Täällä meni vähän huonoon suuntaan välillä. Oli muuttoa, roskaruokaa, opintoja, roskaruokaa, taukoa lenkkeilystä ja roskaruokaa. Alkoholia ja myöhäisillan pizzojakin parina iltana meni kun tupareita ja muuta järjestettiin. Paino nousi nopeasti, mutta onneksi siitä on iso osa nestettä. Silti, en aikoihin ole voinut yhtä huonosti. Nuorempana tuommoista elämää kesti hyvin, nyt ei enää.

Päätin kokeilla 16:8 pätkäpaastoa, ja tämä näyttäisi sopivan minulle hyvin. Suurin ongelmani lienee iltapainoitteinen syöminen, mutta nyt kun on "pakko" olla klo 20-12 syömättä, ei teekään yhtään mieli herkkuja illalla, vaan runsas puuro ennen paastoa on toiminut hienosti. Illalla juon paaston alettua vielä teetä. Jatkan näin nyt ainakin tämän viikon vielä ja mikäli töihinpaluu on ensi viikolla edessä, muutan paaston kellonaikoja loppuviikosta aamuvuoroihin sopiviksi. Jos en jaksa töitä ja opintoja paaston kera, muutan ruokailua sitten tarpeen mukaan. Joka tapauksessa tämä ylipaino ja sen tuomat kivut ja muut saavat nyt riittää ja pyrin saamaan painoa tasaisen varmasti pois. Haluan voida hyvin, aiemmin lähinnä mietin painoa, mutta nyt kun pieni pohjakosketus tuli otettua, on tärkeämmäksi noussut terveys ja hyvä olo, paino vasta niiden jälkeen.

Herkkuja olen syönyt paastojen välissä hieman, enkä ole laskenut kaloreita. Kolmella runsaahkolla aterialla olen nyt mennyt, ja keskimmäisen aterian jälkeen olen syönyt parina päivänä pullaa tai karkkia. Jossain vaiheessa toki voisi poistaa herkut ym. mutta vielä ei ole tarvetta eikä ehkä haluakaan tehdä liikaa muutoksia kerralla. Nyt on viides päivä menossa, ja paino on laskenut 1,3kg pätkäpaastoilun aloituksesta. Vielä on matkaa tickerin lukemiin, mutta aion nyt mielessäni katsoa vain tätä uutta edistymistä, kunnes jossain vaiheessa taas pääsee tickeriäkin päivittämään.

Tänään lääkäri soitti labratuloksista, kaikki ok. Tämän jo tiesin, kun olin katsonut ne itse aiemmin. Kehui kolesteroliarvoja niin hyviksi, että harvalla on edes lääkityksellä sellaiset. Maksa-arvokin näytti, että rasvaa on kadonnut. Nyt hyvä fiilis. Odottelen vielä tietoa siitä HUS:n terveyslaihdutusvalmennuksesta.

Mun pitäisi varata sokerirasitusaika. 
Suvussa 2 tyypin diabetesta, ja mulla oli raskausdiabetes ja ylipainoa jäi reilusti vielä raskauden jälkeenkin.
Oikeasti olisi pitänyt käydä jo 6-12vk synnytyksestä. Vauva on nyt 7kk 🙄
Aina tulee muka jotain tärkeämpää. Vaikka oman terveyden pitäisi olla tärkeysjärjestyksen top vitosessa. 
Meinasin sen tänä iltana hoitaa, samalla kun varaan muitakin virastoaikoja ja laittelen sähköposteja.

Kahtena päivänä olen saanut itseni vaunulenkille, vaikka olisi satanut. Tänään en lähtenyt, kun illalla on jumppa. Kahteen viikkoon en ole käynyt, voi tehdä taas tuskaa.
Välipalan jälkeen ajattelin syödä ihan vaan pari namusta pussista. Sinnehän se pussi taas upposi huomaamatta kokonaan 🙈
Makean syöntiä olen saanut vähennettyä, mutta välillä tulee sitten näitä. 

Munkin piti käydä noissa labroissa jo aikoja sitten, en vain saanut varatuksi aikaa. Olisi kyllä ollut mielenkiintoista tietää arvot ennen elämäntaparemontin alkua. Toisaalta silloin pelotti lääkärin tuomio.

