No mutta hieno juttu mila, onnittelut sinulle!

Täällä asia ei etene, mutta en itse asiassa juuri nyt oikein yritäkään. Olen kyllä liikkunut tosi paljon, melkein joka päivä joko uinut tai lasketellut, mutta ruokien suhteen en ole tsempannut. No, ennen joulua yritin kahdeksan päivää syödä vähän kevyemmin, mutta en onnistunut mitenkään täydellisesti.

Itse ymmärsin, etten laihdu ennen kuin saan stressitasoa laskettua. Minulla on ollut tosi kova työstressi. Eli vuonna 2019 keskityn stressin vähentämiseen ja toivon, että sen myötä saan painon putoamisen taas käyntiin.

Rauhallista joulua kaikille! Ja tervetuloa mukaan myös uudet, kun mila meni ja siirtyi uuteen ryhmään. Perässä tullaan kyllä vielä!

Hei ja hyvää tätä vuotta kaikille! Aktivoituisikohan tämä ketju?

Joulun aikaan tuli mentyä kohtuuttomuuden puolelle mutta onneksi joukossa oli myös kohtuullisia ja laihduttavia päiviä sekä päivittäin liikuntaa. Eli ei tullut sitä mulle aiemmin tyypillistä täydellistä luovuttamista. En ole jokaiselle mieliteolle antanut periksi ja ainahan se himo jossain vaiheessa ohi menee.

Mulla ruokavaliona virallisterveellinen tavoitteena Kiloklubin hengessä. Herkkuja kohtuudella, 3-4 viikossa jos mieli tekee. Jotain liikuntaa päivittäin.

Minäpäs yritän aktivoida tätä ketjua omalta osaltani edes vähäsen. Ehkä yhtä paljon kuin itseäni aktivoin liikkumaan
Katselin alkuaikojen (vuoden 2009) lähtöpainoani äsken. Paino on ollut silloin 78 kg ja nyt kun palasin tänne tauon jälkeen, oli uusi lähtöpaino 88 kg Mitenkä tässä onkaan päässyt käymään näin? Tavoitteena alkuun päästä, yllätys yllätys, alle 85 kg, mutta lopullinen tavoite on jossain lähempänä 60 kuin 70 kg:a.

Jouluna oli ihana vain rentoutua ja lomailla. Ja syödä hyvin ja paljon. Liikkunut en, kuten en lähes puoleen vuoteen muutenkaan. Nyt on ensimmäiset nesteet tiputeltu ja paino tänä aamuna 85,6 kg. Yritän saada oman ajatusmaailmani käännettyä niin, että en yritä vauhdilla saada painoa alas, vaan rauhallisesti Kiloklubin hengessä. Koitan olla sortumatta pikadieetteihin, suklaaseen voin sortua omalla luvalla

Nyt on jatkettava töitä, mutta koitetaan pitää ketjua aktiivisena

Sinähän olet jo ihan lähellä 85 kg Perästä tullaan. Onko sulla ollut pidempiä kausia että painonhallinta olisi ollut onnistunutta? Mulla on aina tilanne ollut joko laihduttaminen tai mättölinja. Eli paino on aina ollut joko nousussa tai laskussa, ei koskaan pysynyt samassa. Laihduttamiset ovat kestäneet enimmillään 4 kk.

Nyt opettelen syömään siten kuin voisin loppuelämänikin syödä. Olen luullakseni löytänyt suurin piirtein sellaisen ruokavalion nyt ja paino putoaa. Saa nähdä missä painossa painonlasku pysähtyy. Oletan että se on hyvinvointipainoni.

Kyllä mulla pitkiäkin aikoja paino on pysynyt samana, tosin näissä korkeammissa lukemissa. Paino alkoi nousta ensimmäisen raskauden aikana ja nyt tämä viimeisin nousu on tosiaan vajaan kymmenen vuoden tulos. Ajoittain tulee sellanen hällä väliä- tyyli syömisiin, ajatuksella että ihan sama mitä syön. Sillähän nää kilot on kertyneet.
Varsinaisia laihduttamisia tässä vuosien varrella on ollut, mutta niissä on tupannut käymään niin, että kun olen tietyt kilot tiputtanut, niin sit löysään syömisten suhteen. Ja kyllähän tuon tietää, miten siinä käy. Paras tiputus on ollut 3-4 vuotta sitten n. 10 kg, mutta se tuli kyllä nopsaan takasin. Aika nopsaan se nimittäin lähtikin
Tämä kiloklubi on ollut järkevin apuväline painonhallinnassa ja laihduttamisessa. Jospa nyt olisi itsellä enemmän tahtoa ja järkeä ja kärsivällisyyttä.

Jotainhan sä olet tehnyt pitkään oikein koska paino on pysynyt samassa pitkään, vaikka onkin ollut ylipainon puolella. Se on hyvä pohja painonpudotukselle. Olisin niin onnellinen jos paino olisi jäänyt pari vuotta sitten vaikka 90 kiloon eikä kivunnut tasaisesti ylöspäin. Vaikka silloin tietysti se 90 kg tuntui hirvittävältä kun se oli korkein paino siihen mennessä. Nyt 88,8 kiloisena tunnen itseni suorastaan hoikaksi viime kesään verrattuna

Paino heilahtanut viikossa 100 g lähemmäs 85 kg:a. Tunnen itseni nykyään "normaalin lihavaksi", en ole enää automaattisesti porukan lihavin jos menen jonnekin. Ehkei pitäisi miettiä sitä miltä näyttää muiden silmissä mutta en ole valitettavasti täysin päässyt siihen asti. Kun tiedän että monet ajattelevat että jos painoa on reilusti että ihmisellä on varmaan muitakin ongelmia, tunne-elämä, elämänhallinta ym. Ja näinhän se mun kohdallani vähän onkin

Kaksi päivää ilman herkkuja, jee. Olen ainakin perjantaihin asti ilman. Mullahan on tää max 3 herkkua/vko tavoite. Välillä tähän pääsen, välillä en. Vähentynyt on herkuttelu joka tap. hurjasti. Viikolla tää on aika helppoa jos ei tuoda täytekakkua nenän eteen. Onneksi töissä ei yleensä ole kahvihuoneessa tarjottavia. Eilen lapsilla oli poikkeuksellisesti karkkipussi. Jännitti vähän, miten tässä käy. Aikaisemmassa elämässäni söin lasten karkeistakin valtaosan. Julistin ääneen että en aio syödä niitä, lapset vähän ihmettelivät... En syönyt eikä kauheasti tehnyt mielikään.

Jopas olenkin aktiivisesti kirjotellut
Paino seilaa parin kilon sisällä, mutta kolmesti olen jo käynyt alle 85 kg:n ja tällä hetkellä paino on 85.1 kg. Hyvältä tuntuu, että suunta on alaspäin.
Tänään hyppään uuteen työhön. Jännittämään en ole kerennyt, niin paljon viikonloppunakin oli tekemistä. Toivon vaan, että pystyn edelleen säännölliset ruokailut pitämään. Se kun ei aina ole itsestään selvää. Nyt aamupuuron kimppuun

Vau olisinpa mäkin tuossa pisteessä. Syömiset menneet 5 päivää hyvin huonosti joten en ole uskaltanut vaakaan. Pe:na aion mennä oli tilanne mikä hyvänsä. Onnea uuteen työhön! Mun nykyinen työpaikka on hankaloittanut painonhallintaa siinä mielessä että nyt kahvilat ja kaupat ovat lähellä ja liikun keskustassa työpäivän mittaan.