Vaaka näyttää 89,1kg. Uskaltaakohan tavoitteen asettaa jo heti tuonne kasiinkymppiin.

Uusi käyttäjä täällä siis pohtii ja etsii itselleen sopivia vertaisryhmiä.

Painoindeksi kertoo minun olevan merkittävästi lihava. Merkittävästi. Huh. 
7kg on tullut puolessa vuodessa. Melkoinen tahti! Luulisi, että kotiäidillä olisi pienissä lapsissa sen verran tekemistä, että ei ehtisi näin paljon istua aloillaan ja mässyttää herkkuja. Vaan tässä ollaan. Tilanteeseen kauhulla havahduttu.

Tervetuloa, Mursu!

Mulla paino nousi valtavasti kotiäitivuosina... tosin iso osasyyllinen oli kilpirauhasen vajaatoiminta ilmeisesti alilääkittynä ja alkava diabetes.

Tänä aamuna sivuan tuota tikkerilukemaa (79,2 kg), flunssaa pukkasi ja on tullut ainakin nesteytytettyä. Eilen oli pahin päivä, tänään jo tuntuu helpottavan. Ihmeen nopsaan menee ohi, kun yleensä on kolme päivää pahimmillaan ja nyt vain yksi-kaksi. Ei tosin saisi sanoa, ettei pahene... kop kop.

79,1 kg, alin pitkästä aikaa. Eilen tuli käytyä kävelylenkillä, ja illalla vielä juoksin epävirallisen Cooperin testin, eli liikuntaa on tullut. Tiistaina jumppasin venytellen ja sunnuntaina kävin myös kävelyllä. Tästä se toivottavasti lähtee. Cooperin tulos olli 1400 m. eli keskitason alarajalla mun ikäisellä naisella. Se oli mulle erittäin hyvä tulos! En ole juuri juoksuaskelia ottanut, pisin spurtti on ollut 400 m. josta otettiin kesällä muutaman kerran aika. Tavoite tuossa Cooperissa oli että edes jaksaisin hölkytellä sen 12 min. Kuvittelin että ehkä kaksi kierrosta menee ja sitten kävelen jos vielä aikaa on, mutta hyvin jaksoin, tosin en yhtään enempää olisi jaksanut. Ihan viimeisiin en vetänyt enkä lösähtänyt maahan, sen verran pyrin säästelemään, kun kuitenkin flunssastakin vielä vähän toipumassa olen. Mutta into tuli jatkaa, ehkä taas aina joku pätkä kävelyn lomassa.

Syöminen, siinä on vielä paljon parantamista.

Meillä on sairasteltu. Tällä kertaa nappasin itsenin viheliään flunssan. On siis viime päivät mennyt taudin seurana. Ja eilen tarttui vauvaankin, ja päivä tuli vietettyä lähinnä sohvan nurkassa nukuttajana, kun syli oli ainut paikka mikä vauvalle kelpasi.

Painoon ei tauti ole vaikuttanut toivotulla tavalla. Hyvin samoissa pysyy, seilaa sen pari sataa grammaa alas ja ylös.
Mutta ei pidä nyt ottaa stressiä tuosta, vaan sairastaa nyt tauti rauhassa. 

88,2kg. Tälle aamulle humpsahtanut kuitenkin sen 900g alaspäin. Vaikka eilen alkoi jo ruokakin taas maistua ja tuntui, että olen koko ajan syömässä. 

Minulla taas pysyy yli 80:n lukemat, yhtenä päivänä tällä viikolla alittui. Ei siis tosiaan vielä aika vaihtaa ketjua... Liikuntaa tuli vain kerran, oli sen verran hajanaisia ja väsyttäviä päiviä. No ensi viikko pitäisi olla tavallisempi, ainakin ehdin ja jaksan toivottavasti paremmin lenkeillekin.

Paranemisia Mursulle ja vauvalle!

88,3kg. Hmph.

Kyllähän paino heittelee ja tällainen sata grammaa suuntaan tai toiseen on ihan normaalia. Mutta kyllä mä vähän odotin edes pientä pudotusta. 

Hei kaikki 80 kg tavoittelijat ja jo sen alle päässeet. Haluaisin myös liittyä tähän ryhmään ja toivon, että keskustelu vilkastuisi erilaisten ideoiden ja kertomusten myötä.

Vähän taustaa itsestäni: olen reilu 50+ nainen pääkaupunkiseudulta, vakituinen epäsäännöllinen työ, lapset jo aikuisia. Aloitin tämänkertaisen elämäntaparemonttini maaliskuun alussa tänä vuonna ja painoa olen saanut alas yli 23 kg. Tämän hetkinen painoni on 87,8 kg. Tämän kaiken olen tehnyt yksin, alkuun en edes kertonut kenellekään projektistani. Nyt moni on huomannut olemukseni muuttuneen ja olenkin joutunut hieman avautumaan.

Kävin eilen työterveyslääkärillä, jossa otettiin kaikki verikokeet ym. kaikki ihan ok. Samalla keskustelin tästä painonhallinnasta ja pyysin lähetettä HUS:in terveyslaihdutusvalmennukseen, joka on vuoden kestävä erikoissairaanhoidon tarjoama digitaalinen hoito-ohjelma, joka tukee kokonaisvaltaista elintapamuutosta. Sain lähetteen ja nyt odottelen, milloin mahdollinen valmennus alkaa ja toteutuu.

Onko kukaan kokeillut tätä? Itse ajattelin tarvitsevani juuri nyt pitkäaikaisempaa tukea projektini etenemiseen, sekä siihen, että pudotetut kilot eivät palaisi takaisin. Erityisesti itselleni syksy on vaikeaa aikaa, kun masentaa pimeys ja pitkä tuleva talvi. Usein näinä aikoina sorrun siihen, että en nyt jaksa välittää, ja haluaisin käpertyä talviunille kuin karhu. Toivottavasti valmennuksesta on apua tähän.

Tsemppiä kaikille 🥰

Tervetuloa mukaan! Lisää kirjoittelijoita tänne kaivataankin 😊

Mulle itselleni syksy vaikuttaa päin vastoin. Varsinkin kuumat kesät saa mut ihan aikaansaamattomiksi ja pienetkin helteet vie voimat, lisäksi aurinkoiset päivät aiheuttaa usein migreeniä. Syksyllä tekee mieli lenkkeillä ja touhuta ulkona enemmän. Samoin keväällä.

Vaa'alla en ole käynyt hetkeen. Ehkä muistan huomenna. Tänä aamuna tuli niin kiire, kun nukuin pommiin.