Mulla on nyt taas saavutettuna tuo tikkerin lukema, 79,1 kg. Kun pääsisi siitä vähän alaspäinkin käymään ja ylimmät lukemat pysyisi alle 80:n niin siirryn seuraavaan ryhmään. Nyt toki tässä ryhmässä olisi enemmän keskustelua. Hiukan ihmetyttää kun tuntuu että aika itsestään laskee. No tuossa viikonloppuna hiukan vei ruokahalua pienoinen perheriita, joka nyt on kyllä selvitetty. Mutta pitäiskö haastaa riitaa aina viikonloppuisin, niin herkuttelut jäisi vähiin. Ei sentään. On tässä jotenkin muutenkin vähän ruokahalu sellainen ettei oikein kaikkea tee mieli, ja hyvä niin. Saa vain nähdä kauanko kestää. Ozempicin pistämistä olen venyttänyt aina parilla päivällä, että riittäisi pitempään. Parisen viikkoa tulee taukoa, ja tokihan on epävarmaa saako sitä sitten kun on luvattu lokakuun lopulla. Labrat on ensikuussa ja lääkärin aika, joten hän varmaan antaa sitten reseptin johonkin muuhun annokseen tai lääkkeeseen, jos on tarve.

No en saanut aikaiseksi varata sitä aikaa. Vauva ollut hyvin tarvitseva päivisin, ja nukkuu huonosti päiväunia. Illat sitten on sellaista hulabaloota lasten kanssa. Viikonloppuna on mieskin kotona, joten eiköhän se nyt päivälläkin sitten onnistu, kun iltaisin aina unohtaa.

Kävin vaa'alla, ja sehän näytti hurjat 89kg. Huoh.
Olin jo valmis kaivamaan pakatusta muuttolaatikosta keittiövaakan, että nyt alan laskemaan kaloreita. Jätin sen kuitenkin tekemättä. Olo on ollut virkeämpi ja mieliala parempi. Eiköhän se painokin ala seuraamaan olotilaa piakkoin. Jos ei, niin sitten aika laskea kalorit 🙂

Mä onnistuin aikanaan pudottamaan painoa hyvin tuolla 16:8 pätkäpaastolla. Pitäisiköhän itsekin aloittaa taas. Aamupalaa en muutenkaan osaa syödä kuin vasta 10-11 aikaan. Ja iltanapostelun olen lopettanut ja syön iltapalan yhdessä lasten kanssa siinä 19-20. 

Sata grammaa tippui, ja sai taas tikkeriäkin siirtää. 79,0 kg tänä aamuna siis.

Ja vielä sata grammaa, 78,9 kg tänä aamuna. Puoli kiloa olisi ennätykseen, joka tuli maaliskuussa.

Eilen oli punnituspäivä + 0,6 kg 🙄 Kävin vesijumpassa ja yritän taas tsempata. Jumpan tuoman hyvän fiiliksen pilasi pukuhuoneessa oleva vanhempi nainen, jonka mielestä olin valinnut pukukaappini liian läheltä toista jo varattua kaappia. Yritän aina ottaa kaapin vapaalta alueelta, mutta toisaalta joissain kaapeissa on avainnauhat kuluneempia ja siten löysempiä. Uudet nauhat kiristävät. Pyysin anteeksi ja otin tavarani kaapista ja siiryin syrjemmälle. Silti marmatus vain jatkui koko pukeutumiseni ajan. Olipa kiva mennä "liikkumisen ilon" myötä töihin.

Huomenna yritän uudelleen, muistan katsoa sekä varatut kaapit, että kuminauhan. Vapaapäivä, joten aikaa valita 😉

88,9kg. 
-100g.
On se sekin jotain, kai.

Eilen käytiin kakkukahveilla. Ei tehnyt edes tiukkaa pitää herkuttelu kohtuudessa. Yksi karjalanpiirakka, yksi pulla ja yksi pala kakkua. 
Kotona söin aamupäivän aikana karkkia, mutta niitäkin yhdessä miehen kanssa.
Illalla sitten vajaan tunnin lenkki raikkaassa syysilmassa metsäpolkuja kierrellen.

Tänään olisi tarkoitus siskon kanssa porratreeniä, jos vain ehditään. Mies käy hakemassa meille uuden ruokapöydän, siihen menee jonkun aikaa.