Tervetuloa joukkoon

Itselläni on nyt paino jämähtänyt siihen 69kg, mutta en vielä aio olla siitä mitenkään huolissani. Liikunta on jäänyt nyt vähän taka-alalle, paitsi tuo lasten perässä juokseminen ja se normi liikunta mitä tulee töissä tehtyä ihan reippaasti. Parina päivänä olen myös sortunut jäätelötötteroon kesän kunniaksi, onneksi paino ei kuitenkaan ole ollut noususuunnassa.

Uusi täällä..yrittää epätoivoisesti(ko) päästää siihen 65kg eli normaalipainoon.Siitä sitten pidemmälle ehken.
Nyt paino 72,6kg.
Makeat herkut ihan se pahin.Ei karkit mutta jäätelö,töissä kahvileipä..ja liikunta into kadonnut.
Kotona juoksentelee 4 lasta,iät välillä 9 ja 3.

NoAnSoJa, ootko aikaisemmin harrastanut jotain, josta todella tykkäsit ? Kannattaa kokeilla eri lajeja ja sen perusteella päättää, mitä haluat lähteä harrastamaan. Kaikille ei tietenkään sovi samat lajit, jotkut ei tykkää hölkkäämisestä ollenkaan, vaan ehkä enemmän kuntosalilla käymisestä. Joillekin taas ryhmäliikunnat sopivat parhaiten, toisille pallopelit.

Mä aion aloittaa kesällä uuden harrastuksen, tenniksen. Iskä on ollut joskus aikoinaan (70-luvulla) hyväkin siinä ja on luvannut olla mun valmentaja ja pelikumppani Toinen uusi harrastus mitä vielä harkitaan (avomiehen kanssa) on kiipeily. Mulla on tosin aika paha korkean paikan kammo, mutta sen takia se kiipeily aloitettaisiinkin.. Kyllä ne heikkoudet voitetaan, oli se sitten korkean paikan kammo tai herkkuhimo !

NoAnSoJa, minä täällä taas tarjoan sitä vakiojankutustani siitä, että makean ja herkkujen himo voi olla merkki siitä, ettet saa tarpeeksi oikeaa ruokaa, varsinkaan rasvaa ja proteiinia. Kunnon aamiainen ja lounas, ja sitten voit ruveta miettimään, että tekeekö töissä oikeasti mieli kahvileipää.

Tervetuloa ja tsemppiä kaikille muillekin uusille!

Kiitos kommentoijat

Uinti.Se on se jota rakastan.Näin pienellä paikkakunnalla vaan ei uimahallia ole.Mutta,onneksi on kesä tulossa ja rantaan n.500m toinen mistä pitäisin olisi kilpatanssi,josta taas pääsemme siihen että pienellä paikkakunnalla sitä ei ole.Sauvat on sauvakävelyä varten kuitenkin nyt hankittuna ja metsää ja harjuja riittää kovasti sitä vaan kaipailisi kaveria siihenkin harrastukseen,koira tosin jo löytyy .

Aamupalaa en syö ollenkaan kuin viikonloppuisin,enkä välttämättä silloinkaan.Ensimmäinen mitä pistän suuhuni on kahvi työpaikalla.
Jonka jälkeen sitten seuraavana lounas.Iltapäivällä onkin sitten jo niin nälkä/kiukku/väsy ja huono olo että heikompia hirvittää.
Itselläni on vaan se pelko että aamupala =lihominen.Tulee sitten syötyä enempi päivän aikana jos syö aamupalankin?

keskiviikkona, 19. toukokuuta 2010 klo 12:30 NoAnSoJa kirjoitti::

Aamupalaa en syö ollenkaan --snip-- Iltapäivällä onkin sitten jo niin nälkä/kiukku/väsy ja huono olo että heikompia hirvittää.
Itselläni on vaan se pelko että aamupala =lihominen.Tulee sitten syötyä enempi päivän aikana jos syö aamupalankin?

Kuulostaa niiiiiiin tutulta! Iltasyömiseen auttoi kuitenkin juuri aamusyöminen, ainakin minulla. Kun pääsin aamupalan "pelottavuudesta" yli, alkoivat sekä iltapäivät että varsinkin illat olla helpompia. Tosin osansa mussutus-himon vähenemiseen on varmaan vaikuttanut myös karppaus.

