisyys juuri sen kamalan väsymyksen vuoksi! Kun talossa on kolme vilkasta poikaa, voitte kuvitella ettei viime kuukaudet ole olleet helppoja. Aloitin Thyroxinit siis tällä viikolla ja toivon että pikkuhiljaa saisin elämänlaadun jälleen kohdilleen.

Tsemppiä kaikille saman asian kanssa painiville, jospa se päivä paistaa vielä risukasaankin

Toivottavasti en pelästyttänyt a-maria eilisellä sairaskertomuksellani!
Ota rauhallisesti päivä kerrallaan, muista säännöllinen lääkitys. Olemassa myös erikoislääkäreitä kilpirauhasongelmiin (endokrinologi tai jotain sinnepäin?)

Kuki76:lle jaksamista poikien kanssa! Omat jo isoja, kotona kuitenkin vielä. Kuuntelevat musiikkinsa kuulokkeillä kun tietävät ettei äiskän hermot kestä...
Työ asiakaspalvelussa ehkä myös tekee sen että vapaapäivinä ja lomalla nautin hiljaisuudesta. Taidan tänäänkin piipahtaa metsässä vähän mustikoita hakemassa. ( Hirvikärpäset vain mokomat heränneet, ei kovin kivoja kavereita siellä)

Jaksamista kaikille

Mulla kanssa töissä aina kamalan meluisaa ja kotona haluan olla hiljaisuudessa. En ole kuitenkaan koskaan osannut yhdistää sitä kilpivaivaan vaikka sellainen ollutkin toistakymmentä vuotta.
Voi se tosiaan olla sitäkin, pidän ainakin hiljaisuudesta

Thyroxinin aloittamisen jälkeen se täysi vaikutus on vasta noin 6-8 viikon päästä lääkityksen aloittamisesta. Näin lääkäri sanoi minulle, kun lääkitys aloitettiin.

Minä huomaan myös heti, jos vajaatoiminta pahenee, tai alkaa olla liikatoimintaa, vaikka veriarvot olisivatkin vielä normaalin sisällä. Silloin olen yleensä pyytänyt lääkäriltä kontrolliverikoetta ja olen itse muuttanut lääkeannosta heti kokeen ottamisen jälkeen. Voinnin mukaan.

Olen ollut kiloklubissa helmikuusta asti ja olen laihtunut helposti puolessa vuodessa 17 kiloa. Kasviksia ei tule syötyä tarpeeksi eikä juuri liikuttua, mutta kalorivajeeni on ollut suosituksen mukainen. Lääkäri varoitti minua siitä, että laihtuessani kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa muuttua sillä lääkeannoksella liikatoiminnaksi, koska ylipaino ilmeisesti pahentaa vajaatoimintaa.

Niin kävikin tässä kesällä. En saanut nukuttua hyvin ja olin sen takia hirvittävän väsynyt. Oli myös lihasjännityksiä, päänsärkyä ja rytmihäiriöitä. Thyroksiiniannosta pudotettiin ja nyt voin taas hyvin. Liikatoiminnan aikaan ruokahalu oli mahdoton ja söin kuukauden verran varmasti 2000 kaloria päivässä. Silti laihduin. Olo oli kuitenkin niin inhottava, ettei sitä tosiaankaan voi pitää oikotienä laihdutukseen. Tuolloinkin veriarvoni olivat melkein normaalin rajoissa, mutta kroppa kertoi liikatoiminnasta.

Allutellu,

auttaako kilpirauhaslääkkeen pureskelu nielemisen sijaan lääkkeen imeytymistä? Otan itse 1,5 tbl aamuisin ja syön aamiaisen siitä noin 20 min. kuluttua. Pitäisikö odottaa pidempään?

Minullakin oli ongelmia lääkityksen säädössä, verikokeet näyttivät arvojen olevan kunnossa, mutta olo oli täysin vetämätön. Nostin sitten itse lääkitystäni ja myöhemmin lääkäri sen kyllä hyväksyi, kun olo parani

Hei!
En tiedä auttaako pureskelu imeytymiseen. Minusta oli vain tosi hassua että yli 25 vuotta olin ne veden kanssa niellyt ja luullut niiden olevan pahan makuisia niinkuin vaikka särkylääkkeet - ja sitten sattumalta huomasin että nehän maistuu ihan hyviltä
En edes viimeisen päälle niitä ole lapsilta aikoinaan piilotellut. Onneksi ei ole purkille yrittäneetkään, niitä voisi syödä...( huomioikaa pienten lasten kanssa!)
Tuskin pureskelusta haittaakaan on, vettä juon kuitenkin lasillisen päälle.
Minulla on tuo paino vajaan kymmenen vuoden aikana pudonnut 30 kg. Viimevuonna KK:ssa niistä toistakymmentä. En ole vielä huomannut liikatoiminnan puolelle kääntymistä. Lääkitys ollut pitkään jo sama, syksyisin vain lisään hiukan, puolikkaan-kokonaisen viikkoa kohti, ei kerralla vaan pilkottuna eri päivien lokeroihin. Olo ihan jees. Tässä iässä (50) muutokset helposti voisi sekoittua vaihdevuosioireisiin, siis ne valvomiset yms. Onneksi niitäkään ei vielä ole ollut
Ennen oli joskus kausia että alkoi kädet täristä ja olo kävi levottomaksi. Siitä tiesin että lääkitystä oli vähennettävä.

Minäkin otan lääkkeen aamulla herättyäni ja siitä 20-30min kuluttua syön aamupalan. Eiköhän väli lie sopiva.

Kontrollissa pitäisi käydä vuoden välein, joskus lipsahtaa melkein kaksikin kun ei mitään outoja tuntemuksia ole...(Ensin piti käydä 3kk välein, sitten 6kk ja sitten 12 kk välein. Tämä tieto uusille vajaatoimisille ettei jää väärää käsitystä)

Mulla todettiin vajis jotain 4 vuotta sitten. Pikkuhiljaa lääkitystä nostettu lääkärin valvonnassa. Annostus 1 tabl ja 11/2 tbl. vuoropäivin. Keväällä nostin itse annostuksen 11/2 joka päivä. Voin loistavasti ja energiaa riitti. Parin kuukauden päästä menin verikokeisiin. paino oli vihdoinkin tippunut 4 kiloa. Lääkärin mielstä arvot oli liikatoiminnalla ja vähensi puolikkaan 3 päivänä viikossa. Paino lähti nousuun. Lääkäri sanoi, että liikatoiminta on vaarallista ja rasittaa elimistöä kovasti. Tähän täytyy sitten tyytyä.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että vajikseni on aivolisäkeperäistä. Kilpirauhasfoorumilta saa paljon tietoa.

Mulla vajis ollut 5 vuotta. Tuli kilpirauhasen poiston seurauksena. Pitkä aika meni, ennenkuin lääkitys saatiin kohdalleen. Mun annos on joka toinen päivä 2½ ja joka toinen päivä 3. Mä kans pureskelen ne aamuisin, hieman makealta maistuvat ja hyvin menee alas. Aina kun ei jaksa sitä
vettä hakea.

Paino ei putoa, ei sitten millään. Välillä vaivun epätoivoon ja välillä taas uudella innolla aloitan painon pudotuksen, ja aina lopputulos on sama: Kun ei putoa niin ei putoa!

Ja mitä tulee tuohon kilpirauhasfoorumiin, niin mä olis siellä varsin aktiivisena kirjoittelemassa silloin alkuun, mutta siellä kun oli yksi nimeltä mainitsematon herra, joka suuressa viisaudessaan tiesi kaiken paremmin kuin muut ja lyttäsi toiset täydellisesti että sai oman mielipiteensä selväksi ym. niin lakkasin käymästä siellä. Ja muutenkin niihin juttuihin kannattaa monessa kohtaa suhtautua varauksella....

Anteeksi nyt jos loukkasin jotakuta. Kyllä siellä käydä saa, mä en vaan enää sivua avaa! Ja moni muukin on sieltä poistunut em. syystä.