Aamupalani saattaa hyvinkin olla kaloreiltaan yhtä suuri kuin lounas Päivän kokonaiskalorit eivät kasvaneet aloitettuani uuden tavan syödä aamupala, vaan kalorien painopiste vaan siirtyi eri kohtaan

NoAnSoJa: Kyllä mäkin täällä aamupalan syömistä suosittelen. Joskus aikaisemmin ei itsellänikään ollut tapana syödä yhtään mitään, mutta nykyään ihmettelen miten olen joskus pärjännyt ilman aamupalaa!

Ja jos tuntuu ettei aamulla mene hirveästi mitään alas, niin kannattaa aloittaa jollain pienellä, joka ei tökkää niin helposti. Mulla esim. ei menis aamulla mitkään lämpimät munakkaat alas, mutta esim. hedelmät ja rahka maistuu.

Kannattaa lähteä pikkuhiljaa kokeilemaan mikä itselle kävisi

Katselen tässä eilistä tulosta, vähän oudon näköinen, mutta kuitenkin energiavaje 1026 kcal.
Jotain meni varmaan pieleen:


Mutta ei mulla toimi kyllä mikään muukaan vaikka kaikki olisi vihreenä
Hoh-hoj. (

Felizia, eilinen meni jo. Älä sitä mieti enää.

Olen taistellut aikaisemmin kiloklubin ideaa vastaan, olen asettanut mm tavoitteekseni suoraan normaalipainon ja huokunut sitten masentuneena kun tavoitteeseen on 26 viikkoa. Kuka on sellainen fakiiri että jaksaa niin kauas kattoa? Nyt tavoitteeksi on ruuvattu 67 kg ja matkaa on 6 viikkoa. Paljon kivempi seurata numeroiden muutosta.

Annoskoot ovat mun kompastuskivi. Kun näyttää, ettei paino muutu, otan esille taas vanhat tuttavani pöytävaakan ja desimitan. Siitä viikko, ja tapahtuu ensimmäinen nytkähdys vaakalla. Alaspäin. Kokemusta ei ole ollut kuin kolmen kuun ajalta mutta tuloksia on tullut paremmin kuin osasin odottaa.

Onko muut eri mieltä; annoskoon tarkka mittaus, oliiviöljylisä salaatteihin, ruis 100 %-leipää, suosituksen mukainen energiavaje. That's it. Sillä pallot vihertää. Liikunta auttaa asiaa, mutta ei ole välttämätöntä. Jos se vit**ttaa, niin antaa olla.

keskiviikkona, 19. toukokuuta 2010 klo 12:30 NoAnSoJa kirjoitti::
Aamupalaa en syö ollenkaan kuin viikonloppuisin,enkä välttämättä silloinkaan.Ensimmäinen mitä pistän suuhuni on kahvi työpaikalla.
Jonka jälkeen sitten seuraavana lounas.Iltapäivällä onkin sitten jo niin nälkä/kiukku/väsy ja huono olo että heikompia hirvittää.
Itselläni on vaan se pelko että aamupala =lihominen.Tulee sitten syötyä enempi päivän aikana jos syö aamupalankin?

Ei varmasti oo aamupala = lihominen. Pikemminkin monien kokemuksen mukaan päin vastoin. Kun aloitat päivän aamupalalla, et ala heti kerätä mitään älytöntä nälkää loppupäivälle -> syömishimot iltapäivällä/illalla helpottavat hurjasti, eikä tarvii olla iltapäivällä nälän vuoksi kuin persiiseen ammuttu karhu. Mulla ainakin näin, ja monien muidenkin vastaavanlaisia kokemuksia täällä oon lukenut. Kokeile rohkeasti!

Voit miettiä asiaa myös siltä kannalta, et kun nyt et syö aamupalaa niin onko se ihan oikeasti estänyt sua lihomasta? Ei ilmeisesti, kun oot tänne saapunut ja tavoitteena painon pudotus. En yhtään ihmettele, että töissä tekee mieli kahvileipää, jos et aloita päivää aamiaisella. Samoin mullekin kävisi.